Rooman senaatti
Rooman senaatti oli Rooman tasavallan neuvoa antava neuvosto. Senaatilla ei ollut valtaa säätää lakeja. Lakeja säätivät kansankokoukset comitia tributa ja concilium plebis. Korkeimmat virkamiehet taas valittiin comitia centuriatassa.
Aluksi senaattiin pääsivät vain patriisisukujen vanhimmat jäsenet. Myöhemmin myös plebeijit pääsivät senaatin jäseniksi. Yleensä konsulit pääsivät senaatin jäseniksi virkakautensa päätyttyä. Sullan uudistuksien jälkeen senaattiin pääsivät yleensä kaikki korkeimmat virkamiehet, kvestorit, ediilit, preettorit ja konsulit.
Senaatissa oli keski- ja myöhäistasavallan aikana 300 jäsentä. Sulla nosti jäsenmäärän 600:aan ja Julius Caesar 900:aan. Augustus laski sen takaisin 600:aan.
Senaatti jatkoi toimintaansa keisarikunnan aikana, ja se oli vielä koossa Länsi-Rooman kukistuttua. Senaatti ei lakkauttanut toimintaansa Roomassa Länsi-Rooman kaatumiseen. Rooman senaatti oli vielä toiminnassa 500-luvulla ostrogoottien hallitessa Italiaa. Konstantinus Suuri perusti Konstantinopoliin uuden senaatin, joka jatkoi toimintaansa 1200-luvulle saakka.