Rypälepommi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Kerronnaltaan sekava esitys joka hyppii Israelin, Suomen ja Norjan välillä. Varsinaisesta aseesta tai sen tekniikasta ei ole juuri lainkaan tietoa ---Joonasl (kerro) 28. helmikuuta 2007 kello 13.58 (UTC)
USA:n ilmavoimien B-1B Lancer -pommikone pudottamassa kasettipommeja
Yhdysvaltalainen Rockeye II -kasettipommi

Kasetti- eli rypälepommi on periaatteeltaan ilma-aluksesta pudotettava pommi eli kuorma-ammus, jossa on useita tytärpommeja. Kasettipommi aukeaa ilmassa maalin yläpuolella levittäen tytärpommit laajalle alueelle. Kasettipommeissa on monia erityyppisiä hyötykuormia, jotka saattavat koostua esimerkiksi sirpalepommeista, ontelopanoksista, palopommeista, sirotemiinoista tai ohjautuvista tytärpommeista. Kasettipommin tytärammukset leviävät jopa neliökilometrin alueelle. Kasettipommilla saadaan perinteisiin pommeihin verrattuna moninkertainen vaikutus varsinkin ajoneuvo- ja aluemaaleihin sekä linnoittautumattomaan jalkaväkeen. Kasettipommia voidaan pommin hyötykuormasta riippuen käyttää hyvin monen tyyppisiä maaleja vastaan. Esimerkkejä kasettipommien maaleista voivat olla ajoneuvosaattueet, tykistön tuliasemat, lentokentät, panssariyksiköt, jalkaväki ja komento- ja huoltokeskukset.

Kuorma-ammukset ja -raketit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tykistölle ja raketinheittimistölle on olemassa kuorma-ammuksia ja kuormaraketteja, jotka sisältävät tytärkranaatteja tai sirotemiinoja. Yleisimpiä kuorma-ammusten kaliipereja ovat länsimaissa 105 ja 155 mm ja idässä 122 ja 152 mm. Raketinheittimistön kuormarakettien kaliiperit vaihtelevat 122:n ja 300 mm:n välillä. Kuorma-ammus tai -raketti ammutaan maalia kohti, jonka yläpuolella ammus aukeaa, tai muutoin heittää tytärammukset ulos.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palopommeilla ladattuja kasettipommeja oli käytössä jo ensimmäisessä maailmansodassa. Laajamittaisempaan käyttöön ne tulivat kuitenkin vasta toisen maailmansodan aikana. Esimerkiksi saksalaisilla AB 23 SD-2- ja AB 250-3-kasettipommeilla levitettiin kuuluisan SD2 (Sprengbombe Dickwandig 2 kg) -tytärpommin eri versioita. SD2 -sarjan pommit olivat sirpalepommeja, ja saattoivat käytetystä sytyttimestä riippuen toimia joko ilmassa räjähtävinä, iskusytytteisinä, aikasytytteisinä tai sirotemiinojen tapaan tärinään reagoiden. Yhdysvallat valmisti toisen maailmansodan jälkeen miltei suoraa SD2-tytärpommin kopiota nimellä M83. SD2 -pommeista kopioineen on käytetty myös niiden ulkonäöstä johtuvaa epävirallista nimeä "perhospommi".

Kasettipommeja kehittivät ja käyttivät toisessa maailmansodassa Saksa, Italia, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto. Venäläiset kehittivät erään kasettipommin perusmalleista, ns. lentotynnyrin, (katso Molotovin leipäkori) toisen maailmansodan alussa. Kyseessä oli yhtenäiseen, ilmassa hajaantuvaan kuoreen pakattu nippu palopommeja; tätä asetta käytettiin ensi kerran Suomea vastaan Viipurin tuhoisimmassa palopommituksessa 18. helmikuuta 1940 eli Tuhon sunnuntaina.

Rypälepommikieltohanke

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjan hallitus ryhtyi toimeen kuorma-ammuksia ja kasettipommeja koskevan kiellon aikaansaamiseksi. Kansainvälinen kokous aiheesta järjestettiin helmikuussa 2007. Kokous hyväksyi 23. helmikuuta 2007 46:n maan julkilausuman, jossa sovittiin neuvotteluprosessin aloittamisesta rypäleaseiden kieltämiseksi. Yhdysvallat, Venäjä, Israel ja Kiina eivät osallistuneet kokoukseen. Osallistujamaista Puola, Romania ja Japani eivät hyväksyneet julkilausumaa.[1] Kesällä 2021 jo 108 maata oli ratifionut ja toimeenpannut rypäleaseiden kiellon ja sopimuksen oli allekirjoittanut kaikkiaan 123 valtiota. Esimerkiksi Suomi, Viro, Puola ja Venäjä eivät olleet vielä tällöin allekirjoittanut sopimusta.[2][3][4] Euroopan parlamentti on kehottanut jäsenmaitaan luopumaan rypäleaseista.

Ongelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypillisesti 5 % tytärammuksista jää räjähtämättä, mutta lumeen tai suohon jopa 30 %. Räjähtämättömänä maastoon jäävät pienikokoiset tytärammukset saattavat myöhemmin tappaa ja vammauttaa siviilejä. Räjähtämättömyyttä pidetään laatutekijänä nimenomaan oheisvahinkojen välttämiseksi, minkä vuoksi joihinkin tytärammuksiin on lisätty itsetuho- tai deaktivointilaite, joka takaa tytärammuksen itsetuhon tai deaktivoitumisen, mikäli se ei räjähtäisi muutoin maahan pudotessaan.

M190 Honest Johnin taistelukärki jonka sisässä on pieniä sariinitäytteisiä tytärammuksia (kuva noin vuodelta 1960).

Kasettipommit ja kuorma-ammukset saivat huonoon maineen etenkin, kun myös uusia itsetuholaitteella varustettuja tytärpommeja ja tytärammuksia jäi niin runsaasti kesällä 2006 räjähtämättöminä maastoon 34 päivää kestäneen Libanonin sodan aikana, jonka aikana Israel sirotti Libanoniin arviolta 1,2–1,6 miljoonaa tytärpommia ja -kranaattia. Osa tytärammuksista oli vanhaa valmistetta, jossa ei ollut itsetuhomekanismia, mutta räjähtämättä jäi myös uusia M85-tytärammuksia, joissa on itsetuhomekanismi. Pommit surmasivat myöhemmin kymmeniä kotiinsa palanneita siviilejä Libanonissa.

Oranssi 1,5–3 m:n nauha olisi hyvä keino havaita räjähtämätön tytärammus. Jos pommi räjähtää, nauha hajoaa.

Libanonin sota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Israel käytti runsaasti rypälepommeja sotiessaan Libanonissa 2006. Yhdysvallat myi Israeliin rypälepommeja sillä ehdolla, ettei niitä käytetä siviilikohteisiin. Edellisen kerran Israelin käytti laajasti rypälepommeja 1982 Etelä-Libanonissa. Israelin kesällä 2006 Libanoniin ampumasta 1800 pommista ja ammuksesta, jotka sisälsivät 1,6 miljoonaa tytärammusta, noin 40 % jäi arvioiden mukaan räjähtämättä[5], ja ne ovat surmanneet kymmeniä ihmisiä sodan jälkeen.

Yhdysvalloissa alettiin tutkia, oliko Israel noudattanut Yhdysvaltain ehtoja käyttäessään runsaasti rypälepommeja kolmena viimeisenä päivänä ennen aselevon astumista voimaan. Vuonna 1982 Israel asetettiin Yhdysvaltain kongressin tutkimusten jälkeen kuuden vuoden rypälepommivientikieltoon, koska tuonaikaisen käytön todettiin rikkoneen Yhdysvaltain asettamia viennin ehtoja.[6]

United Nations Mine Action Coordination Center, Yhdistyneiden kansakuntien miinankäytön koordinointikeskus, on löytänyt Libanonista Litanijoen eteläpuolelta 249 paikkaa, missä kasettipommeja on käytetty.

Libanonin sodassa kesällä 2006 käytettiin israelilaisia, kiinalaisia ja yhdysvaltalaisia rypälepommeja tykistöammuksina, raketteina ja lentopommeina.

Israelilainen raketinheitinyksikkö ampui 1800 kuormarakettia Libanoniin, joista tuli yli 1,2 miljoonaa (1800 × 644 = 1159200) tytärammusta. Raketinheittimellä kantama voi olla 32 kilometriä ja iskemä voi olla 1,2 km:n päässä maalista.[5]

155 mm:n kenttätykin ammukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • M482A1 on yhdysvaltalaisen Alliant Techsystemsin kenttätykkeihin 64 M42 ja 24 M46 kehittämä tykistöammus, jonka kantama on 23 km – 28 km. Sitä on varastoituna Bahrainissa, Israelissa, Jordaniassa, Kanadassa, Korean tasavallassa, Kreikassa, Marokossa, Pakistanissa, Turkissa ja Yhdysvalloissa.[7]
  • M395 ja M396 on Israel Military Industriesin tykistöammus, jossa on joko 63 kappaletta tai 49 kappaletta M85-tytärammuksia. Toinen M85-tytärammusmalleista on M42:n ja M46:n kopio ja toiseen on lisätty itsetuhomekanismi väärän putoamisen varalta. Ammuksen kantama kenttätykillä on 23 km – 36 km. Niitä on varastoituna Argentiinassa, Britanniassa, Italiassa, Intiassa, Israelissa, Itävallassa, Kreikassa, Norjassa, Romaniassa, Saksassa, Suomessa, Sveitsissä, Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Israel Military Industries on tuottanut yli 60 000 000 tytärammusta.[7]

Raketinheitinten ammukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • M26 on 644 kappaletta M77 tytärammuksia sisältävä raketti, jota valmistaa Lockheed-Martin. M26:n kantama on 32 km – 38 km. Sitä varastoivat Bahrain, Britannia, Israel, Italia, Japani, Korean tasavalta, Kreikka, Ranska, Saksa, Turkki ja Yhdysvallat.[7]
  • Norinco-122 mm:n raketti on kiinalaisen Norincon valmistama. Siinä on MDZ2-tytärammuksia. Sitä varastoi Kiinan kansantasavalta. Muista varastoivista maista ei ole tietoa. Hizbollah ampui niitä Pohjois-Israeliin.[7]

Raivaushavaintoja Libanonista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Libanonissa Yhdistyneiden kansakuntien miinakoordinaatiokeskuksen mukaan Etelä-Libanonissa aselevon solmimisen jälkeen 13 on kuollut ja 46 haavoittunut tytärammuksista. Yhteensä Yhdistyneiden kansakuntien miinaryhmät ovat löytäneet 2 171 räjähtämätöntä kuorma-ammuksen tytärarmmusta: 715 (33 %) tyyppiä M41, 820 (38 %) tyyppiä M77 ja 691 (32 %) tyyppiä M85.[8]

Libanonissa on käytetty lisäksi myös M42-tytärammuksia, joista osa on valmitettu 1974 ilman itsetuhomekanismia.[9]

Lentopommit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

CBU 58B on Lockheed-Martinin Lansonissa valmistama kasettipommi, joka kuljettaa 650 BLU 63-tytärpommia. CBU 58B:ä varastoivat Israel, Marokko ja Saudi-Arabia.[7]

Järjestelmä Kuorma-ammus Tytärammus Lukumäärä Kantama (km)
155 mm tykki M482A1 23-28
155 mm tykki M395 M85 63 23-36
155 mm tykki M396 M85 49 23-36
raketinheitin (M270_MLRS) M26 M77 644 32-38
Type-81 Type-80 (MZD2) 39
lentopommi CBU-58/B BLU-63 650

Persianlahden sota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joidenkin arvioiden mukaan Persianlahden sodassa saatettiin pudottaa 20 miljoonaa tytärammusta sekä ampua tykistöaseilla lisäksi 30 miljoonaa tytärammusta.

Raketinheittimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raketinheittimillä ammuttujen M77-tytärammusten räjähtämättömyysprosentti vaihteli 17 %:sta 23 %:iin. USA:n armeijan 21. kenttätykistörykmentin ensimmäinen (Alfa)-patteri ampui 13.2.1991 illasta Saudi-Arabian, Kuwaitin ja Irakin rajan tuntumassa yli 100 rakettia minuutissa kymmenellä kolmen kilometrin pituiselle kaistalle sijoitetulla raketinheittimellä. Persianlahden sodan aikana se ampui 550 rakettia tullen määrältään toiseksi. Suurin ammuttujen rakettien määrä oli 158. kenttätykistörykmentin ensimmäisellä patteristolla, joka ampui 699 rakettia. Yhteensä yhdysvaltalaiset raketinheittimet ampuivat 17 286 rakettia, mikä M26-raketteina laskettuna merkitsee 11 132 184 M77-tytärammusta 2 881 kuuden putken laukauksin. M270 MLRS:ssä on 12 putkea, mutta yleensä sillä ammutaan kuuden putken laukauksin.[10][11]

Järjestelmä Raketti Lukumäärä Tytärammus Lukumäärä Yhteismäärä Kantama Pinta-ala
M270 MLRS M77-raketti 12 M77 644 7 728 11,5 km - 32 km 0,5 km x 0,5 km

Kenttätykit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

155 mm kenttätykeillä ammuttujen kaksoisvaikutteisten (ontelo- ja sirpalevaikutus) M42- ja M42-tytärammusten räjähtämättömyysprosentti oli 14%.

CBU87/B

Persianlahden sodassa Yhdysvallat pudotti lentokoneesta CBU-87/B CEM-kasettipommeja 10 035 kappaletta. Lentokoneina saatettiin käyttää hävittäjiä F-4, F-15, F-16, F-111 sekä rynnäkkökoneita A-7, A-10 ja pommikonetta B-52.[12]

luettelo artikkelissa tytärammus

Ilman kerrointa oleva luku ilmoittaa, montako kasettipommia pommikone kykenee kuljettamaan pommisäiliössään. Kertoimella varustettu luku puolestaan sen, miten monta kasettipommia mahtuu rungon ulkopuolelle kummankin siiven alle. Yhteislukumäärä kertoo, miten monta tytärammusta kyetään kuljettamaan, mikäli kasettipommeja on kiinnitetty lentokoneeseen suurin määrä, minkä se kykenee kuljettamaan. F-16:n kahdessa kasettipommissa kulkee yhteensä 404 tyrtärammusta, kun taas B-52:n 24 kasettipommiin mahtuu 4 848 tytärammusta. Strategisella pommikoneella pystytään siis kuljettamaan 12 kertainen määrä tytärammuksia verrattuna Euroopan unionissakin yleiseen torjuntahävittäjä F-16 Fighting Falconiin verrattuna.

Irakin sota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Irakin sodassa 25.4.2003 mennessä oli Yhdysvaltain puolustushaarojen komentajien neuvoston puheenjohtaja, kenraali Richard Meyersin mukaan Yhdysvallat oli pudottanut 1 500 kasettipommia Irakiin, joista 500 metrin päähän siviileistä oli osunut 26. Irakin sodassa kuolleiden lukumäärää laskevan verkkopalvelun mukaan siviilitappioita oli 372, joista 147 johtui räjähtämättömistä ja viallisista tytärammuksista.

Britannian puolustusministeriö puolestaan ilmoitti sen ampuneen Basraan yli 2 000 LO20-tytärammusta, joita ei kuitenkaan voida verrata suoraan maamiinoihin tai yleisesti käytössä oleviin kasettipommeihin. Niistä viallisia on vain 2–5 %.

Kosovon sota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kosovoon pudotettiin 1 392 kuorma-ammusta, joissa oli 289 536 tytärammusta, jotka surmaavat enemmän siviileitä kuin maamiinat. Muoviset ja kirkkaankeltaiset tytärammukset ovat etenkin lasten mielenkiinnon kohteena.[13]

Yhdysvallat pudotti lentokoneesta CBU-87/B CEM- ja Rockeye II- kasettipommeja 333 alueelle. Osa pommeista pudotettiin muualle Jugoslaviaan. Niiden tytärpommi BLU-97/B:n räjähtämättömyysprosentti oli noin 5 %.[12][14]

Kuorma- ja tytärammukset käytössä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2003 BAe osti 26 000 tykistön kuorma-ammusta Israel Military Industriesilta ja brittitykistö ampui Irakin sodassa Basrassa yli 2 000 L20A-kuorma-ammusta, jotka kukin sisälsivät 49 tytärammusta. Kuorma-ammusten kantama oli noin 30 kilometriä. Britannian puolustusministeriön tiedotuksen mukaan räjähtämättä jäi 2 %. [15]

Suomen ja Norjan kuorma-ammukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa 155 mm:n Patrian valmistama kenttäkanuuna 155 K 98 käyttää Rheinmetallin saksalaista DM 662-kuorma-ammusta, jossa tytärammuksena on M85. Norja käyttää lisäksi myös DM 642:a, minkä tytärammukset ovat myös M85:ia.[16]

Niiden hankkimista tutkitaan Alankomaista käytettynä hankittuihin yhdysvaltalaista valmistetta oleviin M270 MLRS-raketinheittimiin, joiden mahdolliseksi suomalaiseksi tyyppimerkinnäksi tullee 277 RAKH 06. Rypälepommeilla on tarkoitus korvata henkilömiinat, joista Suomi luopuu Ottawan miinakieltosopimuksen mukaisesti vuoteen 2016 mennessä. Näissä raketeissa on eräänä mahdollisuutena panssarimiinat, jotka voidaan aikauttaa toimimaan monin eri tavoin ja se on niiden arvokas ominaisuus. Suomeen hankituissa tykistön kuorma-ammuksissa on sekä itsetuhotoiminta että varmistustoiminta, joilla pyritään varmistumaan siitä ettei maastoon jää vaarallisia räjähtämättömiä kuorma-ammusten tytärammuksia. Kansainvälistä sopimusvelvoitetta vain tämän kaltaisten tytärkranaattien käyttöön ei ole ollut olemassa.

Norjalaiskokeet yllättävät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjalaiset olivat tehneet tavanomaisia kokeita 155 mm tykin kuorma-ammuksilla ja huomanneet syksyllä 2005 Hjerkinnin ampuma-alueella ja huomanneet, että hyväksyttävää määrää suurempi osa tytärammuksista jää räjähtämättä. Syynä olisi voinut olla valmistusvirhe, väärä varastointitapa tai muut ennalta tuntemattomat syyt. Osoittautui, että räjähtämättömien tytärammusten määrä lisääntyy, kun ampumamatka pitenee, esimerkiksi norjalaisten käyttämällä DM 662-kuorma-ammuksella, joka sisältää M85-tytärammuksia. Norjan hallitus kielsi kesäkuussa 2006 käyttämästä kumpaakaan. [17] Norjalaisten käyttämä DM 662 ammus on saksalaisten oma versio, jota Nato ei ole hyväksynyt käyttöön. Käyttökielto saattaa johtua myös siitäkin syystä.

Räjähtävyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisesti tytärammusten räjähtämättömyyteen katsotaan vaikuttavat laukaisumenetelmä, tytärammuksen ikä, vallitseva ilman lämpötila sekä pinta, jolle tytärammus putoaa. Mutainen tai pehmeä maa lisää merkittävästi tyräammusten räjähtämättömyysprosenttia. Tytärpommien nauha voi tarttua puihin tai kasveihin tai rakennelmiin. Myös korkeat puut voivat hidastaa tytärammuksen putoamista siten, että sen putoamisnopeus maahan ei riitä räjäyttämään sitä. M77-tytärammuksen tulee pudota 65-90 asteen kulmissa räjähtääkseen.[18] Juuri näidenkin syiden takia itsetuhotoiminta on tärkeä ominanisuus. Itsetuho toimii yleensä 20 sekunnin kuluttua siitä kun tytärkranaatti on ammuttu ulos pommista, raketista tai ammuksesta.

Kokeet jatkuvat Libanonin sodan jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Libanonin sodan jälkeen syksyllä 2006 Norjan puolustusvoimien logistiikkaorganisaatio aloitti uudet kokeet Hjerkinnin ampuma-alueella. Norjan puolustusvoimien tutkimuskeskus alkoi kokeilla, mitä räjähtämättä jääneiden M85:ien räjäyttämiseksi tarvitaan. Niitä on kaadettu sementtimyllyyn, pudotettu 12 metrin korkeudesta teräslevylle sekä sijoitettu avotulen yläpuolelle. Kokeiden tarkoituksena on käydä läpi niitä mahdollisuuksia, mihin räjähtämättömät tytärpommit voivat joutua, mikäli ne löytää joku, jota ei ole perehdytetty tytärammuksiin. Kokeiden tulosten uskotaan valmistuvan kesällä 2007.[19] [20]

Norjalaiset ampuivat M109 A3GN -panssarihaupitsilla yhteensä 332 laukausta kokeissa. 174 laukausta Turrhausenista, 110 laukausta Gardsendenista 17 kilometrin päästä ja 48 laukausta Storrandenista 6,7 kilometrin päästä. Norjalla on vajaat 50 000 kuorma-ammusta, jotka muodostavat 40 % Norjan tykistöammuksista. Norjan puolustusvoimat jättää tulosten julkistamisen Norjan puolustusministeriölle, joka tilasi ammunnat. Kuormakranaatit maksavat Norjalle noin 10 000 kruunua eli noin 1 240 euroa kappaleelta. Ammuskulutuksen hinnaksi muodostui yli 400 000 euroa. [21]

Suomen ja Norjan hankinnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen 155 K 98:aa varten hankkimissa kuorma-ammuksissa käytetään M85-tytärammuksia. Ne vastaavat tytärammuksille yleisesti asetettavia vaatimuksia. Pentagon edellyttää tilattavilta tytärammuksilta enintään kymmenen dollarin hintaa kappaleelta sekä sitä, että enintään prosentti tytärammuksista jää tuhoutumatta. Testin laboratorio-olosuhteita on kritisoitu siitä, että niissä tytärammus on laajalla ja kovalla alustalla, kun taas Libanonissa suuri osa ammuksista putosi hedelmälliselle viljelymaalle tai asutuksen lähelle, jolloin uusistakin tytärammuksista jäi normit ylittävä määrä räjähtämättä. Pohjoismaisista oloista esimerkiksi lumeen pudotettaessa ei ole julkaistua tietoa.

Norjan valtion ja suomalaisen Patria Oyj:n keskenään puoliksi omistama Nammo AS osti vuoden 2006 lopulla arizonalaisen Talley Defense Systemsin, joka valmistaa myös kuorma-ammuksia. Libanonin tapahtumien vuoksi Norjan hallitus kielsi Norjassa Nammo AS:n 155 mm kenttätykkejä varten lisenssillä valmistamia M85-tytärammuksia sisältävien DM 642 ja DM 662 kuorma-ammusten käytön 2006 lopulla. Norjan puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkimus Libanonissa valmistunee huhtikuussa 2007.[22][23]

Järjestelmä Kuorma-ammus Tytärammus Lukumäärä Kantama (km) Tila Maa Muuta Huomautus
M114/39 DM642 M85 käytössä [23] Norja käyttökielto [23]
M114/39 DM652 M85 49 varastoitu [24] Norja mahd. poistettu
M114/39 DM662 M85 käytössä[23] Norja käyttökielto[23]
155 mm tykki BONUS BOMUS SFM 2 varastoitu [24] Ruotsi
155 K 98 DM662[16] M85 49 23-36 hankittu Suomi ei www.mil.fi :ssä
277 mm raketinheitin M26-kuorma-ammus M77 DPICM 644 varastoitu[24] Norja
277 mm raketinheitin EPG-kuorma-ammus AT2-sirotemiinaraketti AVM 28 varastoitu[24] Norja
298RSRAKH06 M28 644 32-38 hankitaan[25] Suomi
298RSRAKH06 AT2-sirotemiinaraketti 28 38 hankitaan[25] Suomi
298RSRAKH06 M30-ohjattava raketti P3I BAT, SADARM, LOCAAS, Damocles 60-100 tutkitaan [25] Suomi
298RSRAKH06 M39-ohjusjärjestelmä M74 950 165-330 tutkitaan [25] Suomi
277 mm raketinheitin M26-kuorma-ammus M77 DPICM 644 varastoitu[24] Tanska
kasettipommi Rockeye II Mk-118 HEAT 247 varastoitu[24] Ruotsi
kasettipommi Rockeye II Mk-118 247 varastoitu[24] Norja
kasettipommi CBU-87 BLU-97 CEM 202 varastoitu[24] Norja
kasettipommi Rockeye II Mk-118 247 varastoitu [24] Tanska

M74-tytärammusta ei ole ilmoitettu hankittavaksi, mutta se on yksi raketinheittimelle teknisesti mahdollinen ammus, samoin myös P3I BAT, SADARM, LOCAAS, Damocles ovat teknisesti mahdollisia, mutta ei ilmoitettuja Suomen puolustusvoimille hankittavaksi tutkittaviksi tytärammuksiksi.

Yhdysvaltain käyttämät rypälepommit tytärpommeineen (1996)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järjestelmä Kuorma-ammus Sirotin Tytärammus Lukumäärä
105 mm tykki M444 ICM M49 18
105 mm tykki M915 DPICM M80 42
105 mm tykki M916 DPICM M80 42
155 mm tykki M449 ICM M43A1 60
155 mm tykki M864 DPICM M42 72
155 mm tykki M864 DPICM M46 72
155 mm tykki M843A1 DPICM M42 64
155 mm tykki M843A1 DPICM M46 24
203 mm tykki M404 ICM M43 104
203 mm tykki M509A1 DPICM M42 180
raketinheitin (MLRS) M26 M77 644
raketinheitin (MLRS) M26A1 M77 518
maavoimien taktinen ohjus(Army TACMS) ohjus itse M74 1 000
lentopommi MK15 M40 2 020
Rockeye I MK20 M118 247
Rockeye I MK22 M38 2 020
Rockeye I CBU-7/A SUU-13/A BLU-18 1 200
Rockeye I CBU-12/A SUU-17/A tai SUU-17/B BLU-17/B 213
Rockeye I CBU-24/B SUU-30/B tai SUU-30/C BLU-26/B 670
Rockeye I CBU-25/A SUU-14/A BLU-24/B 132
Rockeye I CBU-29/B SUU-30/A, SUU-30/B tai SUU-30/C BLU-36/B 670
Rockeye I CBU-46/A BLU-66/B 444
Rockeye I CBU-49/B BLU-59/B 670
Rockeye I CBU-52/B BLU-61/A 217
Rockeye I CBU-52/B BLU-61/B 217
Rockeye I CBU-52/A BLU-63/B 650
Rockeye I CBU-52/B BLU-61/B 217
Rockeye II CBU-59/B BLU-77/B 717
Rockeye II CBU-60/A BLU-24/B 264
Rockeye II CBU-63/B M40 2 025
Rockeye II CBU-70/B BLU-85/B 79
Rockeye II CBU-71/B BLU-86/B 650
Rockeye II CBU-75/A BLU-63 1 420
Rockeye II CBU-75/B BLU-86 355
Gator CBU-78 BLU-91/B 45
Gator CBU-79 BLU-92/B 15
Gator CBU-81/A BLU-49/A 45
Gator CBU-81/A BLU-49/B 45
CEM CBU-87/B BLU-97/B 202
CEM WCMD CBU-87/B BLU-97/B 202
Gator CBU-89/B BLU-91/B 92
Gator CBU-89/B BLU-92/B 92
Sensor Fued Weapon CBU-97 BLU-108/B 10
SFW WCMD CBU-105 BLU-108/B 10
JSOW AGM-154A BLU-97/B 145
JSOW AGM-154B BLU-108/B 6

Käsitteitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • AGM: air-to-ground munition (ilmasta-maahan ammukset)
  • ATACMS: Army Tactical Missile System (maavoimien taktinen ohjusjärjestelmä M39, voi tulla 277 RakH 06:een )
  • BLU: Bomb Live Unit (eräs USA:n asevoimien käyttämä pommien luokitteluun liittyvä nimike)
  • CBU: Cluster Bomb Unit (USA:n asevoimien käyttämä kasettipommien luokitteluun käyttämä nimike. Lähes kaikki kasettipommit kuuluvat USA:n asevoimissa CBU-nimikkeen alle.)
  • CEM: Combined Effects Munition (yhdistelmävaikutteinen ammus)
  • DPICM: Dual Purpose Improved Conventional Munition (kaksoisvaikutteinen parannettu tavanomainen ammus)
  • ICM: Improved Conventional Munition (parannettu tavanomainen ammus)
  • JSOW: Joint Standoff Weapon (USA:lainen AGM-154 JSOW-mallinen GPS/inertiaohjattu kasettipommi)
  • MLRS: Multiple Launch Rocket System (moniputkinen raketinheitinjärjestelmä)
  • SFW: Sensor Fuzed Weapon (optisella herätesytyttimellä varustettu ase)
  • WCMD: Wind Corrected Munitions Dispenser (yleisnimitys USA:laisille jälkiasenteisella inertiaohjausjärjestelmällä varustetuille kasettipommeille)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ 46 maata sopi rypälepommien kieltotavoitteesta 23.2.2007. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 16.3.2007. Viitattu 23.2.2007.
  2. ↑ Convention on Cluster Munitions Status of Treaties. 30.5.2008; status of 25.8.2021. Dublin: UN Treaty Section. Viitattu 25.8.2021. (englanniksi)
  3. ↑ Convention on Cluster Munitions - Universalization Status by Region* (pdf) 2021. Convention on Cluster Munitions, clusterconvention.org. Viitattu 26.8.2021. (englanniksi)
  4. ↑ Satu, Helin: Rypäleaseet uhkaavat siviilejä vielä vuosien jälkeen Helsingin Sanomat. 17.4.2011. Viitattu 26.8.2021.
  5. ↑ a b Rapoport, Meron: IDF commander: We fired more than a million cluster bombs in Lebanon. Haaretz.com. Arkistoitu 8.2.2007. Viitattu 23.02.2007. (englanniksi)
  6. ↑ Tran, Mark: US studies Israel's cluster bomb use in Lebanon The Guardian. 29.1.2007. Viitattu 24.2.2007. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e Land Mine Action : The use and impact of cluster munitions in Lebanon. London: Landmine Action, 2006. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Arkistoitu 20.8.2007 (pdf).
  8. ↑ Norsk Folkehjelp, Miner og klasevåpen, Minepolitisk arbeid: Norsk klaseammunisjon på versting-liste, 31.8.2008 Grethe Østern i Norsk Folkehjelp: 90078208, Steve Goose i Human Rights Watch: +15406303011 [1][vanhentunut linkki]
  9. ↑ Cockburn, Patrick: US May Ban Sale of Cluster Bombs to Israel. Common Dreams Newsletter. 20.9.2006. Arkistoitu 28.9.2006. (englanniksi)
  10. ↑ M26 Multiple Launch Rocket System (MLRS) GlobalSecurity.org. (englanniksi)
  11. ↑ Cluster Bombs – Chapter 1: Cluster Munitions in the U.S. Arsenal. Mennonite Central Committee. 2000. Arkistoitu 21.11.2008. (englanniksi)
  12. ↑ a b Military Analysis Network, CBU-87/B Combined Effects Munitions (CEM), BLU-97/B Combined Effects Bomb (CEB) Federadion of American Scientists. 25.6.2007.
  13. ↑ Kosovo mine expert criticises Nato BBC. Viitattu 23.02.2007.
  14. ↑ Aktionbündnis landmine.de: Aktionbündnis landmine.de, Factsheet Streubomben, luettu 28.2.2007 06:06 [2] PDF-tiedostomuoto
  15. ↑ The Guardian Unlimited, Welcome: this way for cluster bombs, Richard Norton-Taylor, 20.9.2003 [3]
  16. ↑ a b Human Rights Watch:Backgrounders: IV. Cluster Munition Country Profiles, luettu 28.2.2007 07:34 [4]
  17. ↑ Norsk Folkehjelp, miner: Norsk testskyting kan gi tungt humanitært argument, 14.9.2006 [5]
  18. ↑ Human Rights Watch, Human Rights News Cluster Munition Questions and Answers: The M26 Rocket, luettu 27.2.2007 [6]
  19. ↑ Forsvarets forskningsinstitutt:FFI Facts: Cargo ammunition - The cargo ammunition of the Norwegian Armed Forces is undergoing thorough and exhaustive testing. What is the proportion of duds, and how sensitive are they?, ove.dullum(at)ffi.no , jan-ivar.botnan(at)ffi.no +47 63807000 [7] (pdf)
  20. ↑ Forsvarsdepartementet:Test av cargoammunisjon - (11.09.06) Statssekretær Espen Barth Eides innlegg ved Forsvarets informasjonsmøte om test av cargoammunisjon, 11.9.2006 [8] (pdf)
  21. ↑ Oppdalsmagasinet:Tier om testfunn på Hjerkinn, 28.9.2006 12:55 [9]
  22. ↑ TerraNet Plus: Oslo leads global efforts to ban cluster bombs, Daily Star, 22.2.2007[10]
  23. ↑ a b c d e Forsvarets forskningsinstitutt:Facts about Norway's cargo ammunition, Rune Savin, Bente via Forsvarsnett, Bente Eirin Hagen, 20.2.2007 [11]
  24. ↑ a b c d e f g h i Human Rights Watch:Human Rights Watch Memorandum to Convention on Conventional Weapons delegates: A global overview of explosive submunitions, prepared for the Governmanetal Experts on the Explosive Remnants of War, 21.5.–24.5.2002 [12] (pdf)
  25. ↑ a b c d Puolustusvoimain pääesikunta: Raskaat raketinheittimet ovat saapuneet Suomeen, päivitetty 22.2.2007 12:00 [13]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rypälepommi.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rypälepommi&oldid=22807917”