Saippuasarja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”saippuaooppera” ohjaa tänne. Moog Konttisen albumista kertoo artikkeli Saippuaooppera (albumi).

Saippuasarja (joskus englanninkielisen termin soap opera mukaan saippuaooppera) on televisiossa tai radiossa esitettävä jatkuva sepitteellinen sarjamuotoinen ohjelma, joka sijoittuu valmistumisaikaansa ja jolla on jatkuva juoni: tarinalla ei ole loppua vaan juonenkäänteet johtavat yhä uusiin tapahtumiin ja muodostavat näin jatkuvan avoimen kertomuksen.[1]

Saippuasarjoille tyypillistä ovat dramaattiset ja yllättävät, usein epärealistiset, juonikuviot. Useimmat saippuasarjat sisältävät cliffhangereitä, joiden kautta juonta viedään eteenpäin. Saippuasarjojen kantavia teemoja ovat yleensä rakkaus, juonittelu ja rikokset.

Saippuasarjoissa rikotaan usein tabuja, ja tunnetuin suomalainen saippuasarja Salatut elämät (1999–) onkin herättänyt usein kohua juonenkäänteillään. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi raskaana olevan naisen hautaaminen elävältä, häätilaisuudessa tapahtuva räjähdys, raiskaukset, murhat ja aikuisen seksisuhde alaikäiseen. Nämä ovat usein herättäneet myös yhteiskunnallista keskustelua.

Saippuasarjat alkoivat 1930-luvulla Yhdysvalloissa radiossa. Televisiossa niitä alettiin esittää 1940-luvun loppupuolella. Yhdysvalloissa niitä esitetään yleensä päiväsaikaan, mistä johtuu niistä toisinaan käytettävä nimitys ”daytime serial” (”päiväajan sarja”). Nimitys saippuasarja (tai -ooppera) tulee siitä, että varhaisten radiosarjojen sponsoreina oli hyvin paljon pesuainevalmistajia, koska ne oli suunnattu lähes yksinomaan naisille, erityisesti kotirouville.[1]

Saippuasarjat ovat erityisen suosittuja Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Brittiläiset ja amerikkalaiset saippuasarjat eroavat jonkin verran toisistaan. Brittiläiset sarjat, kuten Coronation Street ja Emmerdale, kuvaavat työväenluokan arkea, kun taas amerikkalaiset saippuat, kuten Los Angelesiin sijoittuva Kauniit ja rohkeat, kertovat yleensä rikkaiden ihmisten ihmissuhdeongelmista.

Suosituimmat saippuasarjat lähetetään joka päivä tai arkipäivä, ja ne jatkuvat vuosia. Runsaasta jaksomäärästä johtuen saippuasarjassa tyypillisesti osa näyttelijöistä vaihtuu tuotantokausien vaihtuessa. Joissakin sarjoissa on samaa roolihahmoa saattanut näytellä useampi näyttelijä. Toisaalta suositun näyttelijän palaaminen sarjaan saattaa aiheuttaa uskomattomia juonenkäänteitä (muun muassa Patrick Duffyn hahmon kuolleista nouseminen Dallasissa, Teemu Lehtilän hahmon kuolleista nouseminen Salatuissa elämissä ja Hunter Tylon hahmon kaksinkertainen kuolleista nouseminen Kauniissa ja rohkeissa).

Yksi tyypillinen yleinen epäloogisuus osassa saippuasarjoista on lasten ja nuorten nopea kasvu ja kehitys. Esimerkiksi kesätauon aikana sarjan vauvoista saattaa kasvaa kouluikäisiä lapsia, kouluikäisistä lapsista teini-ikäisiä nuoria ja teini-ikäisistä nuorista nuoria aikuisia, mutta heitä vanhemmat aikuishahmot eivät vastaavasti vanhene eikä juoni hyppää kronologisesti vuosia eteenpäin vaan edelleen sarja sijoittuu tekoaikaansa.

Saippuasarjat erottuvat elokuvista ja muista sarjoista kuvanlaadullaan. Koska päiväsaikaan esitettävillä televisio-ohjelmilla on vähemmän katsojia kuin parhaaseen katseluaikaan, saippuasarjojen tekemiseen on käytettävissä vähemmän mainostuloja. Lisäksi uusia jaksoja tehdään joka päivä. Siten saippuasarjat on kuvattava halvalla ja nopeasti. Tämä lähtökohta sanelee käytännön ratkaisuja, jotka vaikuttavat saippuasarjojen kuvaan. Niiden kuvauksessa käytetään monikameratekniikkaa, jotta yhdellä otolla saataisiin talteen monta kuvaa. Kuvausvalot on sijoitettu tasaisesti joka puolelle lavasteita, jotta valojen siirtelemiseen ei kuluisi aikaa. Samoin kamerat pidetään paikoillaan, mutta näin aiheutuvaa pysähtynyttä vaikutelmaa pyritään kompensoimaan zoomaamalla. Zoomin avulla vaihdetaan myös kuvakulmaa. Saippuasarjojen kuvaamiseen on ollut tapana käyttää analogisia videokameroita, joissa on filmiä matalampi resoluutio, mutta korkeampi kuvataajuus. Katsojien tottumuksen vuoksi kuvanlaatu pyrittiin säilyttämään samanlaisena vielä digisiirtymän jälkeenkin. [2]

Viime vuosina saippuasarjojen suosio on laskenut. Yhdysvaltain televisiossa esitetään enää kolmea saippuasarjaa. Ne ovat Kauniit ja rohkeat, Tunteita ja tuoksuja sekä General Hospital.[3][4] Isossa-Britanniassa pyörivät edelleen EastEnders, Coronation Street, Emmerdale ja Hollyoaks.[5]

Pitkäaikaisin rooli saippuasarjassa on ollut näyttelijä Patricia Greenellä, joka on esittänyt Jill Archeria The Archers -radiokuunnelmasarjassa yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1957 lähtien.[6]

Tunnetuimpia saippuasarjoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dokumenttielokuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sako Pajari: Soap Life (USA, 2012) 67 minuuttia.
  • The Story of Soaps (USA, 2020), 2 h
  1. a b Kuutti, Heikki ja Puro, Jukka-Pekka: Mediasanasto. Jyväskylä: Atena, 1998. ISBN 951-796-094-8
  2. Jamie Lerner: Soap Operas Have a Unique Look to Them — Science Behind the Cameras Distractify. 17.1.2024. Viitattu 13.9.2024. (englanti)
  3. Staples, Louis: Are soaps in danger of extinction? www.bbc.com. Viitattu 7.9.2023. (englanniksi)
  4. Clarendon, Dan: And Then There Were Three: The Decline of Soap Operas on Broadcast TV TV Insider. 9.8.2022. Viitattu 7.9.2023. (englanti)
  5. Usborne, Simon: Why it’s last orders for the great British soap opera The Telegraph. 12.7.2023. Viitattu 7.9.2023. (englanti)
  6. BBC Radio 4 - The Archers - Sixty Years of Jill Archer BBC. Viitattu 10.5.2024. (englanti)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ford & De Kosnik & Harrington: The Survival of Soap Opera: Transformations for a New Media Era. University Press of Mississippi, 2012. ISBN 978-1617033179

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]