Savo-karjalainen osakunta
Savo-karjalainen osakunta oli Keisarilliseen Aleksanteri-Yliopistoon vuonna 1833 perustettu ja vuonna 1905 edelleen jaettu osakunta.[1] Nykyään Savo-karjalaisen osakunnan perinteitä jatketaan Helsingin yliopiston Savolaisessa osakunnassa ja Karjalaisessa Osakunnassa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Natio Wiburgensis eli Viipurilainen kansakunta mainitaan ensimmäistä kertaa Turun akatemian konsistorin pöytäkirjoissa vuonna 1679. Osakunta eli ja toimi myös Turun palon jälkeen vuonna 1827 yliopiston siirryttyä Helsinkiin. Osakunnan inspehtori, kirurgian professori N. A. Ursin erosi tehtävästään vuonna 1832. Syynä eroon oli erimielisyydet ylioppilaiden kanssa. Koska osakunnan jäsenmäärä oli kasvanut voimakkaasti edellisinä vuosina, rehtori Erik Melartin esitti, että Natio Wiburgensis jaettaisiin kahtia, uuteen Viipurilaiseen osakuntaan ja Savo-karjalaiseen osakuntaan.
Osakunnan ensimmäinen jakso 1833–1852
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Savo-karjalaiset perivät sääntönsä vanhalta Viipurilaiselta kansakunnalta. Vuosina 1833–1852 osakunnan keskimääräinen jäsenluku oli 72, ja se oli tuolloin koko ajan yliopiston toiseksi suurin tai suurin osakunta.
Vuonna 1852 keisari Nikolai I määräsi osakunnat lakkautettaviksi. Savo-karjalainen osakunta vietti päättäjäisjuhlaansa 9. joulukuuta 1852 Ravintola Kaisaniemessä. Osakunnan laulajat esittivät tilaisuudessa ensimmäistä kertaa Savolaisen laulun, jonka Karl Collan oli säveltänyt parina edellisenä päivänä.
Ylioppilastiedekuntien aika 1852–1868
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun osakuntatoiminta oli virallisesti kielletty, Helsingin yliopistossa opiskelijoiden kokoontuminen oli sallittua vain ylioppilastiedekuntien piirissä. Osakuntalaitoksen perinteitä ei kuitenkaan unohdettu, ja keisarin vaihduttua Aleksanteri II:ksi ja ilmapiirin vapaannuttua Savo-karjalainen osakunta heräsi epäviralliseen eloon vuonna 1857. Osakunnan kokoukset pidettiin vuorotellen eri jäsenten luona ja piilossa julkisuudelta.
Epävirallisten osakuntien piirissä syntyi omia käsinkirjoitettuja sanomalehtiä. "Savo-Karjalainen" perustettiin syksyllä 1864.
Osakuntatoiminta jatkuu 1868–1905
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1880-luvulla osakunnan piirissä aloitettiin yhteisten illanviettojen ("klubi-illat") järjestäminen. Ensimmäistä köyri-iltaa pidettiin 10. lokakuuta 1886, josta kehittyi sittemmin Savolaisen osakunnan talakkunajuhla.
Tunnettuja jäseniä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- August Ahlqvist
- Juhani Aho
- Adolf Edvard Arppe
- Fabian Collan
- Pietari Hannikainen
- Ilmari Krohn
- Robert Mauritz von Fieandt
- Herman Kellgren
- K. Kiljander
- K. J. G. Sirelius
- P. E. Svinhufvud
- K. K. Tigerstedt
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Savo-karjalaisen osakunnan historia (1939). Savolainen ja karjalainen osakunta. 400 s. WSOY, Porvoo.