Sigge Bergman
| Sigfrid "Sigge" Wilhelm Bergman | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 31. heinäkuuta 1905 Luulaja |
| Kuollut | 6. tammikuuta 2001 (95 vuotta) Rättvik |
| Ammatti | toimittaja |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 Ruotsi |
| Sotilasarvo | Kapteeni |
| Kunniamerkit |
Suomen Leijonan I lk:n kunniamerkki (1945) Vasa-ritarikunnan ritari (1954) ja komentaja (1958) Olympic Order (pronssinen, 1980 ja hopeinen, 1997) |
Sigfrid "Sigge" Wilhelm Bergman (31. heinäkuuta 1905 Luulaja – 6. tammikuuta 2001 Rättvik[1]) oli ruotsalainen urheilujohtaja, joka teki pitkän uran erityisesti hiihtourheilun parissa toimiessaan Ruotsin hiihtoliiton puheenjohtajana ja pääsihteerinä sekä Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) pääsihteerinä ja pitkäaikaisena Teknisen komitean puheenjohtajana.[2]
Suoritettuaan vuonna 1928 urheilujohtajatutkinnon Sigge Bergman toimi muutaman vuoden opettajana. Hän oli yhdessä Olle Rimforsin kanssa tuomassa 1930-luvulla slalomurheilua ruotsalaisille, jota varten hän oleskeli kausina 1935–1936 alppialueella. Hän oli 1930-luvun puolivälissä Ruotsin ensimmäinen laskettelutähti. Hän osallistui jo vuonna 1934 Sveitsin Sankt Moritzissa pidettyihin alppihiihdon MM-kisoihin sijoituksen ollessa pujottelussa 29.[3] Bergman julistettiin vuonna 1935 ammattilaiseksi, joten hän ei voinut edustaa maataan vuoden 1936 talviolympialaisissa toimittuaan palkallisena hiihdonopettajana.[2]
Urheilu-uransa jälkeen hänet valittiin vuonna 1939 Ruotsin hiihtoliiton sihteeriksi ja sen jälkeen liiton puheenjohtajaksi vuosiksi 1952–1961. Sen jälkeen hän toimi vielä vuodet 1961–1976 uudelleen liiton pääsihteerinä. Hän johti vuonna 1954 alppihiihdon Åressa käytyjä MM-kisoja ja hiihdon Falunissa käytyjä MM-kisoja. Sen jälkeen hän toimi vuoden 1958 yleisurheilun Tukholmassa käytyjen EM-kisojen pääsihteerinä. Hän toimi myös Kansainvälisessä hiihtoliitossa. Aluksi hän toimi vuosina 1939–1946 alppihiihtokomitean jäsenenä, 1946–1961 Teknisen komitean puheenjohtajana, 1961–1979 liiton pääsihteerinä. Hän toimi tällöin läheisessä yhteistyössä liiton puheenjohtajan, sveitsiläisen Marc Hodlerin kanssa.[2]
Sigge Bergman oli näkyvä hahmo Ruotsin olympialaistoiminnassa. Hän oli mukana lehtimiehenä, teknisenä virkailijana tai urheilujohtajana 24 olympiakisoissa vuosina 1936–1994. Hän toimi Ruotsin urheilun valtakunnanliiton hallituksen jäsenenä vuosina 1956–1973. Lähes samanaikaisesti hän toimi vuosina 1953–1976 Ruotsin kansallisen olympiakomitean hallituksen jäsenenä sekä vuosien 1972 ja 1976 kesäkisoissa Ruotsin joukkueen johtajana.[2] Bergman tuli tunnetuksi Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) puheenjohtajan Avery Brundagen ylläpitämän tiukan olympialaisten amatööriystulkinnan vastustajana.[4] [5]
Tunnustuksena pitkäaikaisesta ja aktiivisesta toiminnasta hiihtourheilun hyväksi hänet nimitettiin Kansainvälisen hiihtoliiton ja Sveitsin hiihtoliiton kunniajäseneksi. Vuonna 1997 hänelle myönnettiin Olympic Order vuonna 1980 pronssisena ja vuonna 1997 hopeisena.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Sigge Bergmann - Biographical information IOC. Viitattu 18.10.2022.
- ↑ a b c d Former Secretary Generals FIS. Arkistoitu 11.1.2006. Viitattu 18.10.2022.
- ↑ Olle Rimfors skifärd 2009. Jengel Förlag AB. Viitattu 18.10.2022.
- ↑ Seitsemän Ruotsin hiihtäjää Brundagen mustalle listalle. Helsingin Sanomat, 7.4.1970, s. 27. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 18.10.2022.
- ↑ William Johnson: THE BIG MAN LOWERS HIS OLYMPIC BOOM FOR YEARS HE WARNED SKI RACERS ABOUT PROFESSIONALISM - FOR YEARS THEY LAUGHED. BUT NOW THEY KNOW BRUNDAGE MEANS BUSINESS 17.1.1972. Sports Illustrated. Viitattu 18.10.2022.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
