Simpelejärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Simpelejärvi
Simpelejärven Anitsanlahti
Simpelejärven Anitsanlahti
Valtiot  Suomi,  Venäjä
Paikkakunta Parikkala, Rautjärvi (Suomi)
Lahdenpohjan piiri (Venäjä)
Koordinaatit 61°30′52″N, 29°24′24″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Hiitolanjoki
Järvinumero 03.021.1.003View and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 68,8 m
Rantaviiva 177,198 km[1]View and modify data on Wikidata
Pinta-ala 91,1 km²
Valuma-alue 813 km2View and modify data on Wikidata
Kartta
Simpelejärvi

Simpelejärvi on järvi Etelä-Karjalassa, lähes kokonaan Parikkalan kunnan alueella. Pieni osa etelässä kuuluu Rautjärveen ja kaakossa Venäjään. Järvi kuuluu Hiitolanjoen vesistöalueeseen, jonka keskusjärvi se on. Hiitolanjoki on siten sen laskujoki.

Simpelejärven pinta-ala on 91,10 neliökilometriä ja se on Suomen 49. suurin järvi. Järven korkeus merenpinnasta on keskimäärin 68,8 metriä.[2] Pinnan tason vaihteluväli on säännöstelyn takia 68,56–69,59 metriä.[3]

Simpelejärvi sijaitsee Salpausselkien välissä. Siihen laskevat koillisesta Suuri ja Pieni Rautjärvi sekä Tyrjänjärvi Joensuunjoen kautta. Lännestä siihen laskee useita pieniä järviä. Simpelejärvi laskee eteläpäästään Kivijärvensalmen kautta pieneen Kivijärveen ja edelleen Simpeleen Juvankosken kautta varsinaiseen Hiitolanjokeen. Kapeat Särkisalmi ja Jängensalmi, joita järvenlaskut ovat vielä kaventaneet, jakavat Simpelejärven kolmeen lähes erilliseen osaan. Useat lahdet, kuten Lahdenpohja järven pohjoispäässä, Haapalahti Melkoniemellä ja Kukkarolahti kaakossa ovat järvenlaskujen jäljiltä vain kapealla uomalla yhteydessä järveen.[3]

Järven selkiä, lahtia ja saaria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimpia Simpeleen järvenselkiä ja lahtia ovat pohjoisesta etelään päin muun muassa Muukkosenselkä, Vartialahti, Sokkiiselkä, Lemmikonselkä, Siikalahti, Haljakanselkä, Tarvaspohja, Kirkkolahti, Haapalahti, Ehronselkä, Kurhonselkä, Peruspohjanlahti, Kukkarolahti (osaksi Venäjällä), Tähtiniemenselkä, Pietarlahdenselkä, Koitsanlahti ja eteläisin Saviniemenselkä.

Järvessä on paljon saaria ja salmia, pohjoisesta päin muun muassa Pienisaari, Kalasaari, Jängensalmi, Sokkiisaari, Torokka, Lemmikonsalmi, Ristisaari, Kotasaari, Iso Siikasaari, Pieni Siikasaari, Iso Kontiosaari, Mustasaari (kaksi samananimistä saarta), Viitasaari, Mertasaari, Röngönsaari, Harmaitsaarensalmi, Oraitsaari, Jänissaari, Ruissaari, Sorsasaari, Pitkäsaari, Tinkko, Lapinsaari, Joukionsalmi, Honkasaari, Peltosaari, Suuri Sikosaari sekä Pieni Sikosaari.

Järven ympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paitsi Parikkalan kunnan keskustaajamaa Kangaskylää, myös muun muassa järven etelä- ja pohjoisosat erottava Särkisalmi, järven pohjoispään Kinnarniemi, siitä etelään sijaitseva Rautalahti, Siikalahden viereinen Kaukola, Savikumpu, Eskola ja Moskuunniemi lähellä Särkisalmea, sekä etelän puolen Tarvaspohja, Melkoniemi, Oravaniemi, Joukio ja Koitsanlahti ovat järvenrantakyliä. Suomen ja Venäjän rajan Suomen-puoleinen vyöhyke ulottuu Joukionsalmessa valtatie 6:n vieressä järveen, niin että järven Kukkarolahti Lahdenkylässä jää rajan eristämäksi lahdekkeeksi.

Simpelejärven Siikalahti on Suomen merkittävimpiä lintuvesialueita. Järvi on kuuluisa siioistaan, ehkäpä myös koska Pekka Himangan esittämä laulu Simpeleen siiat ja Parikkalan piiat oli takavuosina varsin tunnettu. Järven tärkeimpiä talouskalalajeja on kuitenkin muikku, virkistyskalastajille järvessä on muun muassa taimenta ja kuhaa sekä haukia, säyneitä ja ahvenia.

Järven laskut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kivijärvensalmi, Simpelejärvi taustalla.

Simpelejärven vedenpintaa on laskettu yhteensä neljään otteeseen ajatuksena saada lisää peltoa järven pohja-alueista. Yhteensä Simpelejärven vedenpintaa on laskettu vähintään kuusi metriä. Kaskeaminen oli Parikkalankin seudulla aikoinaan käytännössä ainoa maanparannuskeino, koska kotieläimiä oli niin vähän, ettei niiden lannalla ollut suurtakaan merkitystä. Karu maapohja olisi tarvinnut lisäravinteita ja niin maanviljelys alueella pysyi vaatimattomana. Kaiken lisäksi halla vieraili Parikkalan seudulla varsin usein.[4]

Ensimmäinen järvenlasku tehtiin 1700-luvulla. Eräät talonpojat suorittivat sen omin päin ilman mitään lupia. Tästä on maininnat sekä uudessa että vanhassa[5] Parikkalan historiassa. Siikalahti-kirjassaan Viljo Heinonen määrittää tämän järvenlaskun ajankohdaksi vuoden 1774 ja pinnan alenemaksi noin metrin verran.[4]

Toinen Simpelejärven pinnan lasku tapahtui, kun herastuomari Tuomas Jääskeläinen ja lautamies Mohka pyysivät pitäjänkokoukselta lupaa saada louhia omalla kustannuksellaan kalliota järven laskuojan putouksesta. He saivat luvan ja koskenniskaa alennettiin niin paljon, että eräiden tietojen mukaan järven pinta aleni puolisentoista metriä.[4]

Kolmas järvenlaskun toteutui, kun Kivijärvenkoskea perattiin vuosina 1830-1833 laskujoen virtaaman lisäämiseksi,[4] Laskuun saatiin lupa 14. marraskuuta 1827 Koskenperkausjohtokunnalta, ja noin 11 500 päivätyötä vaatineen urakan tekivät talonpojat. Suurimpia hyötyjä laskusta oli, että järven kolmeen salmikapeikkoon saatiin sillat ja lauttaveneistä voitiin luopua. Järven lasku tehtiin kesien 1831, 1832 ja 1833 aikana. Juvankoskea alennettiin puolellatoista metrillä ja Kivijärvenkoskeen louhittiin 214 metrin matkalle kymmenen metriä leveä ja neljä metriä syvä uoma. Järven pinta laski 2,4 m[4], uusia maa-alueita paljastui rannoilta 3 100 hehtaaria. Myönteinen yllätys tästä isosta järvenlaskusta oli se, kun järven pohjalta saatiin suuret määrät kipeästi kaivattua polttopuuta[4].

Seuraavaan laskuhankkeeseen saatiin lupa maaherralta 7. maaliskuuta 1893, vaikka lähinnä pitäjän säätyläiset sitä vastustivat. Tämä suunnitelma jäi kuitenkin toteuttamatta ja uusi järven laskeminen tehtiin vasta vuosien 1939 ja 1945 välisenä aikana. Jo sitä ennen eli 1911 oli tosin asetettu toimikunta Siikalahden kuivattamiseksi, 1918 selvitetty järven laskemista hätäaputyönä ja 1920-luvulla perustettu laskuyhtiökin asiaa edistämään. Jatkosodan aikana järven laskussa vedenpintaa alennettiin 80 senttiä, millä saatiin 1 075 hehtaaria vesijättömaata. Sodan päätyttyä 1944 Siikalahden kuivatus kokonaan kanavan avulla jäi kuitenkin tekemättä.

Järvenlaskujen havainnollistamiseksi: Särkisalmen entisen meijerin kohdalla vedenpinta oli nykyistä 6-tietä korkeammalla ja Särkisalmen taajama oli kalavesien vallassa. Varsinainen Särkisalmi, joka nyt on hyvin kapea vesiväylä, oli silloin puolisen kilometriä leveä eikä nykyistä tieyhteyttä Savonlinnaan ja Joensuuhun ollut, sillä Savonlinnan ja Viipurin välinen tieyhteys kulki Kirjavalan kautta. Savikummussa kulku käy nykyistä peltoaukeaa satoja metrejä ennen alkuperäistä rantaviivaa ja paljon pidemmälle nykyistä kuivaa maata pitää vaeltaa Siikalahden perällä.[4] Nykyinen Lahdenpohja-järvi Simpelejärven pohjoispuolella on aikoinaan ollut osa Simpelejärveä, kuten sen nimestäkin voi päätellä.

Vedenlaadun parantamishankkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vartialahden kunnostushanke

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simpelejärven itäisessä osassa, sen eteläpäässä sijaitsevan Vartialahden kuonnostushanke toteutettiin vuonna 2003 LEADER-hankkeena. Siimesojaan ja Suursuonojaan rakennettiin tällöin laskeutusaltaat. Hankkeeseen kuului myös kaislikon niittoa ja rannan ruoppausta. Hankevastaavana oli Kannaksen kyläyhdistys ry.

Simpelejärvi siistiksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 2006-2007 toteutettiin Simpelejärvi siistiksi -hanke. Hankkekeen taustalla oli vedenlaadun heikkeneminen; ravinteisuuden ja sameuden lisääntyminen sekä sinileväesiintymät. Hankkeen toteuttaja oli Parikkala-Saari-Uukuniemi kalastusalue ja projekti toteutettiin LEADER-rahoituksella. Hankkeessa mm. otettiin ojanäytteitä ja vesistönäytteitä, annettiin viljelijäneuvontaa, tehtiin suojavyöhykesuunnitelmia, niitettiin vesikasvillisuutta ja tehtiin hoitokalastusta (25 000 kg). Hankkeen yhteydessä tehtiin myös pro gradu -tutkielma Parikkalan Siikalahti - kosteikko vesiensuojelullisena ongelmana? (Johanna Laari, 2008). Tutkielman mukaan kosteikkoalan ja valuma-alueen pinta-alan välisen suhteen perusteella Siikalahden laskennalliseksi fosforireduktioksi saatiin 51 % ja ominaiskuormitusluvuilla lasketun nettosedimentaation avulla laskettu pidättymisprosentti on 55. Tämä tarkoittaa sitä, että Siikalahden lintukosteikko pidättää noin puolet valuma-alueelta tulevasta fosforista[6].

Yhdessä Simpelejärven puolesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdessä Simpelejärven puolesta -hanke toteutettiin vuosina 2010-2012 LEADER-hankeena, jossa toimija oli Imatran seudun ympäristötoimi. Hankkeessa laadittiin kosteikkosuunnitelmia maatalousalueille, annettiin maatalouden vesiensuojeluneuvontaa maa- ja metsätalousyrittäjille, laadittiin metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma, tehttiin hulevesiselvitys ja -suunnitelma Parikkalan keskustaan, annettiin vesiensuojelutiedotusta asukkaille ja kesämökkiläisille sekä tehtiin vesikasvillisuusniittoja ja hoitokalastusta (17 t).

Kuvia Simpelejärvestä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Modèle [[Modèle:Lien web|Malline:Lien web]] : parametri url puuttuu. JärvirekisteriUrlView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. Suomen järvet yli 40 neliökilometriä www.ymparisto.fi. 12.5.2010 (Päivitetty). Valtion ympäristöhallinto. Arkistoitu 23.4.2008. Viitattu 7.7.2010.
  3. a b Kansalaisen Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 7.7.2010.[vanhentunut linkki]
  4. a b c d e f g Breilin, Heimo: Simpelejärven vedenpinnan alentamiset. Parikkalan Sanomat, 27.6.2005. Keski-Karjalan Kustannus Oy.
  5. Vilska, Matti: Parikkalan historia, osa 2, s. 285. Parikkalan Historatoimikunta, 1928.
  6. Laari, Johanna: Parikkalan Siikalahti - kosteikko vesiensuojelullisena ongelmana? Helsingin yliopisto, 2008.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Juvonen, Jaana: Parikkalan historia, s. 284–289 ja 580–581 (järven laskut). Parikkalan kunta 1996. ISBN 952-90-7806-4

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]