Soopeli
| Soopeli | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Alaluokka: | Theria |
| Osaluokka: | Istukkanisäkkäät Eutheria |
| Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
| Alalahko: | Caniformia [2] |
| Heimo: | Näätäeläimet Mustelidae |
| Alaheimo: | Mustelinae |
| Suku: | Näädät Martes |
| Laji: | zibellina |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Martes zibellina |
|
 Soopelin nykyinen levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Soopeli (Martes zibellina) eli nokinäätä (oletetusti aiemmin *nois gen. nokiin) on näätäeläin, joka esiintyy Pohjois-Aasiassa Ural-vuoristosta läpi Siperian Mongoliaan, Kiinaan, Pohjois-Koreaan ja Hokkaidōn saarelle Japaniin.[2] Soopeli on ollut arvokas turkiseläin, jollaisena sitä myös tarhataan. Neuvostoliitto oli maailman ainoa merkittävä soopelinnahkojen tuottaja.lähde?
Soopeli on päivällä saalistava petoeläin, joka käyttää haju- ja kuuloaistiaan saaliseläimien havaitsemiseen. Näihin kuuluvat muiden muassa maaoravat, orava, hiiret sekä pienet linnut ja kalat. Pääravinnon ollessa niukkaa se syö marjoja, kasveja ja männyn siemeniä. Soopeli tekee pesänsä metsän pohjalle.selvennä
Soopeli jaetaan 16 alalajiin, joista M. z. brachyura on uhanalaisin.[2] Soopeli voi joskus risteytyä näädän eli mäntynäädän (Martes martes) kanssa: hybridistä käytetään nimitystä "kida".[3]
Soopelin nimestä on tullut yleisnimitys joidenkin eläinlajien – kuten kissojen, kaniinien ja koirien – turkiltaan tummille tai nokisen sävyisille roduille.
Soopeli Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koska soopeli on väriltään tummempi kuin näätä, soopeleihin yhdistettiin 1900-luvun alun historiantutkimuksessa erilaiset noki-alkuiset Suomen paikannimet. Arveltiin, että Suomen muinaisen soopelikannan mukaan olisi nimetty muun muassa Nokian kaupunki ja Nokianvirta. Soopelin arveltiin kadonneen Suomesta viimeistään 1600-luvulla.[4] Venäjän Karjalassa ja Baltiassa sitä on väitetty tavatun vielä 1800-luvulla. Sen on väitetty aiemmin esiintyneen myös Länsi-Puolassa.[1] Nykytutkimuksessa on kuitenkin katsottu, ettei Suomessa tai sen lähialueilla ole koskaan esiintynyt soopeleita[5], ja nois onkin todennäköisimmin viitannut majavaan[6].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Abramov, A. & Wozencraft, C.: Martes zibellina IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.7.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c Wilson & Reeder: Martes zibellina Mammal Species of the World. Bucknell University. Viitattu 17.5.2010. (englanniksi)
- ↑ Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 1, s. 110–111. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 1, sarjassa World of animals) Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8
- ↑ Helminen, Matti: Kuuluiko soopeli Suomen eläimistöön. Eränkävijä, 1973. Yhtyneet kuvalehdet. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.1.2010.
- ↑ Larry Huldén: Oliko soopeli karjalainen turkiseläin? Viipurin läänin historia II. Jyväskylä 2004.
- ↑ Wihuri, Elina: Nokian ja rahan vanha yhteys (julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 27.5.2007) Kotimaisten kielten keskus.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Encyclopedia of Life: Martes zibellina (luettu 17.5.2010) (englanniksi)
- Animal Diversity Web: Sable
- Keskipohjanmaa 6.5.2008: Himangalla tarhataan harvinaisuutta (Arkistoitu – Internet Archive)