Sophismata
Sophismata (yks. sophisma) viittasi keskiajan filosofiassa pulmallisiin lauseisiin, jotka muodostivat ongelman loogiselle analyysille ja kaipasivat ratkaisua. Sana on latinankielinen monikkomuoto kreikan kielen sofismia tarkoittavasta sanasta, mutta siihen ei liity samanlaista negatiivista vivahdetta.[1]
Sophisma on lause, joka on joko outo, niin että sillä on outoja seuraamuksia; tai epäselvä, niin että sen voidaan katsoa olevan tosi tai epätosi riippuen sille annetusta tulkinnasta. Eräs esimerkki on latinankielinen lause:[1]
- Omnes homines sunt asini vel homines et asini sunt asini
joka voidaan tulkita kahdella tavalla:
- (Kaikki ihmiset ovat aaseja tai ihmisiä) ja (aasit ovat aaseja)
- (Kaikki ihmiset ovat aaseja) tai (ihmiset ja aasit ovat aaseja)
Sophismata-kirjallisuus nousi merkittäväksi filosofisen kirjallisuuden lajiksi 1200- ja 1300-luvuilla, ja monet merkittävät filosofiset, erityisesti loogiset ja luonnonfilosofiset, edistysaskeleet tuona aikana olivat seurausta sophismata-lauseiden loogisten tai semanttisten ominaisuuksien tutkimisesta.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Pironet, Fabienne & Spruyt, Joke: Sophismata The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. Viitattu 24.3.2010. (englanniksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Grabmann, Martin: Die Sophismatenliteratur des 12. und 13. Jahrhunderts mit Textausgabe eines Sophisma des Boetius von Dacien. Beiträge zur Geschichte der Philosophie une Theologie des Mittelalters. (Texte und Untersuchungen. Band 36, Heft 1) Münster i. W.: Aschendorff, 1940.
- Knuuttila, Simo & Lehtinen, A. I.: “Plato in infinitum remisse incipit esse albus. New Texts on the Late Medieval Discussion on the Concept of Infinity in Sophismata Literature”. Teoksessa Saarinen, Esa & Hilpinen, Risto & Niiniluoto, Ilkka & Hintikka, M. P. (toim.): Essays in Honour of J. Hintikka, s. 309-329. (Synthese Library, 124) Dordrecht: D. Reidel Pub. Co., 1979.
- Kretzmann, N.: “Syncategoremata, exponibilia, sophismata”. Teoksessa Kretzmann, N. et al (toim.): The Cambridge History of Later Medieval Philosophy from the Rediscovery of Aristotle to the Disintegration of Scholasticism, 1100-1600, s. 211-245. Cambridge: Cambridge University Press, 1982.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sophismata project (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi)
- Ebbesen, Sten & Goubier, Frédéric (toim.): Catalogue of sophismata (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi)
- Pironet, Fabienne & Spruyt, Joke: Sophismata The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)