Sulhanen vastatuulessa
| Sulhanen vastatuulessa | |
|---|---|
| Double Dynamite | |
 |
|
| Ohjaaja | Irving Cummings |
| Käsikirjoittaja |
Melville Shavelson Harry Crane |
| Perustuu | Leo Rostenin tarinaan ja Mannie Manheimin hahmoon |
| Tuottaja |
Irving Cummings Jr. Irwin Allen |
| Säveltäjä | Leigh Harline |
| Kuvaaja | Robert De Grasse |
| Leikkaaja | Harry Marker |
| Tuotantosuunnittelija | Albert S. D'Agostino |
| Koreografi | Stanley Donen |
| Pääosat |
Jane Russell Groucho Marx Frank Sinatra |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | RKO Radio Pictures |
| Levittäjä |
RKO Pictures Netflix |
| Ensi-ilta |
 25. joulukuuta 1951 29. toukokuuta 1953 |
| Kesto | 80 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Sulhanen vastatuulessa (engl. Double Dynamite) on vuonna 1951 ensi-iltansa saanut Irving Cummingsin ohjaama yhdysvaltalainen musikaalikomediaelokuva, jonka pääosissa ovat Jane Russell, Groucho Marx ja Frank Sinatra. Sulhanen vastatuulessa jäi Irving Cummingsin viimeiseksi ohjaustyöksi.
Sulhanen vastatuulessa -elokuvassa Russell, Marx ja Sinatra laulavat yhdessä ”It’s Only Money” -kappaleen, jonka Jule Styne ja Sammy Cahn sävelsivät ja sanoittivat elokuvaa varten. Russell ja Sinatra laulavat myös romanttisen ”Kisses and Tears” -kappaleen. Elokuvan tarinan ja käsikirjoituksen laativat Leo Rosten, Mannie Manheim, Melville Shavelson ja Harry Crane. RKO Radio Pictures oli elokuvan tuotanto- ja levittäjäyhtiönä.[1]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Johnny Dalton (Frank Sinatra) ja Mildred ”Mibs” Goodhue (Jane Russell) ovat samassa pankissa työskenteleviä pankkivirkailijoita, jotka ovat rakastuneita toisiinsa ja haluavat avioitua. Kumpikaan ei tienaa paljoa rahaa, joten Johnny ei halua päättää hääpäivää ennen kuin hänellä on tarpeeksi säästöjä. Ruokapaikassa työskentelevä tarjoilija ja Johnnyn kaveri Emile J. Keck (Groucho Marx) vihjailee, että ei voi olla vaikeaa löytää rahaa pankista, mutta Johnny haluaa mieluummin pysyä kaidalla tiellä.
Kun Johnny pelastaa vedonvälittäjä ”Hot Horse” Harrisin (Nestor Paiva) hulttioiden pahoinpitelyltä, kiitollinen Harris lyö Johnnyn nimellä raviradalla vetoa ”voittamattoman” hevosen puolesta – yhtäkkiä Johnnysta tulee 60 000 dollaria rikkaampi. Johnny ja Mibs eivät ehdi nauttia hyvästä onnestaan, koska pankissa vuotaa tieto jonkun kavaltaneen pankilta 70 000 dollaria ja kaikki alkavat epäillä äkkirikastunutta Johnnya kavalluksesta.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Jane Russell | … | Mildred ”Mibs” Goodhue |
| Groucho Marx | … | Emile J. Keck |
| Frank Sinatra | … | Johnny Dalton |
| Don McGuire | … | R. B. ”Bob” Pulsifer, Jr. |
| Howard Freeman | … | R. B. Pulsifer, Sr. |
| Nestor Paiva | … | vedonvälittäjä ”Hot Horse” Harris |
| Frank Orth | … | herra Kofer |
| Harry Hayden | … | J. L. McKissack |
| William Edmunds | … | herra Baganucci |
Musikaalinumerot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kappale | Esiintyjät | Säveltäjä | Sanoittaja |
|---|---|---|---|
| ”It’s Only Money” | Frank Sinatra ja Groucho Marx | Jule Styne | Sammy Cahn |
| Frank Sinatra, Groucho Marx ja Jane Russell | |||
| ”Kisses and Tears” | Frank Sinatra ja Jane Russell | ||
| ”Stone Walls” | Groucho Marx | Richard Lovelace | Richard Lovelace |
| ”Jesse James” |
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvan työnimenä oli It’s Only Money.[1] RKO:n johtaja Howard Hughes vaihtoi It’s Only Money -nimen Double Dynamiteksi, joka viittaa Jane Russellin kuuluisaan rintavakoon.[1] Sulhanen vastatuulessa kuvattiin marras-joulukuun 1948 aikana.[1] Hughes oli tyytymätön elokuvaan ja hyllytti sen vuoden 1951 loppuun asti, kunnes hän laati mainoskampanjan, joka korosti hänen suojattiaan Jane Russellia.[1] Alun perin pääosaa esittävän Frank Sinatran nimi oli ennen Jane Russellin ja Groucho Marxin nimiä elokuvan alkuteksteissä ja elokuvajulisteissa.[1] Koska Hughesin ja Sinatran välit olivat kireät ja Sinatran ura oli elokuvan aikaan alamäessä, Hughes määräsi Sinatran nimen laitettavan kolmannelle sijalle.[1][2] Vaikka elokuussa 1946 The Hollywood Reporter ilmoitti 20th Century Foxin ostaneen Quentin Reynoldsin tarinan It’s Only Money elokuvaoikeudet, tarina ja Sulhanen vastatuulessa -elokuva eivät liity mitenkään toisiinsa.[1]
Julkaisu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sulhanen vastatuulessa sai ensi-iltansa Yhdysvaltain New Yorkin Paramount Theatressa 25. joulukuuta 1951.[1][3] Suomessa elokuva sai ensi-iltansa 29. toukokuuta 1953.[4] Sulhanen vastatuulessa ei saavuttanut arvostelu- tai yleisömenestystä. Sulhanen vastatuulessa -elokuvan ensimmäinen VHS-julkaisu ilmestyi Yhdysvalloissa vuonna 1989. Warner Home Video julkaisi elokuvan ensimmäisen DVD-julkaisun Yhdysvalloissa 13. toukokuuta 2008.[3][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i DOUBLE DYNAMITE (1951) tcm.com. TCM.com. Viitattu 26.2.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Double Dynamite (1951) allmovie.com. Allmovie.com. Viitattu 26.2.2015. (englanniksi)
- ↑ a b DOUBLE DYNAMITE (IT'S ONLY MONEY) (1951) rottentomatoes.com. Rottentomatoes.com. Viitattu 26.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Double Dynamite (1951) elonet.fi. Elonet.fi. Viitattu 26.2.2015. (suomeksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sulhanen vastatuulessa Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Sulhanen vastatuulessa Elonet.
- Sulhanen vastatuulessa AllMoviessa. (englanniksi)
- Sulhanen vastatuulessa TCM Movie Databasessa (englanniksi)