Suomen Kehruu- ja Kutomatyöntekijäin Liitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen Kehruu- ja Kutomatyöntekijäin Liitto
Perustettu 23.3.1930
Lakkautettu 1930
Tyyppi ammattiliitto
Toimiala kutomoteollisuuden työntekijöiden edunvalvonta
Kotipaikka Tampere
Toiminta-alue Suomi
Kattojärjestö SAJ

Suomen Kehruu- ja Kutomatyöntekijäin Liitto oli vuonna 1930 toiminut kutomatyöläisten ammattiliitto, joka kuului Suomen Ammattijärjestöön (SAJ). SKKL:n perustivat Suomen Kutomateollisuustyöväen Liitosta (SKL) eronneet työläiset sen jälkeen, kun sosialidemokraattien johtama liitto oli eronnut kommunistien linjaa noudattaneesta SAJ:stä. SKKL ehti toimia vain muutaman kuukauden ennen kun vasemmistojohtoiset liitot pakotettiin lopettamaan toimintansa kommunistilaeilla loppuvuonna 1930. Liitto ja siihen kuuluneet osastot lakkautettiin tuomioistuimissa 1931[1]. Liiton toimisto sijaitsi Tampereella.

1920-luvun lopussa SAJ:ta johtaneiden Sosialistiseen työväen ja pienviljelijäin vaalijärjestöön järjestäytyneiden kommunistien ja SKL:ssä enemmistön muodostaneiden sosialidemokraattien välit kiristyivät. Lokakuussa 1929 liittotoimikunta päätti erota keskusjärjestöstä ja asia vahvistettiin helmikuun 1930 liittokokouksessa. SAJ:n linjan kannattajat muodostivat tämän jälkeen kutomatyöväen yhtenäisyyskomitean ja maaliskuussa SAJ teki periaatepäätöksen uuden liiton muodostamisesta komitean pohjalta.[2]

Liitto perustettiin 23. maaliskuuta 1930 Tampereella Pispalan työväentalolla pidetyssä ammatillisen yhtenäisyyden kannalla olevien kutomatyöläisten kokouksessa. Kokouksen julkilausuman mukaan SKL:n ”sosialifascistinen johto” oli siirtynyt ”avonaisesti kutomakapitalistien asianajajaksi ja kapitalistisen järjestelmän rakentajaksi”.[3] SKKL vaati jäseniltään kaikkien suhteiden katkaisemista SKL:ään ja päättävää taistelua sen hajotustyötä vastaan. SKL:n jäsenet hyväksyttiin SKKL:n jäseniksi ilman liittymismaksuja ja vanhoin jäsenoikeuksin. Liiton toimisto sijoitettiin Tampereelle ja luottamusmieheksi valittiin Kalle Renfors. Liittotoimikuntaan valittiin luottamusmiehen lisäksi kuusi muuta varsinaista jäsentä ja neljä varajäsentä.[4]

SKL piti SKKL:ää poliittisena hajotusliittona, joka ei kykenisi avustamaan työläisiä tai johtamaan työtaisteluita. Renfors oli Kutomatyöläinen-lehden mukaan ”sairaalloisuuteen saakka hurmahenkinen kommunistikiho”.[5] SKL:stä erosi konfliktin seurauksena kahdeksan osastoa, joiden tilalle perustettiin pääosin uudet vastaavat.[6]

[7]

  1. Luettelo lakkautetuista ja toimintakiellon alaisista yhdistyksistä. Sisäasiainministeriö, 1934.
  2. Tauno Saarela: Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930, s. 756–757. (Historiallisia Tutkimuksia 239) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-051-6
  3. Suomen kehruu- ja kutomatyöntekijäin liiton perustavan kokouksen julkilausuma. Työ, 27.3.1930, nro 35. Artikkelin verkkoversio.
  4. Uusi liitto. Suomen Ammattijärjestö, 1930, nro 3. Artikkelin verkkoversio.; S. Kehruu- ja kutomatyöntekijäin liitto liittyi Aj:n jäseneksi. Työväenjärjestöjen Tiedonantaja, 27.3.1930, nro 22. Artikkelin verkkoversio.
  5. Kommunistit perustaneet poliittisen kutomaliiton. Kutomatyöläinen, 1930, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
  6. K. V. Syrjänen: Suomen Kutomateollisuustyöväen Liitto 1906–1931, s. 98. Tampereen Työväen Kirjapaino: SKL (ei mainittu), 1931.
  7. Virallisia ja laillisia julistuksia. Suomen Virallinen Lehti, 2.10.1930, nro 227. Artikkelin verkkoversio.