Tasa-arvovaltuutettu
| Tasa-arvovaltuutettu | |
|---|---|
| Jämställdhetsombudsmannen | |
| Nimittäjä | Valtioneuvosto |
| Kauden pituus | 5 vuotta |
| Perustettu | 1. tammikuuta 1987 |
| Ensimmäinen | Paavo Nikula |
| Kotisivut | https://tasa-arvo.fi/ |
| Osa artikkelisarjaa |
| Suomen politiikka |
|---|
 |
Tasa-arvovaltuutettu (ruots. jämställdhetsombudsmannen) on Suomen oikeusministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista. Tasa-arvovaltuutetun tehtävänä on antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvissä kysymyksissä.[1]
Tasa-arvovaltuutetun virka perustettiin tasa-arvolain tultua voimaan 1. tammikuuta 1987. Tasa-arvovaltuutetulle annettiin selkeä rooli lainvalvontaviranomaisena organisaatiouudistuksessa vuonna 2001.[2] Valtuutetun kausi on viisivuotinen.[3]
Tasa-arvovaltuutettuna toimii 17. huhtikuuta 2023 lähtien oikeustieteen kandidaatti Rainer Hiltunen.[4] Ensimmäinen tasa-arvovaltuutettu oli Paavo Nikula.[2]
Tasa-arvovaltuutetusta on säädetty oma lakinsa, laki tasa-arvovaltuutetusta 30.12.2014/1328.[5]
Tehtävät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tasa-arvovaltuutetun tehtävänä on[1]
- valvoa tasa-arvolain noudattamista ja erityisesti syrjintäkiellon ja syrjivän ilmoittelun kiellon noudattamista
- edistää aloitteiden, neuvojen ja ohjeiden avulla lain tarkoituksen toteutumista
- antaa tietoja tasa-arvolaista ja sen soveltamisesta
- seurata naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista yhteiskuntaelämän eri aloilla.
Tasa-arvovaltuutettu valvoo myös sukupuolivähemmistön syrjintäsuojan toteutumista. Tasa-arvolaki kieltää sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän.
Tasa-arvolain valvonta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tasa-arvovaltuutettu toimii tasa-arvon edistämiseksi ja syrjinnän estämiseksi. Henkilö, joka epäilee joutuneensa tasa-arvolaissa kielletyn syrjinnän kohteeksi, voi ottaa yhteyttä tasa-arvovaltuutettuun. Tasa-arvovaltuutettu pyrkii neuvojen ja ohjeiden avulla estämään tasa-arvolain säännösten rikkomisen. Tasa-arvovaltuutettu voi viedä lainvastaisen toiminnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi.
Tasa-arvovaltuutetulla on oikeus saada valvontaa varten välttämättömät tiedot.
Tasa-arvovaltuutettu voi avustaa syrjinnän kohteeksi joutunutta ja avustaa tätä oikeuksien turvaamisessa sekä oikeudenkäynnissä, jos käsiteltävällä asialla on lain soveltamisen kannalta huomattava merkitys.
Tasa-arvovaltuutetut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tasa-arvovaltuutetun virkaa ovat sen historian aikana hoitaneet seuraavat henkilöt[2]:
- Paavo Nikula 1987–1991
- Tuulikki Petäjäniemi 1991–1994
- Pirkko Mäkinen 1995–2002
- Päivi Romanov 2002–2007
- Pirkko Mäkinen 2007–2016
- Jukka Maarianvaara 2017–2022
- Rainer Hiltunen 2023–
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tasa-arvovaltuutettu. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Katsaus historiaan Tasa-arvovaltuutettu. Arkistoitu 16.10.2019. Viitattu 4.11.2022.
- ↑ Tasa-arvovaltuutettu Tasa-arvovaltuutettu. Arkistoitu 2.8.2017. Viitattu 25.7.2017.
- ↑ Rainer Hiltunen tasa-arvovaltuutetuksi. Helsingin Sanomat, 17.3.2023, s. A 17. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.3.2023.
- ↑ Laki tasa-arvovaltuutetusta (1328/2014).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tasa-arvovaltuutetun kotisivut
- Jämställdhetsombudsmannen hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
.svg){kind=small}
