Tasmaninmeri
| Tasmaninmeri | |
|---|---|
 |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Australia ja Uusi-Seelanti |
| Merialue | Tyynimeri |
| Pinta-ala | 2 300 000 km² |
| Leveys | 2 200 km |
| Suurin syvyys | 5 200 m |
Tasmaninmeri on Tyynenmeren reunameri Tasmanian, Australian ja Uuden-Seelannin välillä. Sen syvin kohta on 5 200 metriä. Meri on saanut nimensä sitä tutkineelta hollantilaiselta Abel Tasmanilta.[1]
Sijainti ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tasmaninmeri on Tyynenmeren lounainen reunameri, jonka länsiranta on Australian mantereen kaakkoisosassa ja Tasmanian saarella.[2] Itäraja kulkee Norfolkin selännettä, Uuden-Seelannin länsirannikkoa ja Macquarien selännettä pitkin. Meren pohjois- ja etelärajat ovat huonosti määriteltyjä.[3]
Australian ja Tasmanian välissä oleva Bassinsalmi yhdistää Tasmaninmeren Intian valtamereen ja Uuden-Seelannin pääsaarten välissä oleva Cookinsalmi Tyyneenmereen. Tasmaninmeren pohjoispuolella on puolestaan Korallimeri.[2]
Tasmaninmeri on 2 250 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 2,3 miljoonaa neliökilometriä.[2]
Hydrologia ja geologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Australian rannikolla vaikuttaa Itä-Australian virta, joka saa voimansa pasaatituulista ja Eteläiseltä päiväntasaajan virralta. Sen vaikutus on pienimmillään heinäkuulta joulukuulle, jolloin etelästä pääsee virtaamaan kylmempää vettä jopa 32:lle eteläiselle leveyspiirille asti.[2]
Itäistä Tasmaninmerta hallitsee tammikuulta kesäkuulle läntiseltä Tyyneltämereltä tuleva merivirta, mutta heinäkuulta joulukuulle sinne virtaa Cookinsalmen kautta kylmempää vettä subantakrtiselta alueelta.[2]
Tasmaninmeren syvin kohta on 5 200 metrissä.[2]
Historia ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tasmaninmeri on saanut nimensä hollantilaiselta merenkävijältä Abel Tasmanilta, joka purjehti meren halki vuonna 1642. Ensimmäisenä Uuden-Seelannin ja Australian rannikoita tutki puolestaan 1770-luvulla James Cook ja muut tutkimusmatkailijat.[2]
Tasmaninmereä liikennöivät monet laivat, jotka kulkevat Australian kaakkoisosan ja Uuden-Seelannin välissä. Merestä saadaan kalaa, Bassinsalmen itäosista Gippslandin altaassa öljyvaroja.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 1642 Tasman discovers New Zealand This Day in History. 21.7.2010. History (A&E Television Networks). Viitattu 15.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Tasman Sea Encyclopædia Britannica. 2018. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 10.12.2018. (englanniksi)
- ↑ van der Linden, Willem J. M.: Morphology of the Tasman sea floor. New Zealand Journal of Geology and Geophysics, 1970, 13. vsk, nro 1, s. 282. Google-kirjat. Viitattu 10.12.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tasmaninmeri Wikimedia Commonsissa