Theodor Aman

Theodor Aman

Theodor Aman: Juhlat, maalausvuosi tuntematon.

Theodor Aman: Romanian yhtenäisyyden julistaminen.

Theodor Aman (20. maaliskuuta 1831- 19. elokuuta 1891) oli romanialainen taidemaalari, kaivertaja sekä taidekoulun professori. Hän maalasi laatukuvia, historiamaalauksia sekä kasveja.

Elämänvaiheita

Aman osoitti jo varhain taiteellista lahjakkuutta ja hän sai taiteellisen esiopetuksen kotimaassaan. Hän lähti taidekouluun Pariisiin vuonna 1850, missä häntä opetti François-Édouard Picot. Pariisissa hän tutustui maanpaossa olleisiin Romanian itsenäisyysliikkeen johtohahmoihin. Ensimmäisen näyttelynsä hän piti Pariisissa vuonna 1853.

Vuonna 1854 Aman matkusti Konstantinopoliin esittelemään maalauksiaan Ottomaanien valtakunnan sulttaanille. Matka oli suuri elämys; häntä kiehoivat Välimeri ja sen rantojen asukkaiden hänelle oudot tavat. Sulttaani osti Amanilta maalauksen ja tämä viipyi Konstaniopolissa kaksi ja puoli kuukautta, minkä jälkeen hän matkusti Krimin niemimaalle.

Krimiltä Aman palasi Konstantinopoliin, kävi kotimaassaan ja palasi Ranskaan. Ranskassa hän asetti näytteille Romanian historiaan liittyviä maalauksia. Vuonna 1859 hän palasi Romaniaan ja ryhtyi perustamaan taidekoulua. Maassa ei tuolloin vielä ollut taideoppilaitosta. Hänen yhteistyökumppanikseen tuli toinen merkittävä aikailaistaiteilija, Gheorghe Tattarescu. Aman vaikutti lehdistöön, joka kirjoitti miten tärkeää nousevan kansankunnan kulttuurielämälle olisi saada uusi taideoppilaitos maahan. Poliittinen ilmapiiri suhtautui hankkeeseen nuivasti.

Vuonna 1861 Aman tapasi itseään kymmenen vuotta nuoremman Ana Niculescu-Dorobantun. Avioliiton hän solmi vuonna 1865. Pariskunnan tytär, Zoia, aiheutti vuonna 1879 seurapiiriskandaalin hylkäämällä miehensä ja kaksi lastaan. Hän lähti Roomaan, missä loi uran laulajana.

Poliittisen ilmapiirin muututtua ja uuden koulutuspolitiikan myötä taidekoulu avattiin vuonna 1864 ja Aman nimettiin uuden oppilaitoksen johtajaksi. Aman eli tuolloin myös merkittävää luomiskautta ja hän maalasi useita historiamaalauksia. Hän otti myös aktiivisesti osaa kulttuurielämään ja oli mukana Romanian Ateneumin perustamishankkeessa. Lisäksi hän kannatti maan osallistumista Pariisin maailmannäyttelyyn.

Takaisku Romanian taide-elämälle tuli vuonna 1866, kun maan hallitus päätti sulkea maan taidekoulut vedoten heikkoon talouteen. Aman yritti tällöin saada kerättyä avustuksia opiskelijoille ja pyysi, että taidekoulun opettajat työskentelisivät ilman palkkaa.

Aman piti näyttelyt vuosina 1868 ja 1869. 1870- luvulla hän alkoi tehdä ulkoilmamaalauksia. Hän innostui myös kaivertamisesta. Vuosina 1882 ja 1885 Aman menetti molemmat veljensä ja tämä oli hänelle kova isku. Veljet olivat olleet ystäviä ja luottohenkilöitä.

Työskentelyä Aman ei kuitenkaan lopettanut. Hän maalasi kiivaasti sillä tunsi sairauden pian saavan yliotteen. Viimeiset kuukautensa vuonna 1891 hän vietti vuoteenomana.

Elämäntyön arviointia

Theodor Amanin elämäntyötä pidetään nykyajan Romaniassa merkittävänä. Hän oli muovaamassa maan taidetta 1800- luvun tason mukaiseksi ja hän vaikutti myös tuleviin sukupolviin perustamalla taideoppilaitoksen.

Omana aikanaan Aman teki vaikutuksen Euroopan taidemaailmassa muotokuvillaan ja historiamaalauksillaan. Lisäksi hän loi aikansa nuoriin romanialaisiin taiteilijoihin isänmaallista henkeä. Hän myös tähdensi, että taide on kansan palvelemista ja opettamista eikä yksilön nerouden palvontaa. Aikansa hengen mukaisesti niissä on myös romanttisten sankareiden palvontaa.

Lisää aiheesta

• http://muzeulbucurestiului.ro/en/the-theodor-aman-museum.html