Tintti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tintti
Tintti ja hänen koiransa Milou
Tintti ja hänen koiransa Milou
Luoja(t) Hergé
Ensiesiintyminen Tintti Neuvostojen maassa (1929)

Tintti (ransk. Tintin [tɛ̃tɛ̃]) on sarjakuvataiteilija Hergén luoman Tintin seikkailut -sarjakuvan päähenkilö. Tintti on nuori lehtimies ja matkailija, jonka rinnalla kulkevat uskollinen koira Milou, hänen paras ystävänsä kapteeni Haddock, professori Tuhatkauno, Dupont ja Dupond sekä monet muut hahmot. Tintti on hyvin neuvokas ja monitaitoinen, ja luonteeltaan hän on monin tavoin ihanteellinen. Tintti seikkaili lehtisarjakuvassa ensimmäisen kerran vuonna 1929.

Nimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tintin nimen (ransk. Tintin) alkuperää Hergé ei ole koskaan selittänyt muuten kuin sanomalla, että se nimi tuli hänelle ensimmäisenä mieleen. Brittiläinen Michael Farr sanoo, että nimi on sukunimi,[1] koska Tinttiä kutsutaan alkuperäisissä ranskankielisissä teksteissä joskus Monsieur Tintin, mutta monsieur käytetään ranskassa joskus myös etunimen kanssa. Benoît Peetersin ja muidenkin ranskankielisten mukaan Tintin ei ole sukunimi.[2] Lastenkirjailija Benjamin Rabier oli vuonna 1900 luonut Tintin-Lutin-nimisen hahmon, jonka Hergékin tunsi. Rabierin hahmon nimessä sana tintin viittasi kilahdukseen.[1]

Synty

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tintin edeltäjä oli partiopoika Totor, josta kertovia tarinoita Hergé piirsi belgialaiseen partiolaislehteen vuosina 1926–1930. Vuonna 1925 Hergé sai töitä katolisessa Le XXe siècle -sanomalehdessä, jonka torstaisin ilmestyvää lastenliitettä hän alkoi tehdä vuonna 1928.[3] Vuoden 1929 tammikuun 10. päivänä Hergé aloitti liitteessä ensimmäisen Tintti-sarjakuvan, jossa Tintti lähti junalla vaaralliseen seikkailuun Neuvostojen maahan.[4]

Toimenkuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisissä seikkailuissaan Tintti nähdään joskus varsinaisessa työssään tutkivana toimittajana, mutta myöhemmissä albumeissa hänestä kehittyy salapoliisi. Sarjakuvan muut hahmot kutsuvat häntä usein Sherlock Holmesiksi, sillä Tintillä on silmää yksityiskohdille, huomattava päättelykapasiteetti ja kyky ratkaista arvoituksia sekä taito naamioitua. Myöhemmissä albumeissa Tintistä tulee lisäksi tutkimusmatkailija.[5] Hänen seuranaan kulkee aina hänen Milou-koiransa.[6]

Ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hergé on kertonut, että Tintti on jossain määrin "Totorin pikkuveli, lehtimieheksi ryhtynyt mutta sydämeltään partiohenkinen".[4] Hergé määritteli vuonna 1973, "Tintti, sehän olen minä itse", ja kertoi Tintin olevan hänen onnistuva kaksoisolentonsa, joka tekee kaikki urotyöt hänen puolestaan. Tintin luonteessa ja arvoissa olikin paljon samaa Hergén kanssa. Tintin huomautettiin usein muistuttavan ulkonäöltään Hergén pikkuveli Paulia, ja Hergé itsekin kertoi ottaneensa Tinttiin pikkuveljensä eleitä, asentoja ja luonnetta, sekä Tintin tunnetun hiustöyhdön, jollainen myös Paulilla oli.[1]

Tintillä on monia taitoja: hän osaa etenkin ajaa monenlaisia ajoneuvoja sekä uida, nyrkkeillä ja ampua hyvin. Luonteeltaan hän on ihanteellinen: rehellinen, huomaavainen, myötätuntoinen, vaatimaton, tahdikas ja ystävänä lojaali.[7]

Koska Hergéllä oli kiire sarjakuvan aloittamisessa, hän ei ehtinyt miettiä hahmon ulkonäköä. Sen vuoksi Tintti onkin hyvin yksinkertaisesti piirretty, persoonaton, mutta samalla helposti tunnistettava ja samaistuttava.[8] Tintti pysyy kaikissa albumeissaan samannäköisenä. Myös hänen pukeutumisensa pysyy samana lähes loppuun asti: vasta Tintti ja Picarot -albumissa (1976) hän vaihtaa tutut vanhanaikaiset golfhousunsa ruskeisiin farkkuihin. Hergé arvioi vuonna 1970 Tintin kasvaneen albumien aikana 15-vuotiaasta 19-vuotiaaksi.[9]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Farr 2009, s. 15–17.
  2. ↑ Benoit Peeters: Hergé, Son of Tintin, The Johns Hopkins University Press 2012
  3. ↑ Peeters 1988, s. 10–14.
  4. ↑ a b Farr 2009, s. 12–13.
  5. ↑ Farr 2009, s. 15.
  6. ↑ Farr 2009, s. 23.
  7. ↑ Farr 2009, s. 19–21.
  8. ↑ Farr 2009, s. 13.
  9. ↑ Farr 2009, s. 17–18.
Hergé – Tintin seikkailut
Sarjakuva-albumit

Tintti Neuvostojen maassa (1930) • Tintti Afrikassa (1931) • Tintti Amerikassa (1932) • Faaraon sikarit (1934) • Sininen lootus (1936) • Särkynyt korva (1937) • Mustan saaren salaisuus (1938) • Kuningas Ottokarin valtikka (1939) • Kultasaksinen rapu (1941) • Salaperäinen tähti (1942) • Yksisarvisen salaisuus (1943) • Rakham Punaisen aarre (1944) • Seitsemän kristallipalloa (1948) • Auringon temppeli (1949) • Mustan kullan maa (1950) • Päämääränä kuu (1953) • Tintti kuun kamaralla (1954) • Tuhatkaunon tapaus (1956) • Seikkailu Punaisella merellä (1958) • Tintti Tiibetissä (1960) • Castafioren korut (1963) • Lento 714 (1968) • Tintti ja Picarot (1976) • Tintti ja aakkostaide (1986)

Hahmot

Tintti • Kapteeni Haddock • Milou • Professori Tuhatkauno • Dupont ja Dupond • Bianca Castafiore • Muut hahmot

Tapahtumapaikat

Borduria • Khemed • Moulinsartin linna • San Theodoros • Syldavia

Elokuvat

Kultasaksinen rapu (1947) • Tintti ja merirosvon aarre (1961) • Tintti ja siniset appelsiinit (1964) • Auringon temppeli (1969) • Tintti Haijärvellä (1972) • Tintin seikkailut: Yksisarvisen salaisuus (2011)

Animaatiosarjat

Les aventures de Tintin d'après Hergé (1958–62) • Tintin seikkailut (1991–92)

Videopelit

Tintin on the Moon (1989) • Tintin in Tibet (1996) • Prisoners of the Sun (1997) • Tintin: Destination Adventure (2001)

Yhteistyökumppanit

Norbert Wallez • Bob de Moor • Edgar Pierre Jacobs • Jacques Martin • Greg • Roger Leloup • Josette Baujot • Jacques Van Melkebeke • Fanny Rodwell • Philippe Goddin • Michael Farr • Benoît Peeters • Numa Sadoul • Jean-Pierre Talbot • Yves Rodier

Muuta

Borduuri • Casterman • Hergé-museo • Le journal de Tintin • Le Petit Vingtième • Ligne claire • Studios Hergé • Syldaavi • Tintin et le Thermozéro • Quick & Flupke • Veikko, Tette ja Jykke

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tintti&oldid=21861182”