Tongan kieli
| Tonga | |
|---|---|
| Oma nimi | Faka Tonga |
| Tiedot | |
| Alue |
 Tonga |
| Virallinen kieli |
Tonga |
| Puhujia | 100 000 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalaiset aakkoset |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmä |
malaijilaispolynesialaiset kielet oseanialaiset kielet polynesialaiset kielet tongalaiset kielet |
| ISO 639-3 | ton |
Tongan kieli (omakielinen nimi: Faka Tonga) on tongalaisiin kieliin kuuluva kieli, jota puhutaan pääasiassa Tongassa.[1] Tongaa puhuu äidinkielenään 106 000 ihmistä ja se on Tongassa virallinen kieli. Tongan lisäksi kielellä on isohkoja yhteisöjä Yhdysvalloissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.[2] Sana tabu tulee tongan kielen sanasta tapu ("pyhä").
Kielen katsotaan olevan elinvoimainen ja sen lähin sukulaiskieli on niue. Tongalla ei ole tunnettuja murteita.[3]
Tongan kielen viikkoa vietetään vuosittain syyskuussa.[4] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan tongaksi.[5]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Bilabiaalit | Labiodentaalit | Dentaali- alveolaarit |
Velaarit | Glottaalit | |
|---|---|---|---|---|---|
| Klusiilit | p | t | k | ʔ | |
| Nasaalit | m | n | ŋ | ||
| Frikatiivit | v | s | h | ||
| Approksimantit | l |
Konsonanteista /t n/ ovat apikodentaalisia ja /l/ on apikoalveolaarinen lateraali ja mahdollisesti yksitäryinen tremulantti. Vokaalien välissä /k/ ääntyy joskus frikatiivina [x] tai [ɣ].[6]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| etu | keski | taka | |
|---|---|---|---|
| suppea | i | u | |
| väli | e | o | |
| väljä | a |
Sananloppuiset vokaalit, erityisesti suppeat /i u/, saattavat ääntyä soinnittomina erityisesti lauseen lopussa. Sananloppuinen /i/ saattaa mys kadota kokonaan. Pitkä vokaaleja pidetään yleensä kahden saman vokaalin sarjana eikä pitkänä vokaalina; sama koskee diftongeja, joita pidetään vokaalisarjoina eikä diftongeina. Peräkkäisten vokaalien esiintymisessä ei ole rajoitteita, ja enimmillään peräkkäisiä vokaaleja on havaittu olevan seitsemän.[6]
Prosodia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sanapaino on lähes aina sanan toiseksi viimeisellä moralla.[6]
Ortografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tongaa kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla.[7] Sen aakkosissa on 17 kirjainta. Tongaa kirjoittivat alun perin lähetyssaarnaajat 1800-luvun alussa. Silloin tongalle ei kuitenkaan ollut vielä vakiintunut mitään tiettyä kirjoitusjärjestelmää. Nykyiset aakkoset otettiin käyttöön vuonna 1943.[2]
| Kirjain | a | e | f | h | i | k | l | m | n | ng | o | p | s | t | u | v | ʻ |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ääntämys | /a/ | /e/ | /f/ | /h/ | /i/ | /k/ | /l/ | /m/ | /n/ | /ŋ/ | /o/ | /p/ | /s/ | /t/ | /u/ | /v/ | /ʔ/ |
Glottaaliklusiilia vastaava merkki on nimeltään fakauʻa ja vastaa esimerkiksi havaijin ʻokinaa. Sen Unicode-tunnus on U+02BB.
Sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tamai tarkoittaa isää tai setää. Isän sisko on mehekitanga. Äiti tai äidin sisko on fa'ē, eno on tu'asina tai fa'ē tangata. Paikallinen vene on popao (englanniksi outrigger canoe). Lukusanoja: taha (1), ua (2), tolu (3), hongofulu (10). Muita sanoja: aka juuri, Finilani Suomi, haka tanssiliike tai keittää, hele veitsi, hū mennä sisään, hui luut, la'ā aurinko, lao laki tai sääntö, pasikala polkupyörä, ponga saniainen, pulū sininen, pupu tiheä, pupū piippu, pūpū kurlata tai huuhtoa suu, pusi kissa, tahi meri, telinga korva, Tohi Tapu Raamattu, toto veri, 'uto aivot, vao fihifihi viidakko, vāsua simpukka.
Kielioppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tongan sanajärjestys on VSO (verbi-subjekti-objekti).[8]
Kielinäyte
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]»Ko e kotoa ‘o ha’a tangata ‘oku fanau’i mai ‘oku tau’ataina pea tatau ‘i he ngeia mo e ngaahi totonu. Na’e fakanaunau’i kinautolu ‘aki ‘a e ‘atamai mo e konisenisi pea ‘oku totonu ke nau feohi ‘i he laumalie ‘o e nofo fakatautehina.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Edgar Tu'inukuafe: A Simplified Dictionary of Modern Tongan
- ↑ Tongan Ethnologue. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Tongan language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 23.6.2022.
- ↑ Glottolog 4.6 - Tonga (Tonga Islands) glottolog.org. Viitattu 23.6.2022.
- ↑ Tonga Language Week 2022 2022. Ministry for Pacific Peoples. Viitattu 23.6.2022. (englanti)
- ↑ Tongan in Tonga 2022. Joshua Project. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c Garellec, Mark; Tabain, Marija: Tongan. Journal of the International Phonetic Association, 2020, 50. vsk, nro 3, s. 406–416. doi:10.1017/S0025100318000397
- ↑ ScriptSource - Tongan written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 23.6.2022.
- ↑ Issues in Tongan Syntax (pdf) 2022. hawaii.edu. Viitattu 24.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tongan Dictionary Project (Arkistoitu – Internet Archive)
- abadi
- abung
- adonara
- alune
- anuta
- atšeh
- ’auhelawa
- badui
- bali
- belait
- bugi
- buru
- cebuano
- chuuk
- etelämarquesas
- fidži
- gao
- havaiji
- hiligaino
- iloko
- indonesia
- jaava
- japi
- karoliini
- kiribati
- madura
- malagassi
- malaiji
- maori
- minangkabau
- mokerang
- nauru
- palau
- pingelap
- pohjoismarquesas
- rapanui
- samoa
- sunda
- tagalog
- tahiti
- taroko
- tetum
- tikopia
- timor
- tonga
- tšamorro
- tuvalu
- wanukaka
- watubela