Tutkiva journalismi
Tutkiva journalismi on syvälle luotaavaa journalismia, jonka tarkoituksena on tuoda julkisuuteen yleisen edun kannalta merkittäviä asioita, jotka on salattu joko tahallisesti tai tahattomasti. Sen tavoitteena voi olla esimerkiksi korruption paljastaminen, hallituksen tai yhtiöiden menettelytapojen tutkiskelu, tai yhteiskunnallisten, taloudellisten tai poliittisten kehityssuuntien esille tuominen.[1]
Tutkiva journalismi vaatii enemmän aikaa, resursseja ja tiimityötä kuin tavanomainen journalismi. Tutkiva journalisti tai journalistien ryhmä paneutuu aiheeseensa perusteellisesti ja voi käyttää kuukausia tai vuosia yksittäisen aiheen tutkimiseen. Reportteri hankkii tarvitsemansa materiaalin oma-aloitteisesti eikä ole riippuvainen esimerkiksi hallinnon tai kansalaisjärjestöjen luovuttamasta materiaalista. Valmis juttu sisältää joko kokonaan uutta tietoa tai vanhan tiedon koostamista tavalla, joka paljastaa sen merkittävyyden. Jutun on oltava tarkka ja näyttöön perustuva, ja sen sisältämä tieto on täytynyt varmistaa muita lähteitä käyttäen.[1]
Tutkiva journalismi on Unescon mukaan elintärkeää ilmaisunvapaudelle ja median kehitykselle, ja median toimiminen vahtikoirana on välttämätöntä demokratialle.[2]
Tutkivan journalismin järjestöjä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b David Kaplan: How to Define Investigative Journalism? Investigative Journalism Manual. Konrad Adenauer Stiftung. Arkistoitu 21.9.2020. Viitattu 2.10.2020.
- ↑ Investigative Journalism Unesco. Viitattu 2.10.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tutkiva journalismi Wikimedia Commonsissa