Valkjärvi (Viipurin lääni)
Valkjärven kunta | |
---|---|
Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle | |
sijainti |
|
Lääni | Viipurin lääni |
Maakunta | Karjalan historiallinen maakunta |
Kihlakunta | Rajajoen kihlakunta |
Kuntanumero | 910 |
Perustettu | 17381 |
– emäpitäjä | Muolaa |
Lakkautettu |
29. joulukuuta 1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
Pinta-ala | km² [1] |
– maa | 400 km² |
Väkiluku |
7 694 [2] (1939) |
– väestötiheys | 19,2 as./km² |
1 Seurakunnan perustamisvuosi |
Valkjärvi on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella. Valkjärvi sijaitsi Kannaksen keskiosassa Vuoksen varrella. Valkjärven pinta-ala oli 399,6 km² ja asukasluku vuonna 1939 oli 7 694. Kunta rajoittui pohjoisessa Vuokselaan ja Sakkolaan, lännessä Muolaaseen, idässä Rautuun ja etelässä Kivennapaan.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valkjärvi oli Muolaan kappeliseurakuntana vuodesta 1648 ja itsenäisenä seurakuntana vuodesta 1738 lähtien.
Ennen ensimmäistä maailmansotaa ns. ajokaluteollisuus eli kärryjen ja muiden hevosajoneuvojen valmistus oli merkittävä tulonlähde[3].
Ns. Mannerheim-linja kulki pitäjän läpi Vuoksen rannasta Pasurinkankaan ja Punnuksen rantoja pitkin edelleen Muolaan kirkolle.[3]
Suomen talvisodassa Valkjärven kirkonkylä joutui puna-armeijan haltuun 4. joulukuuta 1939 osana ns. suojajoukkotaisteluita.[4]
Valkjärven väestöä asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin kuntiin: Juupajoki, Jämsä, Jämsänkoski, Keuruu, Korpilahti, Koskenpää, Kuhmoinen, Kuorevesi, Mänttä, Orivesi ja Vilppula.[5]
Valkjärven kirkonkylän venäläinen nimi on ollut vuodesta 1948 lähtien Mitšurinskoje. Kirkonkylän ympäristö muodostaa nykyään Venäjän Valkjärven maalaiskunnan, muita osia entisestä kunnasta kuuluu nykyisiin Venäjän Mäkrälän, Petäjärven ja Kyyrölän kuntiin.
Kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Airikkala, Aliskala, Hampaala, Harmaala, Huuhti, Ilmola, Jauhola, Jutikkala, Kahkaala, Kamajauhola, Karkeala, Koivula, Kosteala, Kuuppola, Kyllästilä, Laavola, Lahdenpohja, Lankila, Lemmettylä, Liikola, Mannisniemi, Marjoniemi, Naumala, Nirkkola, Nouseala, Nurmijärvi,[6] Oravaniemi, Pentsilä, Piikkilä, Puikkola, Puustinlahti, Päivilä, Pöppölä, Rampala, Rossila, Saavola, Salokylä, Sarkola, Siparila, Suontaka, Tarpila, Teppola, Torikka, Turulila, Uosukkala, Utula, Vaalimo, Valkeamatka, Veikkola, Vilppula, Vunukkala
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 16 koulupiiriin.[7]
Tunnettuja asukkaita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Viljam Pylkäs (1912–1999), Väinö Linnan luoman henkilöhahmon Antero Rokan esikuva [8]
- Tauno Savolainen (1913–1944), Mannerheim-ristin ritari [9]
- Jouko Sihvo (s. 1930), Kirkon tutkimuslaitoksen johtaja, professori ja kirjailija [10]
- Mikko Sipponen (1869–1939), kansanedustaja [11]
- Tuomas Suokas (1849–1918), valtiopäiväedustaja [12]
- Tuomas Teppoinen (n. 1536 – n. 1615), sissijohtaja ja talonpoikaispäällikkö [13]
- Vilho Vallas (1894–1963), kansanedustaja [11][14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Valkjärven Pitäjäseuran verkkosivut https://archive.is/20120526071251/www.kolumbus.fi/valkjarvi.luovutettu/index.htm
- ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
- ↑ a b Luovutettukarjala.fi - Valkjärvi luovutettukarjala.fi. 1971. Viitattu 2020.
- ↑ http://www.hutikuti.net/index.php?option=com_content&task=view&id=181&Itemid=51 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
- ↑ Valkjärven Nurmijärvi : kylä kolmen järven kainalossa. Toim. Airi Alaja ym. Nurmijärven kyläkerho, Eero Laaksonen, 2000. ISBN 951-98475-1-0.
- ↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ Yle.fi - oikea Rokka 2007. YLE. Viitattu 2020.
- ↑ Mannerheim-ristin ritarit Mannerheim-ristin ritarien säätiö. Viitattu 2020.
- ↑ Leppänen, Veli-Pekka: Evakkotie opetti Jouko Sihvolle, että ”rajusti töitä tekemällä ihminen pärjää”. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007709659.html, 30.12.2020. Sanoma Osakeyhtiö.
- ↑ a b Eduskunta-kansanedustajat eduskunta.fi. Viitattu 2020.
- ↑ Sihvo, Jussi & Seppänen, Unto (toim.): Valkjärvi – Pitäjä kohtaloitten kannaksella, s. 623–624. Lahti: Valkjärven historiatoimikunta, 1953.
- ↑ Sihvo, Jussi & Seppänen, Unto (toim.): Valkjärvi – Pitäjä kohtaloitten kannaksella, s. 620–621. Lahti: Valkjärven historiatoimikunta, 1953.
- ↑ Sihvo, Jussi & Seppänen, Unto (toim.): Valkjärvi – Pitäjä kohtaloitten kannaksella, s. 626–627. Lahti: Valkjärven historiatoimikunta, 1953.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vuoksen kylätien varrella : Uosukkalan koulupiiri Valkjärvellä : Mannisniemi, Piikkilä, Pöppölä, Turulila, Uosukkala. Toim. Leila Virkki. Vilppula : Uosukkalan koulupiirin kyläkirjatoimikunta, 2009.