Valkoisenlähteentie

Valkoisenlähteentie
Vitbäcksvägen
	; Vuonna 2010 valmistunut Valkoisenlähteentien keskimmäinen osa Tikkurilan lukion edustalla Jokiniemessä.
Kaupunki	Vantaa
Tieluokka	katu
Alkupiste	Koivuhaka, kantatie 45:n liittymä
Päätepiste	Kuninkaanmäki, seututie 140:n risteys
Päällyste	asfaltti
Kaistaluku	pääosin kaksikaistainen, nelikaistaisia osuuksia
Muodostettu	1971
Huomautuksia	Katu on keskeneräinen ja sitä on rakennettu vaiheittain. Rakennettua osaa siitä on noin viisi kilometriä, mutta yleiskaavan mukaiset laajennukset toisivat sille yli kilometrin verran lisää pituutta.
	Infobox OK

Valkoisenlähteentie (ruots. Vitbäcksvägen) on itä–länsi-suuntainen katu Vantaalla ja yksi Vantaan tärkeimpiä poikittaisia katuyhteyksiä.^[2] Se muodostuu kolmesta osasta: Valkoisenlähteentiestä sekä Läntisestä ja Itäisestä Valkoisenlähteentiestä. Läntinen ja keskimmäinen osuus muodostavat hieman yli neljän kilometrin yhtenäisen osuuden, kun taas itäinen osa on toistaiseksi erillinen. Kuuteen eri kaupunginosaan jakaantuva kokonaisuus on rakentunut vähitellen, eikä katu ole vielä valmis. Valmistuessaan yhteys ulottuu Tuusulanväylältä Lahdenväylälle ja edelleen Lahdentielle.

Katua on kutsuttu ”Tikkurilan sisääntulotieksi, jonka keskelle jää selkeä keskustajakso”.^[2] Läntinen osuus eli Läntinen Valkoisenlähteentie alkaa kiertoliittymästä lentokentän ja Tuusulanväylän kupeesta Koivuhaasta^[3] ja kulkee Viertolan läpi Tikkurilaan Talvikkitien risteykseen, jonka maamerkkinä on Tikkurilan ortodoksinen kirkko. Tikkurilassa Valkoisenlähteentie alittaa pääradan betonikaukalossa Hiekkaharjun ja Tikkurilan aseman välissä ja jatkuu Jokiniemeen Tikkurilan lukion ohitse. Jokiniemessä katu päättyy kaupunginosan itärajalla olevaan Keravanjokilaaksoon.^[4] Itäisin osa katua eli Itäinen Valkoisenlähteentie alkaa noin kilometrin päässä Hakkilassa, jonka teollisuusalueella se haarautuu Vanhasta Porvoontiestä.^[5] Itäinen osa katua kuitenkin jakaantuu edelleen kahteen osaan: sen halkaisee keskeltä Lahdenväylä,^[6] eikä osuudelle ole vielä rakennettu suunniteltua alikulkua,^[1] siltaa tai liittymää.^[7] Lahdenväylän itäisellä puolella katu kuuluu Kuninkaanmäkeen.^[8]

Historia

Nimen etymologia

Valkoisenlähteentie-nimi luotiin vuonna 1966.^[1] Nykyisen kadun sijaan nimeä kuitenkin käytti viiden vuoden ajan toinen katu, Hakkilassa sijaitseva pohjois–eteläsuuntainen nykyinen Kunnaantie.^[1] Valkoisenlähteentie sai nimensä hakkilalaisella pellolla sijainneen lähteen mukaan. Lähteen Keravanjokeen laskeneen veden sanottiin olevan niin puhdasta, että se näytti valkoiselta.^[1] Vuonna 1957 lähteestä tehtiin kunnan vesijohtoverkon vedenottamo^[2]^[1], joka suljettiin vuonna 2008.^[9]

Vuonna 1971 nimi annettiin nykyiselle itä–länsisuuntaiselle tielle.^[1] Erilliset nimet Läntinen ja Itäinen Valkoisenlähteentie luotiin vuonna 2004, jotta neljään osaan jakaantunut katu ei aiheuttaisi epäselvyyksiä.^[1]

Neliosaisesta kolmiosaiseksi kaduksi

Katu oli vielä 2000-luvun alussa neljässä osassa: Läntinen Valkoisenlähteentie päättyi Talvikkitiehen ja Valkoisenlähteentie alkoi vasta Jokiniemessä pääradan toisella puolella.^[2] Välissä oli Kielotietä lukuun ottamatta umpeenkasvanutta lehtimetsikköä^[2]^[11], ja profiililtaan alue oli vanhaa pientaloaluetta.^[12] Syyskuussa 2010 valmistui sekä pääradan alittava alikulku että Valkoisenlähteentien jatke Kielotielle ja edelleen Talvikkitielle, mikä yhdisti Jokiniemen Viertolaan.^[10] Pientalovaltaisuuden vuoksi osuudelle rakennettiin korkeita meluaitoja.^[12] Kokonaisuuteen kuului myös kaksi uutta Valkoisenlähteentien ylittävää kevyen liikenteen siltaa sekä Hiekkaharjuun johtava Ratatien tieliikennesilta.^[12] Alikulku ja katuyhteys ylikulkusiltoineen maksoivat 30 miljoonaa euroa.^[10] Aikaisemmin suunniteltiin myös melua ja ympäristövaikutuksia vähentävää tunnelivaihtoehtoa, jossa osuus radan kohdalta Kielotielle tai jopa Talvikkitielle olisi rakennettu tunnelissa.^[2]

Itäisen Valkoisenlähteentien lyhentyminen

Lahdenväylän halkaisema, kahteen osaan jaettu Itäinen Valkoisenlähteentie koostui alun perin noin 400 metrin Hakkilan osuudesta ja noin 740 metrin Kuninkaanmäen osuudesta. Vuoden 2018 lopulla Kuninkaanmäen osuutta kuitenkin lyhennettiin noin 600 metrillä. Nimenvaihdoksen myötä osuus liitettiin Pohjolantiehen, Sotungin rajalta alkavaan Kuninkaanmäen katuyhteyteen. Muutoksen myötä Itäinen Valkoisenlähteentie päättyy seututiehen 140.^[8] Viittauksia vanhaan nimeen on kuitenkin säilytetty esimerkiksi Pohjolantien varrella sijaitsevien ruokakaupan ja nuorisotilan osoitteissa.^[13]^[14]^[15]

Tulevaisuus

Kadun jatkeet

Vantaan yleiskaavoissa 1992 ja 2020 Valkoisenlähteentie ja Itäinen Valkoisenlähteentie on yhdistetty toisiinsa uudella katuyhteydellä Keravanjoen yli ja Hakkilan sorakuopan pohjoispuolisen Rusokallion metsäalueen läpi.^[2]^[16] Yhteys kulkisi Keravanjokilaakson viljelysalueen läpi ja halkoisi virkistysalueen.^[2] Tuolloin muodostuisi risteys pohjois–eteläsuuntaisen Vanhan Porvoontien kanssa.^[17] Hakkilan sorakuopan kohdalla Valkoisenlähteentiestä haarautuisi etelään uusi katuyhteys, joka noudattaisi Tikkurila–Hakkila-radan reittiä kohti Kuninkaalaa ja Kehä III:a.^[18]^[19] Tikkurila–Hakkila-rata saatetaan purkaa, mutta katu etelään on mahdollista rakentaa, vaikka rata säilyisi.^[20]

Kahteen osaan Hakkilan ja Kuninkaanmäen välillä jakaantunut Itäinen Valkoisenlähteentie on tarkoitus yhdistää toisiinsa sillalla^[9] ja mahdollisesti myös liittymällä Lahdenväylään.^[19]^[21]^[22] Vuonna 2021 kerrottiin molempien laajennushankkeiden, sekä Keravanjoen ylittävän osuuden että Lahdenväylän ylityksen rakentamisen alkavan aikaisintaan vuonna 2023.^[23] Vantaan kaupungin vuoden 2023 kaavoituskatsauksessa on kuitenkin mainittu vain Lahdenväylän ylittävä osuus.^[24] Valkoisenlähteentien jatketta on kutsuttu Vantaan kaupungin lähivuosien suurimmaksi katuhankkeeksi, ja sen hinta-arvio noin 15–20 miljoonaa euroa.^[25]

Jatke itään Vanhalle Porvoontielle toimisi korvaavana reittinä Jokiniemen ja Havukosken väliselle Hanabölen rantatielle, joka aiotaan sulkea autoliikenteeltä.^[26]

Rooli läpiajoliikenteessä

Valkoisenlähteentie on yksi niistä neljästä kehämäisestä kadusta, joille on yhä enemmän tarkoitus ohjata ohikulkevaa liikennettä Tikkurilan alueella. Autoliikennettä halutaan vähentää keskustassa eli pääasiassa Kielotien ympäristössä,^[23] johon on suunnitteilla muun muassa joukkoliikennebulevardi.^[27] Muita keskustan kiertäviä katuja ovat Jokiniemenkatu, Talvikkitie ja Tikkurilantie.^[23]

Rakennuksia kadun varrella

Kristuksen taivaaseen astumisen kirkko
Tikkurilan lukio
Jokiniemen koulu
Vantaan näyttämö, vanhaan latoon rakennettu teatteri

Kadun varrella on myös puistoja. Koivuhaan kohdalla Läntinen Valkoisenlähteentie ohittaa Koivuhaan arboretumin, puulajipuiston, ja Viertolan kohdalla kadun varrella on Tikkurilan urheilupuisto. Valkoisenlähteentien ja Urheilutien risteyksessä on Hiekkaharjun urheilupuisto.

Poikkikadut lännestä itään

Läntinen Valkoisenlähteentie

Tuusulantie (Ruskeasanta, pohjoiseen)
Tulppaanitie (Ruskeasanta, pohjoiseen)
Meiramitie (Koivuhaka, etelään)
Risteys: Osmankäämintie (Koivuhaka, etelään) ja Koivukyläntie (Simonkylä, pohjoiseen)
Risteys: Talvikkitie (Hiekkaharju pohjoiseen, Tikkurila etelään)