Vennolan I hallitus
Vennolan I hallitus | |
---|---|
Suomen tasavallan 5. valtioneuvosto | |
Toimikausi alkoi | 15. elokuuta 1919 |
Toimikausi päättyi | 15. maaliskuuta 1920 |
Jäsenet | |
Hallituksen johtaja | Juho Vennola |
Ministerien lukumäärä | 14 |
Hallituspuolueet | |
Historia | |
Edellinen | Kaarlo Castrénin hallitus |
Seuraava | Erichin hallitus |
Vennolan ensimmäinen hallitus oli Suomen tasavallan viides hallitus, joka työskenteli 213 päivän ajan 15. elokuuta 1919 – 15. maaliskuuta 1920. Vennolan ensimmäinen hallitus oli Juho Vennolan johtama, Maalaisliiton ja Edistyspuolueen muodostama keskustalainen vähemmistöhallitus sekä ensimmäinen tasavallan presidentin nimittämä hallitus.[1]
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Juho Vennola yritti aluksi muodostaa yleisporvarillisen enemmistöhallituksen edeltäjänsä Kaarlo Castrénin tavoin. Valtiomuototaistelun ja presidentinvaalin jättämät arvet eivät kuitenkaan olleet umpeutuneet, joten Ruotsalainen kansanpuolue kieltäytyi tulemasta hallitukseen. Myös Kokoomus jäi Vennolan taivutteluista huolimatta oppositioon. Näin K. J. Ståhlbergin presidenttikauden ensimmäisestä hallituksesta tuli edeltäjäänsä nähden muutosten hallitus, vaikka presidentti ei toivonutkaan näin käyvän. Edellisen hallituksen ministereistä tehtävässään jatkoi ulkoministeri Rudolf Holsti.[1]
Uusi hallitus joutui käsittelemään jo aikaisemmin kiistaa aiheuttanutta kysymystä sotaväen ylipäällikön viran haltijasta. Hallitus asettui kenraalimajuri Karl Fredrik Wilkaman kannalle, mikä merkitsi varovaisempaa ja vähemmän sotaisaa suhtautumista Venäjän sisällissotaan.[1] Lokakuun 1919 lopussa hallitus torjui kenraali Nikolai Judenitšin ja Luoteis-Venäjän valkoisen hallituksen pyynnön hyökkäyksestä Petrogradiin. Hallituksen kantaan vaikutti se, että Venäjän valkoisen luoteisen rintaman komentaja, amiraali Aleksandr Koltšak ei tunnustanut Suomen itsenäisyyttä.[2]
Hallituksen toimikaudella juhlistettiin joulukuun kuudetta päivää ensimmäisen kerran Suomen itsenäisyyspäivänä. Samoin uudistettiin asetusta ylioppilastutkinnosta siten, että jokainen ylioppilaskokelas suoritti tutkinnon omassa koulussaan tarvitsematta enää sitä varten matkustaa Helsingin yliopistoon.[3] Tammikuussa 1920 annettiin ensimmäinen punavankien armahduslaki, jonka nojalla vapautettiin kaksi kolmasosaa vajaasta 4 000 vangista ja palautettiin kansalaisluottamus noin 40 000 entiselle punakaartilaiselle.[4]
Kokoonpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallituksen puoluejakauma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puolue | 15.8.1919 | 15.3.1920 |
---|---|---|
Edistyspuolue | 9 | 7 |
Maalaisliitto | 4 | 3 |
ammattiministeri | 1 | 1 |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Jorma Keränen: Suomen itsenäistymisen Kronikka, s. 178. Jyväskylä: Gummerus, 1992. ISBN 951-20-3800-5.
- ↑ Keränen 1992, s. 180.
- ↑ Keränen 1992, s. 182.
- ↑ Keränen 1992, s. 184.
- ↑ Vennolan 1. hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 24.5.2010.
Edeltäjä: Kaarlo Castrénin hallitus |
Suomen valtioneuvosto 15. elokuuta 1919 – 15. maaliskuuta 1920 |
Seuraaja: Erichin hallitus |