Via Egnatia
| Via Egnatia | |
|---|---|
| Ἐγνατία ὁδός | |
 Via Egnatian sijainti. |
|
| Maa | Rooman valtakunta |
| Pituus | n. 1 120 km |
| Alkupiste | Dyrrhakhion ja Apollonia |
| Reitti | Pella – Thessalonike – Filippoi |
| Päätepiste |
Kypsela (alun perin) (791 km) Byzantion/Konstantinopoli (myöhemmin) (n. 1 120 km) |
| Muodostettu | n. 146–120 eaa. |
Via Egnatia (lat.; m.kreik. Ἐγνατία ὁδός, Egnatia hodos)[1] oli roomalainen tie, joka kulki nykyisen Balkanin niemimaan poikki ja johti pisimmillään Adrianmeren rannikon Dyrrhakhionista ja Apolloniasta Byzantioniin, myöhempään Konstantinopoliin.[2][3] Tie kulki Macedonian ja Thracian provinssien läpi nykyisen Albanian, Pohjois-Makedonian, Pohjois-Kreikan sekä Turkin Euroopan puoleisen osan alueella.
Via Egnatia rakennettiin 100-luvulla eaa. Se toimi yhtenä pääreiteistä Italiasta valtakunnan itäosiin, jatkaen Brundisiumiin päättyneitä Via Appiaa ja Via Trajanaa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Via Egnatian rakennutti senaattori Gnaeus Egnatius, joka toimi preettorina prokonsulin oikeuksilla uudessa Macedonian provinssissa 140-luvulla eaa. vain vähän sen jälkeen, kun roomalaiset olivat kukistaneet Makedonian valtakunnan ja saaneet sen alueet valtaansa vuonna 168 eaa.[2] Nimestä päätellen hän on saattanut perustaa myös Italiassa Brundisiumin ja Bariumin välillä Via Trajanan varrella sijainneen Egnatian eli Gnatian kaupungin, tosin tällaista tietoa ei löydy antiikin kirjallisuudesta.[3]
Tien tarkkaa rakentamisaikaa ei tiedetä. Varhaisin kuvaus siitä on ollut historioitsija Polybioksella, jonka teoksesta suurin osa on kuitenkin kadonnut.[4][5] Strabon, joka on säilyttänyt osan teoksesta, sanoo, että Polybios oli arvioinut Adrianmeren rannikolta Thessalonikeen kulkeneen tien pituudeksi 267 roomalaista mailia.[3][1] Tästä tiedetään, että ainakin kyseinen osa oli valmiina ennen Polybioksen kuolemaa vuonna 118 eaa. Se, oliko myös Thessaloniken ja Hebros-joesta 10 mailia itään sijainneen Kypselan välinen osuus myös valmis jo tuolloin, ei käy ilmi. Voidaan olettaa, että se olisi valmistunut jonkin verran myöhemmin.[2][3]
Nykyisin tien rakentaminen ajoitetaan noin vuosiin 146–120 eaa.[5] Via Egnatia hyödynsi monin osin aikaisempaa, viimeistään makedonialaisajalta peräisin ollutta tietä, joka kulki Adrianmereltä Aigeianmerelle. Tie päättyi alun perin Kypselaan. Viimeistään Ciceron aikaan vuonna 56 eaa. mennessä tietä oli jatkettu Perinthoksen kautta Byzantioniin.[2]
Via Egnatia oli merkittävä reitti Roomasta ja muusta Italiasta valtakunnan itäosiin. Roomalaisille tie oli Via Appian ja sen oikaisun Via Trajanan jatke. Ne johtivat Brundisiumiin, josta matkalaiset ylittivät Adrianmeren Dyrrhakhioniin, jatkaen matkaa Via Egnatiaa pitkin. Tie oli merkittävä sotilastie, ja sitä käyttivät joukkoineen muun muassa Mithridatesta vastaan sotinut Sulla vuonna 84 eaa., Julius Caesar ja Pompeius vuonna 49/48 eaa., sekä Marcus Antonius ja Octavius vuonna 42 eaa. Ensimmäisellä vuosisadalla tietä käytti apostoli Paavali sekä toisella että kolmannella lähetysmatkallaan.[2]
Tärkeää tietä kunnostettiin usein, muun muassa Trajanuksen (113 jaa.), Marcus Aureliuksen ja Septimius Severuksen aikana, jolloin sotajoukkoja siirrettiin itään parthialaisia vastaan.[2][5] Tien merkitys ei vähentynyt myöhäisantiikinkaan aikana, vaan se pysyi tärkeänä reittinä, kun Byzantionista tehtiin uusi pääkaupunki Konstantinopoli. Sen merkitys säilyi läpi bysanttilaisen kauden. Tietä kunnostutti vielä ainakin Justinianus I 500-luvulla.[2]
Nykyisin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Via Egnatiasta on säilynyt jäänteitä Pohjois-Makedoniassa muun muassa Magarevon ja Turnovon välillä länteen Bitolasta,[6] sekä Kreikassa muun muassa nykyisen Thessalonikin seudulla,[3] lähellä Kaválaa[7] ja osana Filippoin arkeologista aluetta.[2]
Kreikan nykyinen, suureksi osaksi suunnilleen samaa reittiä kulkeva moottoritie A2 eli Egnatían valtatie on nimetty Via Egnatian mukaan.
Reitti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Via Egnatia sai alkunsa Illyrian rannikolta, jossa tiellä oli kaksi lähtöpistettä. Varsinainen lähtöpiste oli Dyrrhakhion (lat. Dyrrhachium) eli aikaisempi Epidamnos. Toisen alkupään haaran lähtöpiste oli Apollonia.[3] Italiasta tultaessa Dyrrhakhioniin tultiin yleensä laivalla Brundisiumista, kun taas Apolloniaan tultiin yleensä Hydryntumista.[8]
Tien alkuperäinen osuus kulki Thessalonikeen (Thessalonica) ja sieltä Kypselaan (Cypsela).[3] Strabonin mukaan sen pituus Dyrrhakhionista Kypselaan oli 535 mailia eli 4 280 stadionia, kun maili laskettiin kahdeksaksi stadioniksi, toisin sanoen noin 791 kilometriä. Hän myös sanoo, että tien pituus olisi ollut sama, aloitti matkan sitten Dyrrhakhionista tai Apolloniasta.[3][1] Reitit kuvaavissa itinerariumeissa pituudet näistä kahdesta lähtöpisteestä ovat kuitenkin aina erilaiset.[3]
Tien kokonaispituus aina Byzantioniin (Byzantium) eli myöhempään Konstantinopoliin (Constantinopolis) saakka oli arviolta noin 1 120 kilometriä.[2] Tien kiveyksen leveys oli noin kuusi metriä.[2]
Dyrrhakhionista ja Apolloniasta Thessalonikeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tien alkuosan haarat yhtyivät Klodianassa (Clodiana), joka sijaitsi Genusus (nyk. Tjerma tai Skumbi) -joen varrella. Sieltä joen laakso suuntasi tien luontaisesti kohti itää. Tämän jälkeen tie kulki poikki Candavia-vuoren (Candaviae mons) ja laskeutui Lykhnidoksen kaupungille. Sen jälkeen sijainneen Pylonin kohdalla tie siirtyi Illyriasta Makedonian puolelle. Sieltä tie eteni Herakleiaan Lynkestiissä sekä läpi Eordaian, ja edelleen Edessan ja Pellan kautta Thessalonikeen.[3][1]
.jpg)
Tien asemapaikat ja niiden väliset etäisyydet Dyrrhakhionista Klodianaan:[8]
| Kaupunki tai muu asema | Nykyinen paikka | Etäisyys edellisestä | |
|---|---|---|---|
| mailia | km (n.)[3][a] | ||
| Dyrrhakhion (Dyrrhachium) | Durrës | ||
| Klodiana (Clodiana) | 33 | 48,8 | |
Toinen haara Apolloniasta Klodianaan:[8]
| Kaupunki tai muu asema | Nykyinen paikka | Etäisyys edellisestä | |
|---|---|---|---|
| mailia | km (n.)[3][a] | ||
| Apollonia | Pojan | ||
| Klodiana (Clodiana) | 49 | 72,5 | |
Klodianasta tie jatkui seuraavasti:[8]
| Kaupunki tai muu asema | Nykyinen paikka | Etäisyys edellisestä | |
|---|---|---|---|
| mailia | km (n.)[3][a] | ||
| Klodiana (Clodiana) | |||
| Skampis (Scampa) | 20 | 29,6 | |
| Tres tabernae | 28 | 41,4 | |
| Lykhnidos (Lychnidus) | Ohrid | 27 | 39,9 |
| Pylon | 27 | 39,9 | |
| Skirtiana (Scirtiana) | |||
| Nikaia (Nicaea/Castra) | 7 | 10,4 | |
| Herakleia (Heraclea) | 11 | 16,3 | |
| Kellai (Cellae) | 34 | 50,3 | |
| Edessa | Édessa | 28 | 41,4 |
| Pella | Pélla | 28 | 41,4 |
| Thessalonike (Thessalonica) | Thessaloniki | 28 | 41,4 |
Yhteensä ensimmäisen osuuden pituus Dyrrhakhionista laskettuna oli Itinerarium Antonini Augustin mukaan 269 mailia, mikä täsmää varsin hyvin Strabonin mainitseman 267 mailin kanssa. Tabula Peutingerianassa etäisyys on 279 mailia.[3]
Apolloniasta laskettuna osuuden pituus on Itinerarium Antonini Augustissa 307 mailia eli 38 mailia enemmän kuin Dyrrhakhionista. Itinerarium Burdigalensessa (Itinerarium Hierosolymitanum) kyseisen osuuden pituus on 300 mailia.[3]
Strabonin mukaan tien ensimmäiseen osaan viitattiin ilmauksella ”in Candavium” (ἐπὶ Κανδαουΐας, epi Kandaūias)[3][1] Myös Cicero puhuu matkustamisesta ”per Candaviam”, ja Julius Caesar mainitsee sen suorana tienä Makedoniaan.[3][9] Ei ole kuitenkaan selvää, kuinka pitkää osuutta kyseinen nimitys kuvasi, ja mikä olisi ollut tien ”toinen osa”. Strabonin kuvauksesta voi kuitenkin ehkä päätellä, että hän olisi tarkoittanut ensimmäisellä osalla osuutta Thessalonikeen saakka, toisin sanoen noin puolta koko Via Egnatiasta.[3]
Thessalonikesta Kypselaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Via Egnatian toinen osuus kulki Thessalonikesta Kypselaan.[3] Osuuden asemapaikat olivat:[8]
| Kaupunki tai muu asema | Nykyinen paikka | Etäisyys edellisestä | |
|---|---|---|---|
| mailia | km (n.)[3][a] | ||
| Thessalonike (Thessalonica) | Thessaloniki | ||
| Melissurgis | 20 | 29,6 | |
| Apollonia | 17 | 25,1 | |
| Amfipolis (Amphipolis) | Amfípoli | 30 | 44,4 |
| Filippoi (Philippi) | 33 | 48,8 | |
| Neapolis | Kavála | 12 | 17,7 |
| Akontisma (Acontisma) | 9 | 13,3 | |
| Topeiros (Topirus) | 17 | 25,1 | |
| Kosintos (Cosintus) | 13 | 19,2 | |
| Porsulai (Porsulae/Maximianopolis) | 23 | 34,0 | |
| Brendike (Brendice) | 21 | 31,1 | |
| Milolitos (Milolitus) | 12 | 17,7 | |
| Timpiros (Timpirus) | 16 | 23,7 | |
| Traianopolis (Trajanopolis) | 9 | 13,3 | |
| Kypsela (Cypsela) | 29 | 42,9 | |
Yhteensä toisen osuuden pituus oli Strabonin mukaan 268 mailia eli lähes sama kuin ensimmäisen osuuden pituus. Itinerarium Antonini Augustissa pituus on jälleen hyvin lähellä tätä, 265 mailia. Itinerarium Burdigalensessa matka on vain 250 mailia.[3]
Jatko Kypselasta Byzantioniin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osuuden asemapaikat olivat:[8]
| Kaupunki tai muu asema | Nykyinen paikka | Etäisyys edellisestä | |
|---|---|---|---|
| mailia | km (n.)[3][a] | ||
| Kypsela (Cypsela) | |||
| Syraskellai (Syrascellae/Syracella) | 25 | 37,0 | |
| Apris | 21 | 31,1 | |
| Resisto | 26 | 38,5 | |
| Herakleia (Heraclea) | Marmara Ereğlisi | 26 | 38,5 |
| Kenofrurion (Cenophrurium) | 24 | 35,5 | |
| Melanthias | 28 | 41,1 | |
| Byzantion (Byzantium) | Istanbul | 19 | 28,1 |
Huomautukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Strabon: Geografika 7.7.4, 7.7.8, 7.10, 7.13.
- ↑ a b c d e f g h i j Lendering, Jona: Via Egnatia Livius.org. Viitattu 16.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v Smith, William: ”Via Egnatia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Polybios: Historiai 34.12.2–10.
- ↑ a b c The Shiloh Excavations – How Beautiful are the Feet on the Via Egnatia Associates for Biblical Research. Viitattu 16.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Evans, Thammy: Macedonia, s. 32. (Bradt Guides) Bradt Travel Guides, 2009. ISBN 9781841622972 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Ancient Via Egnatia Visit Kavala. Viitattu 16.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Antonine Itinerary (Itinerarium Antonini Augusti) ToposText. Viitattu 16.1.2023. (latinaksi) (englanniksi)
- ↑ Ciceror: Kirjeet Atticukselle (Epistulae ad Atticum) 3.7; Julius Caesar: Commentarii de bello civili (Bellum civile) 3.79.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Fasolo, Michele: La via Egnatia I. (Viae Publicae Romanae) Michele Fasolo, 2005.
- O'Sullivan, Firmin: The Egnatian Way. David and Charles, 1972. ISBN 9780715356760
- Zachariadou, Elisabet A. (toim.): The Via Egnatia Under Ottoman Rule (1380-1699). (Halcyon Days in Crete II : a Symposium Held in Rethymnon 9-11 January 1994. Institute for Mediterranean Studies) Crete University Press, 1996. ISBN 9789605240172
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Via Egnatia Wikimedia Commonsissa
- Via Egnatia Foundation (englanniksi)