Ville Kaarnakari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ville Kaarnakari
Ville Kaarnakari Helsingin kirjamessuilla syksyllä 2011.
Ville Kaarnakari Helsingin kirjamessuilla syksyllä 2011.
Henkilötiedot
Koko nimi Juhan-Ville Kaarnakari
Syntynyt1949 (ikä 74–75)[1]
Hamina[1]
Kansalaisuus Suomi
Ammatti kirjailija ja kirja-arvostelija
Kirjailija
Äidinkielisuomi
Tuotannon kielisuomi
Tyylilajit fiktio ja tietokirjat
Aiheet sota ja armeija
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Juhan-Ville Kaarnakari (s. 1949 Hamina)[1] on suomalainen kirjailija. Kaarnakari on sekä Suomen Kirjailijaliitto ry:n että Suomen Tietokirjailijat ry:n jäsen. Hän on sotilasarvoltaan reservin majuri ja on palvellut muun muassa rauhanturvatehtävissä Lähi-idässä. Kaarnakari on toiminut kirja-arvostelijana 20 vuotta.lähde?

Sotatrillerien kirjoittaja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaarnakari itse kutsuu kirjojaan "sotatrillereiksi". Kirjojen kuvitteelliset tapahtumat on sijoitettu todellisten tapahtumien lomaan. Kirjan lopussa näitä kuvitteellisia tapahtumia väitetään aina todella tapahtuneiksi. Operaatioista on muka systemaattisesti hävitetty kaikki dokumentit, minkä vuoksi tapahtumien salaaminen onnistui sodan jälkeisinä vuosikymmeninä.

Kaarnakarin ensimmäinen operaatio-sarjan kirja Operaatio Übung-42[2] (2010) sijoittuu tapahtumiltaan muun muassa Casablancaan, Berliiniin, Islantiin, Mikkeliin ja Murmanskiin. Suomalaisten puolelta tapahtumiin osallistuvat radiotiedustelu, salaiset asiamiehet, kaukopartiot – koko tiedustelun kenttä ylintä johtoa myöten.

Teoksessa Operaatio Chevalier.[3] (2011) kuvataan jatkosodan aikainen tapahtumasarja, jossa Neuvostoliiton Suomeen istuttama sabotaasiorganisaatio yrittää iskua, joka olisi muuttanut onnistuessaan maailmanhistoriaa.

Operaatio Finljandija.[4] (2012) on romaani siitä, mitä suomalainen tiedustelu tiesi ennen venäläisten suurhyökkäystä kesällä 1944. Venäläiset yrittivät käydä rauhanneuvotteluja kevättalvella, mutta suomalaiset eivät luottaneet heidän aikeisiinsa ja saksalaiset, jotka tiesivät näistä rauhanneuvotteluista, pyrkivät pitämään Suomen sodassa kaikin keinoin. Päämajassakin oli ristivetoa tulevista tapahtumista. Saksalaisten kautta oli saatu vihiä liittoutuneiden Teheranissa laatimasta kuvitteellisesta Baltic-protocol –suunnitelmasta, jonka salainen liite oli kuvitteellinen Operaatio Finljandija.

Kuolema kolkuttaa.[5] (2012) on tarina talvisodassa Summan Munasuolla tankin tuhonneen ja jatkosodassa Mannerheim-ristin ritariksi nimitetyn Einar Schadewitzin elämästä. Schadewitzin kuuluisat sanat tankin päällä levisivät ympäri maailmaa: "Avvoo Iivana, tiällä kuolema kolokuttaa"!

Operaatio Para Bellum (2013) kuvaa syksyn 1944 sotatapahtumia Suomessa.

Hakaristin leimaama (2014) kertoo suomalaisen soturin vaiheista itärintamalla Wiking-divisioonassa ja sotatoverusten tapaamisesta vuonna 1961.

Operaatio Verna (2015) on romaani siitä, mitä Suomessa mahdollisesti tapahtui alkukesästä 1940, muutama kuukausi talvisodan rauhan jälkeen. Samaan aikaan Viro miehitettiin lopullisesti. Aiheena on myös Aeron matkustajakoneen Kalevan viimeinen lento.

Operaatio Polar (2016) kuvaa suomalaisten kaukopartiomiesten operaatioita sotien jälkeen.

Operaatio Kagaali sijoittuu pääasiassa kevääseen 1918. Se kertoo kenraali Mannerheimin Vaasaan lähtiessään käskemiä valkoisten salaisia toimenpiteitä tarkoituksena valmistautua kaupungin valtaukseen. Yksi romaanin henkiläistä on nuori opiskelija Verna Erikson, todellinen vapaussoturi, joka menehtyi sairauteen jo syksyllä 1918. Kagaali oli 1900-luvun alussa toiminut järjestö, joka pyrki eroon keisarin vallasta.

Operaatio Kagaalin yksi hahmoista on neiti Verna Erikson. Vernalle löytyy samanniminen esikuva vapaussodan ajalta. Verna Erikson osallistui valkoisten aseiden salakuljetukseen Helsingin kaupungissa punaisten vallan aikana. Vapaussodan päättyessä 16.5. kenraali Mannerheim antoi hänelle 4. lk vapaudenristin.

Verna Erikson menehtyi sairauteen jo sylksyllä 1918. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle, hauta on ikihauta eikä sillä ole pitkään aikaan ollut hoitajaa. Kirjailija Kaarnakari otti haudan hoidon vastuulleen ja hauta kunnostettiin talkoovoimin.

Kai Hirvasnoro (Kansan Uutiset) arvioi sotatrillereitä myönteisesti siltä osin, että ne on kirjoitettu ja rakennettu hyvin ja niissä on kutkuttava salaisen sotahistorian puoli. Hän epäilee väitettä, että Kaarnakari paljastaisi menneisyydestä uutta tietoa, mutta pitää mahdollisena, koska sotilastiedustelun arkistot vietiin jatkosodan loppuvaiheissa Ruotsiin, joten lähdeaineisto on puutteellinen.lähde?

Varjo on nykypäivään sijoittuva tiedustelutrilleri. Suomalainen tiedustelu perustaa salaa omaan käyttöönsä ulkomaisen iskuryhmän, joka joutuu sattumalta mukaan venäläisten salaisimman tiedusteluelimen masinoiman terroriaallon selvittelyyn akselilla Dragsvik - Tallinna - Tukholma - Damaskos - Berliini - huipentuen iskuun Saariston Helmeen.

Operaatio-sarja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisia sotureita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyösti Pietiläisen legioonamuistelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b c Kaarnakari, Ville Kirjasampo. Viitattu 20.12.2020.
  2. Operaatio Übung -42. Tammi. Arkistoitu 13.11.2013. Viitattu 4.11.2013.
  3. Operaatio Chevalier. Tammi. Arkistoitu 13.11.2013. Viitattu 4.11.2013.
  4. Operaatio Finljandija. Tammi. Arkistoitu 13.11.2013. Viitattu 4.11.2013.
  5. Kuolema kolkuttaa Gummerus. Viitattu 20.12.2020.