Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 42

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Kirkkoisät ja lähteet

Siirretty ylläpitäjien ilmoitustaululta. --Jukka Kolppanen 10. kesäkuuta 2012 kello 16.56 (EEST)

Hyvin monissa kirkkoisiä koskevissa artikkeleissa on lähdevaje. Kristilliset legendat tai myytit eivät välttämättä täytä historiankirjoituksen kriteerejä, siksi olisi erityisen tärkeää lisätä lähde. Esimerkkinä artikkelit vaikkapa Cyprianuksesta ja Origeneesta.  –Kommentin jätti 89.27.98.203 (keskustelu)

Etusivun kielilinkit

Millä perusteella etusivun vasemmassa laidassa olevat kielilinkit valikoituvat? Nyt sieltä puuttuu esimerkiksi latina, jota moni suomalainen osaa ja opiskelee, ja joka siksi olisi hyödyllinen. --Savir (keskustelu) 13. kesäkuuta 2012 kello 16.44 (EEST)

Aiempaa keskustelua aiheesta tuolla. --Lax (keskustelu) 13. kesäkuuta 2012 kello 17.02 (EEST)

Ja äänestys: Wikipedia:Äänestys/Äänestys etusivun iw-linkeistä. --Lax (keskustelu) 13. kesäkuuta 2012 kello 17.05 (EEST)

Metan wikipedia-luettelon mukaan iw-linkit voisi päivittää poistamalla cebu, georgia, haiti, telugu ja näiden tilalle tulisivat azeri, kazakki, latina, oksitaani, eli näin:

[[ar:]] [[roa-rup:]] [[az:]] [[id:]] [[ms:]] [[bg:]] [[ca:]] [[cs:]] [[da:]] [[de:]] [[et:]] [[el:]] [[en:]] [[es:]] [[eo:]] [[eu:]] [[fa:]] [[fr:]] [[gl:]] [[ko:]] [[hi:]] [[hr:]] [[it:]] [[he:]] [[kk:]] [[la:]] [[lt:]] [[hu:]] [[nl:]] [[new:]] [[ja:]] [[no:]] [[nn:]] [[oc:]] [[pl:]] [[pt:]] [[ro:]] [[ru:]] [[simple:]] [[sk:]] [[sl:]] [[sr:]] [[sv:]] [[th:]] [[vi:]] [[tr:]] [[uk:]] [[vo:]] [[war:]] [[zh:]] 91.155.208.42 13. kesäkuuta 2012 kello 17.23 (EEST)

Päivitetty. --Harriv (keskustelu) 13. kesäkuuta 2012 kello 18.24 (EEST)

Kuka osaisi korjata puuttuvan asun

Sivulta Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen 2010 kokoonpanot puuttuu yksi asu, osaisiko joku korjata sen.--Musamies (keskustelu) 16. kesäkuuta 2012 kello 17.00 (EEST)

Kysyin tiedoston poistaneelta henkilöltä, josko hän palauttaisi sen. --Stryn (keskustelu) 16. kesäkuuta 2012 kello 19.04 (EEST)

Osaisiko joku korjata peliasun

Saksan alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkue kaipaa peliasun korjausta, kuka osaa auttaa.--Musamies (keskustelu) 16. kesäkuuta 2012 kello 19.44 (EEST)

Sama kuva kuin ylemmässä ilmoituksessasi... --Stryn (keskustelu) 16. kesäkuuta 2012 kello 19.47 (EEST)

Kuvat korjattu uudella kuvalla. --Stryn (keskustelu) 16. kesäkuuta 2012 kello 19.53 (EEST)

onko artikkelin nimi oikein

kun katsoo historiaa sivusta Ford 10 -sarja niin mietityttää miksi välilyönti on liasätty nimeen. Onko nimi nyt oikea.--Musamies (keskustelu) 18. kesäkuuta 2012 kello 13.22 (EEST)

Ihan oikeinhan se on kieliopillisesti ainakin. Toinen vaihtoehto olisi Fordin 10-sarja, mutta jos sarja on nimenomaan Ford 10, niin väliviiva tulee välilyönnin jälkeen. --Stryn (keskustelu) 18. kesäkuuta 2012 kello 13.35 (EEST)

Joo, samaa meinasin sanoa myös.--Urjanhai (keskustelu) 18. kesäkuuta 2012 kello 13.36 (EEST)

Tietojen korjaamispyyntö

voisikos joku viisaampi viimein korjata tietoja ja siirtää Matti Virtaalan talousneuvossivuilta oikeaan paikkaan. Hänestä tuli TEOLLISUUSneuvos ei talousneuvos vuonna 2004.  –Kommentin jätti 93.106.93.22 (keskustelu)

Korjattu. --Zache (keskustelu) 24. kesäkuuta 2012 kello 13.18 (EEST)

Siellä näyttäisi olevan isompaakin tarkistamisen aihetta. Biografian mukaiset teollisuusneuvokset tuntuvat olevan kaikki tässä "talousneuvokset" otsikon alla. Ja moni puuttuu "teollisuusneuvokset"-artikkelista. --84.251.46.172 24. kesäkuuta 2012 kello 13.27 (EEST)

Jos sinulla on hyvä lähde, niin muokkaa sivuja rohkeasti. --Harriv (keskustelu) 24. kesäkuuta 2012 kello 16.37 (EEST)

Olisiko mahdollista että tässä on kyse jostain muusta kuin muokkaajaporukan mokasta joskus 2009? Tätä jäin vähän miettimään. Periaatteessahan kansallisbiografia on hyvä lähde. --84.251.46.172 25. kesäkuuta 2012 kello 14.03 (EEST)

Onneksiolkoon!

Woo, congrats with crossing the 300 000 article mark! Lots of wikilove from Norway! Danmichaelo (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 22.35 (EEST)

Erikoinen ohjaus

Miksihän tällä keskustelusivulla on ohjaus M-kirjaimen keskusteluun? −Anonymous87 (keskustelu) 2. heinäkuuta 2012 kello 23.36 (EEST)

Mediawiki katsoo sen M:n keskustelusivun alasivuksi /:n takia. --Anr (keskustelu) 2. heinäkuuta 2012 kello 23.38 (EEST)

Osaisiko joku korjata puuttuvan lipun

Talviolympialaiset 2006 puuttuu yksi lippu, miten se saataisiin takaisin.--Musamies (keskustelu) 3. heinäkuuta 2012 kello 09.15 (EEST)

Täsmentäisitkö vähän mikä puuttuu, minulla kaikki näkyvät. --84.251.48.90 3. heinäkuuta 2012 kello 09.44 (EEST)

Nyt näkyy serbia ja montenegrokin, joku on korjannut.--Musamies (keskustelu) 3. heinäkuuta 2012 kello 09.46 (EEST)

Taisi olla artikkelin historian mukaan Nironen. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 3. heinäkuuta 2012 kello 09.50 (EEST)

Wikidatan logon äänestys

Wikimedian uusi projekti Wikidata kaipaa logoa ja siitä on meneillään metassa äänestys meta:Wikidata/Logo_voting. linnea (keskustelu) 3. heinäkuuta 2012 kello 23.39 (EEST)

Wikipedia:Wikiprojekti Heinäkuun lähdetalkoot 2012

Heinäkuun lähdetalkoot lähestyvät jälleen. Tappinen pisti tämän vuoden projektisivun alulle ja sinne saapi ilmoittautua, säännöt lienee kaikille tutut viime vuosista. Koska yhteisöltä tuntuu joka vuosi löytyvän enemmän tarmoa nykyisen taulukon kritisoimiseen kuin uuden ideoimiseen, on taulukko edelleen se sama vanha "huono" (vaikka allekirjoittanut on siitä tykännytkin ;). Jos yritettäisiin tämän vuoden jälkeen kaikki panostaa sen verran että saadaan taulukko ensi vuodeksi kaikille sopivaksi? :)

Mielestäni tänä vuonna kokonaan lähteistettyjä artikkeleja voitaisiin korostaa myös lähdetalkoot-projektissa entistä paremmin. Yksi vaihtoehto olisi mielestäni mainita lähdetalkoiden Miten toimia-osiossa laadukkaiden artikkelien tärkeydestä ja esimerkiksi korostaa vielä projektisivun lopussa erikseen projektin aikana lähteettömästä LA-tasolle asti vietyjä artikkeleja.-Henswick 20. kesäkuuta 2012 kello 23.18 (EEST)

Löytyiskö vielä joku joka laskisi tilastot (montako prosenttia on lähteistettyjä) ennen projektin alkua ? Edellinen luku on tammikuulta ? --Tappinen (keskustelu) 26. kesäkuuta 2012 kello 07.52 (EEST)

Jees, Otrfan laski. Reilut 6000 lisää ja ollaan 60%:ssa. --Tappinen (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 18.03 (EEST)

Kannattaisiko tätä mainostaa ihan tuolla ylhäällä mainospaikassa? Voisi näyttää hyvältä ulkopuolisille lukijoillekin, että kyllä täällä on aktiivinen yhteisö, joka korjaa artikkeleita ja lähteisiin halutaan kiinnittää huomiota. :) linnea (keskustelu) 26. kesäkuuta 2012 kello 12.07 (EEST)

Onko mahdollista kehittää lähteistettyjen artikkelien laskemiseen jokin paremmin toimiva tapa? Jokin esim. omalle sivulle laitettava malline, johon merkitään artikkelit ja joka laskee ne automaattisesti ja koostaa sitten yhteistuloksen jonnekin? No, tulee ehkä vähän myöhässä nyt. --ML (keskustelu) 26. kesäkuuta 2012 kello 12.15 (EEST)

Tähän Henswick viittaa tuossa ekassa kappaleessa... --Tappinen (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 18.03 (EEST)

Voin väsätä jonkun (puoli)automaagisenlaskurin tätä varten. --Zache (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 18.14 (EEST)

Mitä jos pistettäisiin näiden lähdetalkoiden jälkeen pystyyn joku lähdetalkoiden "kehitysriihi", jossa sitten edes muutama aktiivinen jaksaisi kehitellä hommaa ensi vuotta varten? Kuten tosiaan jo ekassa viestissä totesin, niin parannusehdotukset ajoittuvat joka vuosi aikavälille kesäkuun loppu-heinäkuu, minkä jälkeen ketään ei enää kiinnosta ennen seuraavan vuoden talkoita.-Henswick 27. kesäkuuta 2012 kello 21.39 (EEST)

Tälläiset talkoot kannattaisi järjestää joskus muulloin kuin heinäkuussa. Kukaan normaali ihminen ei vietä heinäkuuta tietokoneen ääressä. --Snakeqq (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 22.22 (EEST)

"Tietokoneen ääressä" on missä? Itse wikitän usein kesäisin rannalla. --ML (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 22.41 (EEST)

Uskoo ken tahtoo. --Snakeqq (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 22.47 (EEST)

Ehkä talkoot onkin tarkoitettu epänormaaleille, vaikka kesätöissä ähkiville opiskelijoille tai EU-projektien uuvuttamille virkamiehille (joiden loma-ajat sanellaan Rysselistä). ? Aikaisempien vuosien tilastoja kurkkimalla huomaat, että harva on ollut mukana päivittäin. --Tappinen (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 22.56 (EEST):::::::: Ehkä talkoot onkin tarkoitettu epänormaaleille, vaikka kesätöissä ähkiville opiskelijoille tai EU-projektien uuvuttamille virkamiehille (joiden loma-ajat sanellaan Rysselistä). ? Aikaisempien vuosien tilastoja kurkkimalla huomaat, että harva on ollut mukana päivittäin. --Tappinen (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 22.56 (EEST)

Tuskinpa edes on olemassa sellaista ihmistä, joka olisi joka suhteessa muiden mielestä normaali (toki oma käyttäytyminen koetaan useimmiten normaaliksi). –Ejs-80 29. kesäkuuta 2012 kello 00.25 (EEST)

"Kaikki saattavat luulla sinua normaaliksi jonkin aikaa ja jotkut saattavat luulla sinua normaaliksi kaiken aikaa mutta kaikki eivät luule sinua normaaliksi kaiken aikaa." --Lax (keskustelu) 29. kesäkuuta 2012 kello 14.32 (EEST)

Jaa, minä en kyllä ainakaan ole "normaali". Ehkä pitäisi siis osallistua :) --Epiq (keskustelu) 29. kesäkuuta 2012 kello 01.07 (EEST)

Mukaan vaan lähteistämään! Oma tavoitteeni oli viime vuonna 7 lähteistettyä artikkelia joka päivä ja aika hyvin se onnistuikin. Tämä vuonna voisi olla kymmenen. Katsotaan nyt. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 29. kesäkuuta 2012 kello 15.12 (EEST)

Mä kannustan kaikkia osallistujia keskittymään määrän sijasta laatuun. Osittainhan talkoon parannukset ovat kosmeettisia, kun artikkeliin lisätään yksi viite johonkin yhteen tietoon. Onhan se hienoa, että lähteettömien artikkelien määrää saadaan lähemmäksi nollaa, mutta tilastot valehtelee laadusta. --PtG (keskustelu) 29. kesäkuuta 2012 kello 15.30 (EEST)

Onhan tämä osittain totta, sen takia minäkin haluaisin korostaa LA-tasolle nostettuja artikkeleita viime vuosia enemmän. Toisaalta lähdetalkoissa on perinteisesti lähteistetty aika paljon tynkäartikkeleita, missä se yksi lähdeviite jo käytännössä katsoen kattaa koko artikkelin.

Kun lähdetalkoita ensimmäisen kerran järjesteltiin kesällä 2010, niin lähteistyksen laatu noin yleensä suom. kielisessä Wikipediassa oli aika heikolla pohjalla. Nyt kun LA-status on lyönyt itsensä läpi ja lähteistykseen on alettu kiinnittämään huomattavasti enemmän huomiota kuin aiemmin, niin mielestäni myös lähdetalkoita voitaisiin hieman päivittää.-Henswick 29. kesäkuuta 2012 kello 15.39 (EEST)

Niin olenkin tehnyt, lähteistänyt pääasiassa tynkäartikkeleita kirjallisuuteen liittyen. Tuo oli vain oma tavoitteeni ja viime vuonna olin muutenkin aloittelaiaja. Kannatan laatua määrän sijasta. Montako lähdettä vaaditaan laadukkaasti lähteistettyyn artikkeliin ja minkälainen tiheys viitteitä? –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 29. kesäkuuta 2012 kello 15.52 (EEST)

Jos lähde on hyvä, niin sillä pystyy helposti lähteistämään yksinään yhden LA-tason artikkelin. Valtaosa meillä olevista LA-tason Yhdysvaltojen presidenttiartikkeleista on kirjoitettu ihan puhtaasti yhden päälähteen pohjalta. Tällöin viitteitä ei periaattessa tarvita ollenkaan, kun kaikki teksti on kirjoitettu saman lähteen pohjalta (ongelmia tosin tulee siinä vaiheessa, kun joku muu alkaa laajentamaan artikkelia uudesta lähteestä).-Henswick 29. kesäkuuta 2012 kello 16.11 (EEST)

Jep, hyvin lähteistetty on joskus tulkintakysymys, ja kommenttini tarkoitus olikin herättää lähinnä ajattelua ja keskustelua. Jokainen viite tai lähde on tärkeä, mutta tietyllä tavalla joskus tällaiset projektit kannustavat enemmän määrälliseen parantamiseen, kun lasketaan artikkelimääriä. --PtG (keskustelu) 29. kesäkuuta 2012 kello 16.59 (EEST)

Mä uskon myös esimerkin voimaan: uudet käyttäjät ei lue ekana ohjeita mutta useimmat lukevat pari artikkelia, ja jos kaikissa on Lähteet -otsikko ja sen alla edes jotain, täysin lähteettömien uusien artikkelien osuus alkaa pienentyä. Valtioartikkelien kanssa tein ensin kierroksen "kaikkiin edes kaksi lähdettä" sitten kaikkiin kymmenen ja siten sitä LA-tasoa kohti. --Tappinen (keskustelu) 29. kesäkuuta 2012 kello 19.14 (EEST)

Olen nyt biitsillä, mutta lähteettömiä artikkeleitahan on yllättävän hankala löytää. Sivulla oleva catscan-juttu etsii jostain syystä vain elokuva-artikkelien joukost. Onko se tarkoitus? --ML (keskustelu) 1. heinäkuuta 2012 kello 16.31 (EEST)

Helppoa, jos tietää mistä etsii. (Ikävä kyllä) Wikipediassa on paljon lähteettömiä kirja-artikkeleita. Kokeile luokkaa Kirjallisuus maittain. Sen alaluokista lyötyy rutosti lähteistettävää. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 1. heinäkuuta 2012 kello 18.46 (EEST)

Mulla on noin 500 tässä: Käyttäjä:Tappinen/Projekti. Saa käyttää. Samoin Kensei-kommenttipyynnön työlistalle on listattu aiheittain: Wikipedia:Kommenttipyyntö/Käyttäjä Kensei/Työlista. --Tappinen (keskustelu) 1. heinäkuuta 2012 kello 19.34 (EEST)

Vaihda siihen catscaniin joku mielestäsi kiinnostavampi tai järkevämpi kategoria? Minityngistä varmaan suurin osa on lähteettömiä ja samalla vaivalla voi laajennella niitä tyngiksi asti. --Velma (keskustelu) 4. heinäkuuta 2012 kello 10.02 (EEST)

Lähteettömät löytyvät nyt sivuilta Käyttäjä:Otrfan/Lähteettömät 1 – Käyttäjä:Otrfan/Lähteettömät 12. Sivut ovat aika isoja, joten annettakoon selaimenkaatumisvaroitus. Saa muokkailla, siirtää parempaan paikkaan ja pilkkoa järkevämmin. --Otrfan (keskustelu) 1. heinäkuuta 2012 kello 20.59 (EEST)

Tattista, tuosta on paljon apua! --ML (keskustelu) 1. heinäkuuta 2012 kello 23.41 (EEST)

Tänään on muuten lisätty enemmän viitteitä kuin yhtenäkään muuna päivänä lähdetalkoiden historiassa, tähän mennessä 160 kappaletta. Toivottavasti ihmiset eivät nyt sitten passivoidu yhden erittäin ahkeran päivän jälkeen ;)-Henswick 1. heinäkuuta 2012 kello 23.49 (EEST)

Tänäänkin sata tähän mennessä täynnä. Lievää passivoitumista eilisestä siis. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 2. heinäkuuta 2012 kello 19.31 (EEST)

111 artikkelia päivässä on joka tapauksessa lähdetalkoiden historian toiseksi aktiivisin päivä heti eilisen jälkeen, joten ei vielä huolestua tarvitse. Tällä vauhdillahan meillä tulee kaikkien aikojen paras talkoovuosi :)-Henswick 2. heinäkuuta 2012 kello 20.00 (EEST)

Toivotaan niin! –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 2. heinäkuuta 2012 kello 20.02 (EEST)

Tänään sata jo tähän mennessä! Hyvin alkaa siis tämäkin päivä. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 3. heinäkuuta 2012 kello 10.19 (EEST)

Ankat ja muut oudot eläimet

Englanninkielisessä wikipediassa on monta tutun eläimen artikkelia, joista ei ole linkkiä suomenkieliseen artikkeliin, vaikka kaikenmuunkielisiin onkin. Näitä ovat esimerkiksi duck, fox, rabbit, wasp, goose; lisää tällä sivulla. Ilmeisesti tässä on takana jokin jäykkä periaate? Kyseisten aiheiden suomenkieliset sivut ovat kyllä olemassa, mutta ne ovat ohjaussivuja, eikä niitä ole interwikitetty. Mikä estäisi niiden interwikittämisen? Käyttäjät varmasti olisivat mielissään, jos englanninkieliseltä goose-sivulta pääsisi suomenkieliselle hanhi-sivulle, vaikka sitten ohjattuna Hanhet-sivulle. --Savir (keskustelu) 3. heinäkuuta 2012 kello 17.02 (EEST)

Ainakin Ankan kohdalla tämä näyttäisi johtuvan siitä, suomenkielisen käsitteen Ankka vastine on en:Domestic duck, kun taas englannin kielen en:Duck tarkoittaa isoa joukkoa sorsalintuja, mikä taas ei ole käsitteen ankka merkitys suomen kielessä. --Urjanhai (keskustelu) 3. heinäkuuta 2012 kello 17.24 (EEST)

Ja vastaavasti kettu on englanniksi en:red fox, ja englannin en:fox on sama kuin ohjaus en:Vulpini, eli koiraeläimistä ne jotka ovat ketun kaltaisia (tälle luultavasti on joku suomenkielinenkin käsite, palautin juuri kirjastoon kirjan "Koirat villit sukulaiset", jossa tuo käsite luultavasti esiintyi, mutta en muista sitä enää tarkasti). Eli ainakin näiden lajien kohdalla (ja ehkä muidenkin) englannin yleiskielen sana ilman lisämääreitä tarkoittaa suuremmasta joukosta lajeja koostuvaa ryhmää, kun taas suomessa vastaava yleiskielen sana ilman lisämääreitä tarkoittaa yhtä lajia. Mutta jos tuolle käsitteelle Vulpini on suomenkielinen vastine, niin siitä saisi interwikin. En:Duck sen sijaan vaikuttaisi olevan yleiskielinen nimitys, jolle ei ole latinankielistä taksonomista vastinetta eikä myöskään ilmeisesti vastinetta suomen yleiskielessä (samoin kuin englannin kielessä ei ole yhtä täsmällistä sanaa ankalle, vaan tarkka ilmaisu näyttäisi olevan "domestic duck"). Interwikejä vertaamalla ja kirjallisuudesta etsimällä luultavasti muillekin joko löytyisi mahdollisia interwikejä tai vaihtoehtoisesti osoittautuisi, ettei täsmällistä vastinetta ole.--Urjanhai (keskustelu) 3. heinäkuuta 2012 kello 17.40 (EEST)

Kirja olikin näköjään vielä palauttamatta. Tuon käsitteen en:fox / en:Vulpini suomenkielinen vastine on kettumaiset koiraeläimet (erotuksena ryhmästä Susimaiset koiraeläimet, en-wikin mukaan Canini)). Lähde suomenkieliselle nimelle on: Kauhala, Kaarina: Koiran villit sukulaiset, WSOY, 2000, s. 41-42. - Joskaan sitä en tiedä, vastaavatko nimitykset nykyään voimassa olevia taksonomisia luokituksia tai nykyisiä käsityksiä polveutumisesta.--Urjanhai (keskustelu) 4. heinäkuuta 2012 kello 12.39 (EEST)

Voitko vielä täsmentää, mikä tuon ryhmän tieteellinen nimi on? Vulpini? :) linnea (keskustelu) 4. heinäkuuta 2012 kello 12.49 (EEST)

Ei tainnut olla tuossa suomenkielisessä kirjassa tai jos olikin, niin palautin sen jo, mutta en-wikissä taidettiin mainita jonkun saman aihepiirin artikkelin tekstissä koiraeläinten jako Vulpini / Canini, mistä tein päätelmän, että vulpini/canini = susimaiset/koiramaiset (ja hyvin luultavasti se varmaan onkin noin). Joskin eri asia on, onko se englannin kielen käsitteen "fox" täysin täsmällinen vastine vai onko käsite yleiskielinen samaan tapaan kuin "duck" vaikutti olevan. Meillä on kyllä täällä muokkaajissa myös biologiaan perehtyneitä, jotka osannevat tsekata sen onko nimitys voimassa olevan taksonomisen luokittelun mukainen, ja kirjallisuudestakin se voi löytyä (mutta esim. taksonomiset luokittelut vanhenevat nopeasti, joten tuo ajantasaisuus ei sillä ratkea). --Urjanhai (keskustelu) 4. heinäkuuta 2012 kello 14.38 (EEST)

Lehtihaastatteluun: Wikipedian sisällöntuottajia Kokkolasta?

Hei!

Olen Kokkolalainen toimittaja, ja minulla on tarkoituksena tehdä Kokkola-lehteen juttu Wikipedian sisällöntuottamisesta. Tähän tarkoitukseen tarvitsisin jonkun Kokkolan alueella oleskelevan sisällöntuottajan yhteystiedot. Juttu tulisi tulevan viikon keskiviikkona ilmestyvään numeroon. Kaikki neuvot ovat avuksi, ja jos osaatte suoraan kertoa, löytyykö Kokkolasta wikipedialaisia, niin vielä parempi!

Ystävällisin terveisin Sebastian Koskinen  –Kommentin jätti 85.157.195.122 (keskustelu)

Vastasin. --Jukka Kolppanen 8. heinäkuuta 2012 kello 20.40 (EEST)

Voiko äskettäin kuolleisiin lisätä henkilön josta ei ole artikkelia

siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Voiko äskettäin kuolleisiin lisätä henkilön josta ei ole artikkelia, esim Jim Marshall--Musamies (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 18.17 (EEST)

Jos tarkoitat etusivun äskettäin kuolleita -laatikon sijasta luetteloa vuoden aikana kuolleista henkilöistä, niin totta kai voi lisätä, jos kyseessä on selvästi wikimerkittävä henkilö, ja kuolemasta on uutisoitu luotettavissa lähteissä. Jim Marshallin kohdalla näin on. --Nironen (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 18.28 (EEST)

Tarkoitin etusivun kuolleita--Musamies (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 20.05 (EEST)

Ei kai sinne oikein voi. Mutta lyhyen tynkäartikkelinhan nyt usein pystyy luomaan nopeastikin.--Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 20.11 (EEST)

Jaha, ymmärsin kysymyksesi sitten väärin. Sain antamastasi esimerkistä käsityksen, että ajatuksena oli, tulisiko punaiset linkit ottaa pois tuosta vuoden aikana kuolleiden luettelosta. Jim Marshallin nimi esiintyi vielä tuossa vaiheessa luettelossa punaisena, ja kun hänen kuolemastaan on kulunut kuitenkin jo muutama kuukausi aikaa, hän ei enää aivan viimeisimpiä edesmenneitä henkilöitä, joista täällä on artikkeli (etusivulla olevaan äskettäin kuolleita -laatikkoon on ollut tapana laittaa nimiä viimeisimpänä kuolleista alkaen). Mutta juu, mallineen (Malline:Äskettäin kuolleita) ohjeessakin mainitaan, että "ei punaisia linkkejä tähän listaan". --Nironen (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 21.59 (EEST)

Selvä ja minä huomasin sen jälkeen että kmuolemasta on aikaa, Asia kunnossa--Musamies (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 22.09 (EEST)

Wikibotti

Miten voi luoda oman Wikibotin --V-M Osterman (keskustelu) 10. heinäkuuta 2012 kello 18.49 (EEST)V-M Osterman

Ohjelmoimalla tai käyttämällä valmiita ohjelmia, tai jokin välimuoto tästä. Englanniksi löytyy selvitystä asiasta: en:Wikipedia:Creating a bot. --Harriv (keskustelu) 10. heinäkuuta 2012 kello 21.58 (EEST)

Projekti nobelisteista

Olen tuossa tehnyt viime päivinä muutaman sivun nobelisteista. Olisiko kenelläkään kiinnostusta laajempaan projektiin, jos perustettaisi projekisivu nobelpalkittujen artikkelien tekemiseen/paranatamiseen? Voitaisi ottaa tavoitteeksi, että jokaisesta nobelinsaajasta olisi vähintään jonkinlainen juttu Wikipediassa.--LCHawk (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 12.07 (EEST)

On käynyt myös mielessä että kaikista pitäisi olla edes se minitynkä. Projektin luominen on aika helppoa, kun on olemassa valmiit listat keistä tarvitsee tehdä. Voisi ottaa myös mukaan, että aiheista olisi artikkeli. Eri osallistujia voi kiinnostaa tehdä vain henkilöartikkeleita tai tiedeartikkeleita. Tavotteeksi voisi sitten myös ottaa, että kaikki artikkelit olisivat myöhemmin edes lupaavan tasoisia. linnea (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 18.21 (EEST)

Oletkin jo näköjään löytänyt tärkeän lähteen http://www.nobelprize.org/ . En lupaa aktiivista osallistumista projektiin lähiaikoina, mutta ehkä myöhemmin, ja ajatus on mielestäni tosi hyvä. --Tappinen (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 21.18 (EEST)

Mainittakoon tässäkin että Wikipedia:Wikiprojekti Nobelit on avattu. Tervetuloa ! --Tappinen (keskustelu) 12. heinäkuuta 2012 kello 17.47 (EEST)

Suomenkieliset nimet

Keskusteluissa Keskustelu käyttäjästä:82.181.28.34, Keskustelu:Östersundom, Keskustelu:Harrström ja Keskustelu:Korppoo taitetaan peistä ikuisuusaiheesta.

Itse edustaisin kantaa, että, jos paikalla on nykyään vakiintuneessa käytössä oleva suomenkielinen nimi - mikä taas edelleen selviää Kotuksen julkaisuista ja kotuksen tarkastamasta Kansalaisen karttapaikan nimistöstä- niin tätä käytettäköön, mutta ei mitään googlauksen nettifoorumeilta tai arkistotietokannoista tuottamia tai (niin kuin näköjään jatkuvasti tarjotaan) täysin lähteettömiä satunnaisesiintymiä, väännelmiä ja sepitelmiä. Tosiasiahan nimittäin on, että yhteen aikaan, joskus 1800-luvulla, yritettiin vähän joka paikalle vääntää jonkun sortin "suomenkielinen" nimi (kuten Brändö -> "Präntiö" jne.), mutta näistä vain jotkut harvat yleistyivät ja vakiintuivat (kuten Petolahti, jonka rekonstruoitu lähtömuoto olisi pikemminkin *petäjälahti). Mutta nämä siis ovat eri asia kuin nykyään käytössä olevat vakiintuneet rinnakkaisnimet, jotka löytyvät esim. Kotuksen julkaisusta Svenska ortnamn i Finland (on myös netissä) ja kansalaisen karttapaikalta. ja samoin esim. jonkin nimen suomekielinen etymologia (tyyliin Maskinnamo <--- Maskun Innamaa) ei ole niin tärkeä, että se kuuluisi kunnan kyläluetteloon, vaan jos se jossain mainitaan niin vaikka kunnan historiaosuudessa.

- Samalla kun sitten on huomattava myös (kuten esim. artikkelin Östersundom keskustelusta nähdään), että jokin nimi ei ole mikään joko/tai -monoliitti, vaan saman nimen ympärillä voi olla erilaisia historiallisia alueyksiköitä kuten esim. kylä, kyläkeskuksen vaikutusalue, virallinen maarekisterinkylän nimi (peruskartassa punaisella) joko on tai ei ole myös yleisessä käytössä olevana paikannimenä paikkakunnalla käytössä (peruskartassa mustalla; nimet ovat nykyään Kotuksen tarkastamia), kaupunginosa tai suurpiiri tms. (jonka nimi on "virallinen" vain tiettynä ajan hetkenä - jonain toisena vuosikymmenenä nimestä voi taas tulla uusi päätös - kun taas esimerkiksi mustalla painetut "kylän kulmakunnan tai taajaman" nimet peruskartassa perustuvat asiantuntijoiden suorittamaan nimestykseen, eikä esim. nimeä "Maarianhamina" tai "Itäsalmi" sen takia saa pois kartasta vaikka paikallisesti "virallisesti" niin vaadittaisiin). Ja näistä taas yhdellä hyvinkin voi yhdenkielinen nimi ja toisella toisenkielinen ja kolmannella nimet kahdella tai useammalla kielellä.

- Ja näin siis tämä ei ratkea myöskään sillä että automaattisesti kieli a) on hyvä ja kieli b) paha, vaan nimi- ja tapauskohtaisesti lähteitten mukaan ja tarvittessa eri historialliset alueyksiköt ja niistä kustakin eri luotettavissa lähteissä käytetyt nimet esiin purkaen. (Eli tässäkin siis alueet pitää dekonstruoida, niin kuin alueisiin kohdistuvassa tutkimuksessa muutenkin nykyään on tapana.)--Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 23.31 (EEST)

Nimeämiskäytännöt perustuvat vain artikkelin nimeen ei sisältöön. Siksi olisikin tärkeää, että suomenkieliset käytössä olevat rinnakkaisnimet näkyisivät kylälistassa vaikka suluissa. Nyt tietosisältö on oleellisesti vähentynyt, kun tietoa on perusteettomasti poistettu. Eli ehdottaisin, että karttapaikalla oleva nimi olisi ensin (suomen tai ruotsinkielinen) ja tämän jälkeen lähteellinen suomenkielinen rinnakkaisnimi sukuissa. Mm. valtakunnallinen arkistolaitos käyttää Inikorp -paikasta Innikorpi nimeä. --Pajattara (keskustelu) 28. kesäkuuta 2012 kello 11.32 (EEST)

Minusta on järkyttävää, että täällä suomenkielisessä wikipediassa taistellaan suomenkielisten nimien näkyvyydestä, kun taas ruotsinkielisessä wikissä kaikki ruotsinkieliset nimet ovat jopa artikkelin nimenä. Mitään ristiriitaisuuksia siellä ei ole, kaikki ovat ruotsinkielisten nimien käytön kannalla. Täällä suomenkielisiä nimiä ei saa edes mainita artikkelissa, kun tänne soluttautuneet ruotsinkielisten nimien kannattajat haluavat suomenkieliset nimet pois näkyvistä. --Pajattara (keskustelu) 28. kesäkuuta 2012 kello 11.29 (EEST)

Tässä on kyse siitä, että muutama (ehkä vain yksi eri käyttäjänimillä toimiva) "pakkoruotsin aatteellinen vastustaja" haluaa tunkea artikkeleihin kaikki mitä epämääräisimmistä paikoista löytämänsä "suomalaiset" nimitykset harjoittamatta minkäänlaista lähdekritiikkiä. Suomenkielisiä rinnakkaisnimityksiä voi toki käsitellä (kunnon lähteillä) paikannimi- tai historiaosuudessa, mutta tähän kyseisellä henkilöllä ei näytä olevan halua eikä kykyä. Ongelman ratkaisu on ikuinen esto kaikille ainoastaan kielipoliittisella agendalla liikkeellä oleville käyttäjille. --Esamatti1 (keskustelu) 28. kesäkuuta 2012 kello 12.41 (EEST)

Minusta tuo on asiatonta leimaamista, koska en ole mikään pakkoruotsin vastustaja. Mitä pakkoruotsi liittyy suomenkielisiin paikannimiin joita eräät henkilöt järjestelmällisesti vastustavat ja poistavat? Vähäisestä ruotsinkielen osaamisesta on ollut kovasti hyötyä. --Pajattara (keskustelu) 28. kesäkuuta 2012 kello 13.00 (EEST)

Jos suomenkielistä nimeä ei ole, niin silloin sitä ei ole. Jos nimelle löytyy lähteeksi ainoastaan 1800-lukulainen kartta, niin sitä nimeä ei todennäköisesti käytetä. Nimeä ei ole olemassa, jos sitä ei käytetä. --ML (keskustelu) 28. kesäkuuta 2012 kello 13.10 (EEST)

Olet väärässä, sinun mukaan WSOY:n tietosanakirja on väärässä kun mainitsee Laatokan vanhaksi nimeksi Nevajärven? --Pajattara (keskustelu) 28. kesäkuuta 2012 kello 13.39 (EEST)

Tokihan on myös nimiä, joita luotettavien lähteitten mukaan varmasti on käytetty joskus aiemmin, mutta joita yhtä lailla luotettavien lähteitten mukaan ei käytetä ko. paikoista enää. (Esim. Nikolainkaupunki, Pyhäsalmi, Leningrad, Stalingrad, Karl-Marx-Stadt, Konstantinopoli), mutta se on taas oma lukunsa.--Urjanhai (keskustelu) 28. kesäkuuta 2012 kello 14.05 (EEST)

Jos nimi löytyy ainoastaan yhdestä vanhasta kartasta, niin on mahdotonta sanoa, onko kyseessä nimi, joka on joskus ollut käytössä, muttei ole enää, vai kartantekijän oma väännös/kuuloharha, jota kukaan muu ei koskaan ole käyttänyt. Näin hatarin taustatiedoin nimeä ei pidä mainita artikkelissa. --ML (keskustelu) 28. kesäkuuta 2012 kello 16.09 (EEST)

"Tänne soluttautuneet ruotsinkielisten nimien kannattajat" on aivan riittävä vihje poliittisesta agendasta. --Esamatti1 (keskustelu) 28. kesäkuuta 2012 kello 13.40 (EEST)

Itse olen järjestelmällisestyi poistanut lähteistys- ja nimeämiskäytännön vastaisia nimiä ja lisännyt niiden mukaisia, olivatpa nämä minkä kielisiä tahansa (mutta toki vain niillä kielillä, joita satun jotenkin hallitsemaan, esimerkiksi kiinan ja serbokroaatin jätän suosiolla muille), ja näin toimien on tullut muun muassa lisättyä runsaasti suomenkielisiä nimiä.--Urjanhai (keskustelu) 28. kesäkuuta 2012 kello 14.17 (EEST)

Se taisteluhan on tullut juuri siitä, että ensin on lisätty - ja edelleenkin lisätään - näitä "suomenkielisiä" nimiä kokonaan ilman lähteitä, ja silloinkin muutetaan vielä tietoja ja perusteluja jopa peräkkäisissä muokkauksissa, niin kuin esim. alussa annetussa kirjautumattoman käyttäjän keskustelusivulinkissä nähdään. - Ja tämä vielä esim. sellaisella paikkakunnalla kuin Espoo, jonka nimistön ja nimistönsuunnittelun historiasta on runsaasti kirjallisuutta, josta ei olisi mikään vaiva tarkistaa asioita. Ja sitten kun lähteitä vaaditaan, ruvetaan kaivamaan googlella jotain satunnaisia keskustelupalstoja, kauppapaikkoja ja historiallisissa primäärilähteissä 1800-luvulla kerran esiintyneitä mainintoja nimimuodoista, joita joskus 150 vuotta sitten joku on jonkun paperin kulmaan sattunut raapustamaan. Ne nimet, joille on luotettava lähde (kuten kansalaisen karttapaikka), että ne ovat nykyään käytössä, ovat täälläkin artikkelien niminä, mutta jos luotettavaa lähdettä ei ole, niin toimitaan yleisen, kaikissa wikipedioissa käytössä olevan lähdekäytännön mukaan. Itse olen esimerkiksi aiemmissa keskusteluissa kannattanut luotettavien lähteiden perusteella suomenkielisten nimien käyttöä Pohjois-Norjassa ja lisännyt artikkeliin Östersundom lähteet sille, että nimi "Itäsalmi" on kyseiselle Sipoon kylälle vakiintuneena rinnakkaisnimenä käytössä, eli koetan toimia kussakin tapauksessa lähdekäytäntöjen mukaan. Tällöin tuloksena on - yhtä lailla kuin maanmittauslaitoksen kartoissa - että joillakin paikoilla on luotettavien lähteiden mukaan vakiintuneessa käytössä suomenkielinen nimi, joillain vain ruotsinkielinen ja joillain molemmat, ja jos on käytössä molemmat, niin suomenkielisessä Wikipediassa käytetään suomenkielistä nimeä, mutta jos suomenkielistä nimeä ei ole vakiintuneessa käytössä, niin mitään satunnaisia väännelmiä ei käytetä. Ja jos periaatteiden tulkinnasta on epäselvyyttä, niin aina voidaan esimerkiksi juuri täällä kahvihuoneessa keskustella esim. siitä, mitkä lähteet ovat kelvollisia jne. --Urjanhai (keskustelu) 28. kesäkuuta 2012 kello 14.02 (EEST)

Olen kanssasi samaa mieltä, mutta monesti ongelmana on todistaa nimen paikkansapitävyys pelkästään nettilähteiden avulla. Kirjallisia lähteistä kun ei voida heti tarkistaa ja varmistaa. Suurin osa tietoa on vielä netin ulkopuolella. Wikipedia on silti melkoinen tietoarkisto ja siksi lähteellisiä tietoja ei pitäisi poistaa vain omasta halustaan. --Pajattara (keskustelu) 28. kesäkuuta 2012 kello 14.11 (EEST)

Nettilähteet eivät ole mikään vaatimus. Et ole ensimmäinen joka tällaisen ajatuksen esittää, mistähän se on peräisin? --Harriv (keskustelu) 28. kesäkuuta 2012 kello 16.24 (EEST)

Ei ole vaatimus, mutta hyvä (muttei ainut) indikaattori siitä, käytetäänkö nimeä. Muuten samoilla linjoilla kuin Urjanhai. Nimen pitää olla vakiintunut kotoistettu nimi ja sille pitää olla lähteet. Kartta yksinään ei kerro vakiintuneisuutta. Historialliset nimet kuuluvat historiaosioon eikä sulkeisiin nimen perässä, koska se osoittaa jonkinlaista nimen virallisuutta/vakiintuneisuutta. Lisäksi historiallisten suomenkielisten nimien samaistaminen nykyään olemassaoleviin paikkoihin on varsin kyseenalaista, koska se historiallinen paikka on tavallisesti ollut jotain aivan muuta kuin se nykyinen "samanniminen" paikka. Tässä olisi myös hyvä muistaa YK:n kanta asiaan, joka suosii yksinomaan alkukielisiä nimiä eikä suosittele uusien kotoistetujen nimien luontia tai käyttöönottoa.--Nedergard (keskustelu) 28. kesäkuuta 2012 kello 16.46 (EEST)

Sekä luotettavia että ei-luotettavia lähteitä on sekä netissä että painettuina, ja wikipediassa käyvät lähteeksi yhtä lailla luotettavat nettilähteet kuin luotettavat painetut lähteet (vaikka joskus saattaa esiintyäkin käsitys, että vain nettilähteet kävisivät, mutta näin asia ei ole). Joskus 1800-luvun lopulla tai niillä mainhan kai oli johonkin aikaan sellaista menettelyä, että joka paikalle piti saada "suomenkielinen" nimi, joita sitten sepitettiin ja koetettiin saada käyttöön, mutta vain äärimmäisen harvat näistä taisivat vakiintua. Samalla kun sitten kaksikielillä tai kielirajan tuntumassa olevilla alueilla monilla paikoilla kummallakin puolella kielirajaa on iät ja ajat ollut nimiä molemmilla kielillä ja nämä ovat ao. kielen puhujayhteisöissä aina olleet käytössä ja niitä on käytetty paitsi puheessa, myös kirjallisissa lähteissä, ja ne siis ovat olleet vakiintuneessa käytössä iät ja ajat ja päätyneet myös nykyisiin karttoihin. Kun taas silloin, jos nimeä toisella kielellä ei ole, nykyään ei enää, kuten Nedergard yllä toteaa, ole tapana - ainakaan yhtä yleisesti - sepittämällä luoda toisenkielistä nimeä (niin kuin oli vielä esim. sotien jälkeen, kun Helsingin, Espoon ja Vantaan asutus laajeni alueille, missä kaikilla paikoilla ei ehkä ollut vanhaa suomenkielistä nimeä tai sitä ei kaikessa kiireessä huomattu kaivaa mistään esiin, vaikka olisi ollutkin). Ja näin siis menettelytavat (tai "muodit") ovat tässä suhteessa vaihdelleet, ja tulevat varmaan vaihtelemaan edelleenkin (ja esim. Helsingin kaupunkisuunnittelussahan niihin voi jokainen äänestämällä ja oman puolueensa luottamushenkilöiden kautta koettaa vaikuttaakin), samalla kun näistä uusista sepitetyistä nimistä toiset ovat vakiintuneet ja toiset ovat jääneet vakiintumatta, ja mahdollisista vanhoistakin eri kielisistä nimistä toiset ovat säilyneet käytössä ja toiset taas ovat jääneet käytöstä. Eli nykyisellä nimistöllä on näin moniaineksinen historia, jossa toisaalta erottuvat ne nimet, jotka nykyään ovat vakiintuneessa käytössä, ja toisaalta ne jotka ovat olleet käytössä aiemmin mutta sittemmin jääneet käytössä, ja ne joita on yritetty ottaa tai tarjota käyttöön, mutta jotka eivät ole vakiintuneet. Ja näitä kaikkia Suomessa tutkii kotimaisten kielten keskus sekä suomen, ruotsin että saamen osalta ja määrittelee koulutettujen nimistönkerääjien maastossa kullakin paikkakunnalla kullakin kielellä tekemien keruiden perusteella, mitkä nimet ovat vakiintuneessa käytössä ja mitkä eivät.--Urjanhai (keskustelu) 28. kesäkuuta 2012 kello 17.35 (EEST)

Lähteitä pitää tietysti arvioida, mutta varmaankin vaihtoehtoinen nimi EDIT "rinnakkaisnimi" on syytä mainita artikkelissa, jos nimeä todetaan käytetyn _useassa_ vähemmän virallisessakin paikassa. Jos siis voidaan osoittaa selvästi, että paikkaa kutsutaan tai on esim. kutsuttu "kansan suussa" jollakin nimellä. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. heinäkuuta 2012 kello 02.10 (EEST)

"nykyään käytössä olevat vakiintuneet rinnakkaisnimet, jotka löytyvät esim. Kotuksen julkaisusta Svenska ortnamn i Finland" Nykyään?! Ensimmäisen version julkaisuvuosihan on 1926 eli listassa lienee monia vanhoja roikkuvia nimiehdokkaita, jotka eivät ole nykyään käytössä. Katso esipuhe [1]. Pitäisin listan nimiä maininnan arvoisina, _jos_ on osoittaa jokin muukin lähde rinnakkaisnimen käytöstä. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. heinäkuuta 2012 kello 02.16 (EEST)

Totta, nämä nyt kommenttipyyntöön nostetut tapaukset osoittavat, ettei tuohon lähteeseen yksinään voi luottaa, koska se on joillan kohdin ristiriidassa uudempien ja luotettavampien lähteiden kannsa. Alun perin rupesin sitä täällä mainostamaan, koska arvelin, että sen avulla on helppo osoittaa ne tapaukset, joissa suomenkielistä nimeä ei ole, mutta kun sitä ruvettiinkin lukemaan kuin piru raamattua, eli uudemmat sen kanssa ristiriidassa olevat luotettavammat lähteet sivuuttaen silloin kuin niiden tarjoama tieto ei satu sopimaan omaan agendaan, niin täytyy edetä sdeuraavaan vaiheeseen, eli jos eri lähteissä on ristiriitaista tietoa, niin miten sitten toimitaan. "Kielisoturiagendan" mukaan valitaan tietysti aina se lähde, jossa jollekin paikalle sattuu iolemaan suomenkielinen nimi, mutta jos tieto on ristiriidassa muiden lähteioden kanssa, niin miten sitten toimitaan? Eli ei se niinkään mene, että lähteitä valikoidaan tarkoitushakuisesti ja luotettavimpia lähteitä käytetään vain silloin kuin se sattuu omaan agendaan sopimaan.--Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2012 kello 13.53 (EEST)

Mitenkäs määritellään vaihtoehtoinen nimi? Tässähän on itse asiassa kyse ruotsinkielisten paikkojen mahdollisista suomenkielisistä nimistä. Turku on kaupunki, jolla on ruotsinkielinen nimi (Åbo). Nimenomaan ruotsinkielinen nimi, ei mikään vaihtoehtoinen nimi. Kommenttipyynnössä on otettu malliesimerkiksi 1) Hangon kylä Koverhar, joka on Karttapaikassa Koverhar, samoin kuin Hangon kaavoituskatsauksessa, 2) Vaasan kaupungiosa Vikinga, josta Vaasan kaupunki käyttää vain yhtä nimeä ja 3) Harrströmin kylästä kertovassa artikkelissa esiintyvä Harvungån-niminen (Karttapaikassa) joki, josta käytetään lähteen mukaan myös nimeä Harrströmå ja kutsutaan lähteen mukaan suomeksi Harrströminjoeksi. Muita paikkoja, joissa on käyty sanasotaa, on Närpiö, jonka muinainen nimi Nääränpää (joka löytyy 1850-luvun kartasta ja Suomettaresta) on esillä artikkelissa alempana, saas nähdä kuinka kauan ennen kuin siitä tehdään "vaihtoehtoinen entinen" suomenkielinen nimi. Sitten on vielä Östersundom, joka on kylä(?) jossain Sipoossa/Helsingissä tai molemmissa ja kaupunginosa Helsingissä. Ja on niitä muitakin varmasti, en jaksa pitää niistä lukua. Olen puuttunut siihen, kun artikkelissa heti artikkelin lihavoidun nimen vieressä lukee "vaihtoehtoinen" nimi tai suomenkielinen nimi, jonka virallisuudesta, yleisyydestä, käytöstä tai iästä ei ole muita takeita kuin jostain vanhasta kirjasta tai netistä löydetty maininta. Asian sivusta, on myös joltisenkin oudon näköistä, kun tunnetusta norjalaisesta tienristeyksestä nimeltä Skibotn kertova artikkeli on nimellä Yykeänperä, Jyykeänperä tai Markkina. Toinen risteys Norjassa, Lyngen on Wikipediassa Yykeä tai Jyykeä. Voi hyvänen aika. Ja vielä: kaupungit antavat itse nimen kaupunginosilleen, se tapahtuu yleensä niin, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan, jossa kaupunginosa ja sen kadut, puistot ja muut liikennealueet on tarpeellisessa laajuudessa nimetty. Se on kunnallista demokratiaa ja itsehallintoa. Jos joku kaupunki tai kunta on antanut kaupunginosalle nimen, niin se on sitten se. Suuremmilla kaupungeilla on omat nimistösuunnittelijat, jotka työkseen laativat uutta nimistöä ja korjaavat vanhaa tarpeen mukaan. -Htm (keskustelu) 12. heinäkuuta 2012 kello 03.05 (EEST)

Wikipediassa on kyllä tapana kertoa paikkakuntien suomenkieliset nimet. Tähän liittyy wikipedian tukijalka, jossa kaikki merkittävät näkemykset esitetään. Lisäksi Koverhar, Östersundom, Vikinga ei ole suomea vaan alueiden ensisijaisia nimiä. Näillä paikkakunnilla on myös suomenkieliset vastineet, jotka luotettavissa lähteissa mainitaan (ei siis mitään itsekeksittyä). Näitä vastineita ei kuitenkaan käytetä ensisijaisena nimenä vaan toisarvoisena, vaikka suomea ovatkin. Suomen wikipedian käytäntö on lisäksi erillainen kuin ruotsinkielisen wikipedian, jossa käytetään AINA ruotsinkielistä nimeä, jos sellainen vain historian havinoista löytyy. Ottaisin tähän esimerkiksi ruotsinkieliset wikipedian Hyrylä artikkelin, jonka nimikin on vanhassa muodossa Skavaböle. Täällä ei saa olla vanha suomenkielinen rinnakkaisnimi edes intressissä mukana. http://sv.wikipedia.org/wiki/Skavab%C3%B6le --Pajattara (keskustelu) 12. heinäkuuta 2012 kello 07.20 (EEST)

Koska uudemmissa lähteissä noita nimiä ei enää ole, niin herää kysymys, miksi lähteiden välillä on ristiriita. Ensimmäinen tarjoutuva selitys olisi, että joko a) nimet ovat jääneet käytöstä, jolloin kysymyksessä on historiallinen nimi, tai b) ne ovatkin sepitettyjä nuoria nimiä, jotka eivät kuitenkaan olekaan vakiintuneet vaan jääneet käytöstä. Kotuksesta tätä voisi kysyäkin, paitsi että nettisivujen mukaan siellä ollaan nyt lomilla. Eli mitä tehdään, kun lähteet ovat ristiriidassa keskenään?--Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2012 kello 13.53 (EEST)

"Vaihtoehtoinen nimi" oli varmaan sopimaton termi noille "toisille nimille" ("rinnakkaisnimille"?). Toisia nimiä voinee olla monista syistä: ainakin 1) eri kielisiä nimiä 2) eri aikakauden nimiä. Vaihtoehtoisia nimiä nämä eivät useinkaan ole siinä mielessä, että niitä voisi kaikkia nykyään käyttää suomenkielisessä tekstissä (ei voi esim. kirjoittaa Turusta Åbona). --Aulis Eskola (keskustelu) 12. heinäkuuta 2012 kello 17.06 (EEST)

"Vaihtoehtoinen nimi" on taas yksi niitä käsitteitä, joita esiinny missään muualla kuin käsitteen sepittäjien pääkopassa eikä sellaista käsitettä tule käyttää. Paikoilla on vakiintuneita suomenkielisiä nimiä tai vakiintuneita ruotsinkielisiä nimiä (ja näille on luotettavat lähteet), käytöstä jääneitä suomenkielisiä nimiä ja käytöstä jääneitä ruotsinkielisiä nimiä (ja näillekin voi olla luotettavia lähteitä) tai sepitettyjenä mutta vakiintumatta jääneiden nimien satunnaisia esiintymiä. Käsitteet "rinnakkainen nimi" tai "vaihtoehtoinen nimi" eivät silloin kerro mitään, koska lähteistä voidaan nimen käyttö jakaa joihinkin tuolla tavoin määriteltäviin tosiasiallisiin luokiin. - Ja samoin pitää päättää, mikä on se reaalimaailman asia, jota artikkeli käsittelee. Esim. Östersundom on kylä Sipoossa ja kaupunginosa Helsingissä (joiden alueet maastossa ilmeisesti ovat aivan täysin toisistaan poikkeavat, ja lisäksi muuttuneet alueeliitoksessa), ja näistä voivat toisaalta Sipoossa ja toissalta Helsingissä olla tai olla olematta käytössä eri nimet eri kielillä tavoin. Sillä kaupunginosan nimihän on hallinnollinen fakta, joka näkyy papereissa, ja jos siihen haluaa vaikuttaa, niin menee ja äänestää kunnallisvaaleissa.

Ja mitä tulee Norjan paikannimiin, niin niistä on aiemmin käyty kahvihuonekeskustelu. Siinä esitin, että jos meillä kerran esim. Karjalan kannaksen paikoista, missä suomea ei ole puhuttu puoleen vuosisataan, käytetään suomenkielisiä nimiä eki.ee-tietokannan mukaan, ja kun Pohjois-Norjan suomenkielisä nimiä käyttää kartoissaan Norjan maanmittauslaitos ja niistä on syuomen kielen huippututkijoiden tekemä ajantasainen tietokanta netissä, niin miksi ei niitä silloin myös käytetä, jos kerran venäjältäkin käytetään, vaikkei siellä enää edes suomea puhuta, kuten Norjassa. Mutta siis lähteiden mukaan, eikä tunteella. Esim. tuo "Markkina" nimittäin on lähteiden mukaan nyttemmin väärin, mutta Yykeänperä on alueella lähteistetysti käytössä. Kokosin tuohon keskusteluun silloin sekä kirjallisia lähteitä (jotka jo tosin palautin kirjastoon) että linkkejä tietokantaan ja norjan maanmittauslaitoksen karttapalveluun. Mutta samalla löysin runsaasti ilmeisesti "tunteella" suomenkielisiksi merkittyjä paikkoja, joille ei löytynyt tietokannasta suomenkielisiä nimiä, ja taas monia jotka olivat norjankielisellä nimellä, vaikka tietokannassa oli suomenkielinen nimi.

Eli ei se nyt vaan ole niin, että näkökannasta riippuen kieli a) on hyvä ja kieli b) paha tai päinvastoin, vaan lähteiden mukaan mennään, ja jos on epäselvyyttä, niin se ei ratkea korvaamalla kielen a) esiintymät kielen b) esiintymillä tui päin vastoin, vaan lähtien lähteistä ja nimeämiskäytännöistä, joiden mukaan mennään, ja joiden tulkinnasta pitää keskustella, jos on epäselvyyttä, miten tulee menetellä.

Ja nimenomaan siis kaupunginosat (kuten myös kadut) ovat sen nimisiä kuin ovat, ja se on hallinnollinen tosiasia, johon voi vapaasti vaikuttaa äänestämällä kunnallisvaaleissa, mutta ei muuttelemalla wikipediassa olevia ko. hallinnollista tosiasiaa koskevia tietoja. - Joskin hallinnollisilla tosiasioilla toki on myös historiansa, ja niinpä, kuten kuntien, myös kaupunginosien nimet ovat voineet aikojen saatossa myös muutua, ja luotettavassti lähteistetty historia toki myös on aina iloinen asia. Mutta ennen oli ennen, ja nyt on nyt, ja kunnallisvaalit ovat koska ovat.--Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2012 kello 13.53 (EEST)

Toistan mitä sanoin kommenttipyynnössä: On - - vaikea käsittää, miksi vanhoja suomalaisnimiä ei voisi artikkeleissa mainita. Joku voi leimata ne triviaksi, toinen pitää mielenkiintoisena historiana. Nykyajan tiedoille löytyy lähteitä parilla klikkauksella, mutta on ymmärrettävää, että vanhoille tiedoille se ei ole yhtä helppoa, siksi lähteistysvaatimukset pitää suhteuttaa tilanteeseen. --Abc10 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2012 kello 12.55 (EEST)

Kyllä kaiken tiedon pitää olla luotettavasti lähteistettyä, eikä se, jos kyseessä on vanha historiallinen asia, aiheuta tähän mitään lievenmnystä, vaan pikemminkin päin vastoin. Eli jos lähteet ovat kunnossa, niin siitä vaan. Mutta jos eri lähteissä on eri tieto, niin miten sitten menetellään? Eli valitaanko "faktaksi" se tieto, joka sattuu omaan agendaan sopimaan, vaikka se on ristiriidassa muiden lähteiden kanssa, vai koetetaanko tätä ristiriitaa selvittää. Nyt esim. näytää aivan ilmeiseltä, että joissain Kotuksenkin vanhemmissa lähteissä (ks. kommenttini Aulis Eskolalle ylempänä) on joko käytöstä jääneitä tai sepitettyjä mutta ei koskaan vakiintuneita suomalaisia nimiä, koska uudemmissa Kotuksen lähteissä (so. Kansalaisen karttapaikka) tällaisia nimiä ei ole. Silloin on väärin väittää niitä nykyisiksi rinnakkaisnimiksi, vaan kysessä ovat joko käytöstä jääneet tai käyttöön tarjotut mutta yleistymättä jääneet nimet, joilla ei ole tekemistä nykyisyyden vaan historian kanssa. - Joka toki luotettavasti lähteistettynä sopii artikkeliin. Kommenttipyynnöstä muualle siirretyssä keskustelussa Otrfan viittasi nimeämiskäytäntöön, jossa kai vaaditaan useampaa lähdettä. Tällaisia epäselvyyksiä ajatellen se voi olla ihan hyväkin.--Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2012 kello 14.05 (EEST)

Siis kysymys on siitä missä kohdassa vanhan nimen saa mainita? Ymmärsin sitten väärin, sillä luulin, että yritys vanhojen nimien kieltämiseksi on kaikenkattava. Jos vanhoista nimistä on enemmälti kerrottavaa, niille voi tehdä oman otsikon Nimihistoriaa. Vanhoissa kartoissa mainitut nimet voi tuoda esiin maininnalla "Kartassa vuodelta X paikkakunnan nimeksi on merkitty XX". Vaikka jollakulla olisi epäilyksiä kartantekijöiden luotettavuudesta, miksi he olisivat sen epäluotettavampia kuin ketkä tahansa muistiinmerkitsijät tai kirjoittajat? Kirjoittajan mitätöinti agenda-leimakirveellä ei mielestäni kuulu asialliseen keskusteluun, vaan jokainen katsokoon omaan peiliinsä, mitä sieltä löytyy. --Abc10 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2012 kello 14.53 (EEST)

Vanhoja nimiähän mainitaan paljon myös tapauksissa missä suomenkielisillä paikoilla on vanhoja suomenkielisiä nimeä eikä ruotsinkielisen paikan vanhan suomenkielisen nimen mainitseminen ole sen kummepi juttu. Tässä kuitenkin ongelma on ymmärtääkseni lopulta ollut se, että joissakin lähteissä on ollut päivittämätöntä tietoa siitä, onko jokin suomenkielinen paikannimi nykyään vakiintuneessa käytössä ja kiista on kohdistunut tähän väitteeseen, koska muut - ja luotettavammat - lähteet ovat olleet tämän tiedon kanssa ristiriidassa.

Historiallisia nimiähän toki saa mainita, mutta myös niille on oltava lähteet, ja kuten muutenkin, primäärilähteet (joita esim. erilaisissa digitaalisissa arkistoissa nykyään on paljon) eivät tällöin ole suositeltavia, että vältettäisiin oma tutkimus. Ja tämä erityisesti siksi, että juuri ruotsinkielisille paikoille suomessa on paljon myös yritetty ohjelmallisesti sepittää "suomenkielisiä" nimiä joskus edellisen vuosisadanvaihteen kummankin puolen (ja uudestaan sotien jälkeen lähiöitä rakennettaessa), mutta näistä vain osa on vakiintunut. Samoin kuin osa vanhoistakin nimistä on voinut jäädä käytöstä. Ja kun täällä usein on mainittu esim. sukututkimus toiveajattelun temmellyskenttänä, niin on varmaan myös syytä huomata että paikannimitutkimuskaan ei tällaista lieveilmiöistä kokonaan vapaa. Ja niinpä esim. Lars Huldén eräässä kokoelmaan Kun kuningatar Silvia itki sisältyvässä novellissan kuvaa hauskasti eräistä tällaista kiistaa, jossa hän lopulti menetti jopa toisen kumisaappaansa. Samoin kuin esimerkiksi Paula Wilsonin julkaisut paikannimitutkimuksen alalta ovat hyvin kiistanalaisia.--Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2012 kello 15.18 (EEST)

Abc10:n kommenttiin. Olet ymmärtänyt loppujen lopuksi aivan oikein, kysymys on pohjimmiltaan (omalta puoleltani) siitä, missä muodossa näiden vähemmällä nykykäytöllä olevien ruotsinkielisten paikannimien suomenkieleiset käännökset esitetään ja missä paikassa artikkelia. Jo WP olisi paperisanakirja, laittaisin sen alaviitteeseen. Enkä hyväksy sitä, että minut leimataan sensuroijaksi, joka haluaa "piilottaa nämä suomenkieliset nimet näkyviltä" ja poistaa aina lähteistetyä tietoa. Olen muokannut muutakin kuin kiistojen kohteina olevia artikkeleita, itse asiassa suurimmaksi osaksi ja yksi esimerkki lähihistoriasta on muokkaukseni artikkelissa Oripää, jossa oli muutettu Makkarkosken kylän nimi Makkarakoskeksi. Muutin sen tietysti takaisin ja lähteistin. -Htm (keskustelu) 13. heinäkuuta 2012 kello 17.16 (EEST)

Keinotekoisten kielien julkaisu Wikipediassa.

Onko yksityishenkilöllä mahdollisuutta julkaista Wikipediassa juttua itsekehittämästään kielestä?

Itse koitin julkaista juttua Pyktin-kielestä mutta se poistettiin perusteena seuraava teksti:

Tämä artikkeli on merkitty poistettavaksi välittömästi, koska sen sisältö tai aihe ei sovi tietosanakirjaan tai se on tarpeeton. Perustelut: Y1: Merkityksetön sisältö: merkittävyyttä ei näytetty todeksi

Ihmettelen asiassa sitä, että Wikipediassa on juttu J.R.R. Tolkienin Quenyasta ja muista keinotekoisista kielistä, mutta juttua Pyktin kielestä ei saa tehdä.

Tämä ei ole tarkoitettu moitteeksi, vaikka se siltä kuulostaa, vaan ihan vain kysy myksenä.

Vastausta odottaen: Täysin turhan Pyktin-kielen kehittänyt yksityishenkilö  –Kommentin jätti Eeli Tamminen (keskustelu – muokkaukset)

Jos sen sinun itsesi kehittämä eikä siitä ole juuri kukaan kuullut, vastaus on varmasti ei. Tolkien on tunnettu kirjailija ja kielitieteilijä, joten lähtökohdat ovat hieman eri. Katso lisää Wikipedian periaatteista: Wikipedia:Merkittävyys, Wikipedia:Tarkistettavuus, Wikipedia:Mitä Wikipedia ei ole ja Wikipedia:Ei uutta tutkimusta. --Harriv (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 02.11 (EEST)

Myös Panu Höglund on kehittänyt keinotekoisen kielen nimeltä höppöi hölöpölö, mutta vaikka Panusta itsestään on jopa Wikipediassa artikkeli, niin siinäkään ei edes mainita tuota kieltä, vaikka internet-ilmiönä se lieneekin yleisesti tunnettu. Ja Wikipediassahan on myös Luokka:Keinotekoiset kielet, mistä voi katsoa miten eri keinotekoiset kielet ovat saavuttaneet niin paljon huomiota, että niistä on kerrottu laajasti ulkopuolisissa lähteissä. Usein se on varmaan vuosien työ, mutta jos keksii oikein hyvän kielen, niin se voi noustakin kuuluisuuteen, kuten esim. sv:Transpiranto: "Va paj, va paj, va farsipaj, falsette glossan klar!" --Urjanhai (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 14.54 (EEST)

Kysymys kasvien taksoboksien sisällöstä

Kysyin tätä jo Wikiprojekti: Kasvien keskustelusivulla, mutta siellä ei näytä olevan ketään kotona. Siis, voisiko joku kasviartikkelien kanssa pitempään tekemisissä ollut selittää minulle, minkä takia suomenkielisen wikipedian kasvien taksolaatikoissa lukee lähes säännönmukaisesti Siemenkasvit - Magnoliophyta, kun kaikkien muiden lähteiden mukaan, sekä Wikipedian oman Siemenkasvit-artikkelin mukaan Siemenkasvit on tieteellisesti Spermatophyta ja Magnoliophyta puolestaan tarkoittaa koppisiemenisiä. Virhe löytyy lähes kaikilta kasviaiheisilta sivuilta, sekä jopa kasviartikkelin mallista. Ovatko lähes kaikki kasviartikkelimme tosiaan virheellisiä väittäessään Siemenkavien olevan Magnoliophyta, ja väittäen havupuiden ja käpypalmujen kuuluvan Magnoliophytaan eli kukkiivin kasveihin, vai onko tämä ihan tarkoituksella mukaillen jotain lähdettä, jonka mukaan Magnoliophyta todella on pätevä nimi kaikille siemenkasveille? --Nucatum amygdalarum (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 18.15 (EEST)

Näinkin kysymykseksi ja unohdin vastata. Kasvien luokittelussa on monta eri järjestelmää, AGP II, AGP III ja riippuen käytetystä järjestelmästä juuri noita termejä on muutettu. Täällä on hieman siitä Wikipedia:Wikiprojekti_Kasvit/taksonomialähteet eli siis pitäisi käyttää lähdettä APG III -luokittelu. Luultavasti virheelliset siis vanhentuneet luokittelut ovat tulleet tuolta ITIS-järjestelmästä. Tuota AGP III -luokittelua voi selata sivuilta http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/ (hieman hankalasti tosin). Kaikki luokittelut pitäisi siis korjata sen mukaiseksi. linnea (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 18.28 (EEST)

Kiitos nopeasta vastauksesta. Ymmärtääkseni siltikin mikään luokittelu ei ole koskaan luokitellut havupuita Magnoliophytan (joka on aina ollut kukkivien kasvien ryhmä) alle, mainitsemasi ITIS-järjestelmä ei myöskään tee näin. (Se tosin luokittelee kaikki putkilokasvit Tracheophytan alle, ja pitää Magnoliophytaa yhdessä monen muun -phyta päätteisen termin kanssa Tracheophytan ei-hyväksyttävänä synonyyminä, ymmärtääkseni tämä johtuu siitä, että -phyta pääte yleensäkin tuossa luokittelussa on varattu vain kasvikunnan alakunnille, jollaista koppisiemeniset (ITISissä nimellä Angiospermae) eivät muodosta, jolloin kaikki muut -phyta-päätteiset termit ovat alakuntansa Tracheophyta hylättyjä synonyymejä. Siispä kaikkien siemenkasvien kutsuminen Magnoliophyta-termillä on nähdäkseni selvä virhe kaikissa lähteinä käytetyissä luokitteluissa. Saanko alkaa pikkuhiljaa itse korjailemaan tätä, vai pitäisikö asiasta neuvotella enemmän ensin (ja ehkä miettiä uudelleen mitä taksoboksissa yleensäkään näkyy)? --Nucatum amygdalarum (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 19.17 (EEST)

Näytät olevan oikeassa. Mitä lähteitä käytit? Biologian sanakirjassa on kaksi eri luokittelua. systeemi 1: kaari spermatophyta, siemenkasvit, alakaari Angiospermae, koppisiemeniset. systeemi 2: Koppisiemeniset = Angiospermae, ja sitten siihen kuuluva kaari on Anthophyta (Magnoliophyta). Tämä kannattaisi varmaan korjata botilla, jos monessa artikkelissa on tuo virhe. Samalla pitäisi kyllä tarkistaa muutenkin taksoboksien luokittelu kasvien osalta. Eli kai tämä käsityöksi menee. Eli siitä vaan alat korjailemaan. :) linnea (keskustelu) 12. heinäkuuta 2012 kello 11.37 (EEST)

Lisäsin kasvitaksoboksiin parametrin "luokitus", johon voi merkitä mitä luokittelusysteemiä on käyttänyt. Eli nyt kun lähtee noita tarkistamaan niin kaikkien pitäisi noudattaa sitä APG III -luokitusta, niin merkitsee sitten siihen [[APG III -luokittelu|APG III]] (ja kappas meillä on tollanenkin artikkeli). linnea (keskustelu) 12. heinäkuuta 2012 kello 11.47 (EEST)

Hienoa, että asia selvisi. :) Lähteenä käytin alunperin ihan sitä APG-luokittelun sivustoa, joka listaa Magnoliophytan kaikkien koppisiemenisten yläkategoriaksi (vastaavassa kohtaa havupuilla ja muilla paljassiemenisillä APG:ssä Acrogymnospermae), lisäksi hain termiä vähän kaikkialta, ja jokainen löytämämäni määritelmä totesi sen tarkoittavan vain koppisiemenisiä (tai osaa niistä), ei koskaan kaikkia siemenkasveja. Se botti voisi olla kyllä ihan hyödyllinen, kun noita virheellisiä artikkeleita, joissa taksoboksissa lukee "Siemenkasvit - Magnoliophyta" näkyisi kuitenkin olevan yli 2700 kappaletta (suurin osa kaikista noin 3500 kasviartikkelista joissa yleensä on kasvien taksonomiamalline): http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toiminnot%3AHaku&search=%22kaari+Siemenkasvit+%27%27Magnoliophyta%27%27%22 Mukana kaikki käpypalmut, ginkgot, gnetofyytit ja kymmeniä havupuuartikkeleja, joissa nyt ei ainakaan pitäisi lukea Magnoliophyta taksolootassa. Sitten vielä ihan ohimennen, onko suomenkielisessä Wikipediassa mitään muuta paikkaa keskustella botaniikan artikkelien käytännöistä/ongelmista? Kasviprojektin keskustelusivu ainakin vaikuttaa aika elottomalta. --Nucatum amygdalarum (keskustelu) 12. heinäkuuta 2012 kello 15.37 (EEST)

Tein {{Taksonomia/koppisiemeniset}} onko tää nyt oikein tehty? Meillä on biologiaan perehtyneitä käyttäjiä aika vähän ja vielä kasveihin perehtyneitä vielä vähemmän. Tuo projektin keskustelusivu on varmaan paras paikka. Nyt on tietty tämä suomen lomakuukausi, eikä kovin moni ole wikissä paikalla. linnea (keskustelu) 12. heinäkuuta 2012 kello 16.53 (EEST)

Minusta tuo näyttää sinänsä hyväksyttävältä, mutta en ole varma onko sekään ihan APG III:n mukainen, kun APG III -luokitus ei minusta koskaan käytä päätettä -phytina missään; vaan luokittelee koppisiemeniset -lignophyta -> spermatophyta -> magnoliophyta. Lisäksi ymmärtääkseni yhdellekkään ylemmistä tasoista ei ole määritetty tasonimeä, niinkuin suomenkielisen Wikipedian mallineissa on kaaria ja alakaaria. Englanninkielisen Wikipedian taksonomiamallineissahan ei edes yritetä määrittää näille tasoille nimiä kun ei lähteetkään tee niin; siellä annetaan vain esim.: "Kingdom: Plantae, (unranked): Angiosperms, (unranked): Eudicots, (unranked): Core eudicots, Order: Santalales". Kun en kuitenkaan itsekään ole mikään ammattiasiantuntija, ainoastaan opiskelija ja harrastaja (joka päätti ottaa kesäprojektikseen kaikkien näiden puuttuvien kasviartikkelien ja kasvitynkien korjailun), niin minulle tuo kelpaa hyvin kunhan vain artikkeleissa ei enää sanota kaikkien siemenkasvien kuuluvan magnoliophytaan. (Avaan muuten sitten varmaan jossain vaiheessa keskusteluja nimeämiskäytännöistä ja ristiriitaisista suomenkielisistä nimistä ja muusta kasviprojektin keskustelusivulle. Niin, ja kiitos sinulle kun olet täällä lomakaudellakin päivystämässä.)--Nucatum amygdalarum (keskustelu) 12. heinäkuuta 2012 kello 18.01 (EEST)

Luovutettujen alueiden vaakunat SVG-muotoon

Vaakunaprojektin sivujen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Wikiprojekti_Vaakunat) perusteella kaikki Suomen entisten ja nykyisten kuntien vaakunat olisivat tätä nykyä jo SVG-muodossa. Sen sijaan luovutettujen alueiden vaakunoista (http://fi.wikipedia.org/wiki/Luovutettujen_alueiden_kuntien_vaakunat) useimmat eivät vielä näytä olevan SVG-muotoisia. Periaatteessahan nuo eivät olleet aikanaan vaakunoina, vaan ne ovat perinneyhdistysten myöhempiä tunnuksia. Olisi silti hienoa, jos jollain riittäisi kiinnostusta tehdä niistäkin SVG-versiot. Itse en osaa vaakunoita piirtää, kun en karttojen piirtämistäkään SVG-muodossa hallitse.

Impilahden, Kanneljärven, Kirvun, Kuolemajärven, Käkisalmen mlk:n, Ruskealan, Soanlahden, Sortavalan mlk:n ja Suursaaren vaakunat näyttävät puuttuvan kokonaan. Lisäksi Koivistolle ja Koiviston mlk:lle on laitettu artikkeliin sama vaakuna. Nettisivuilta www.luovutettukarjala.fi näyttää löytyvän ainakin jonkinlaiset Impilahden, Kuolemajärven, Ruskealan ja Soanlahden vaakunat tai viirit. --Raksa123 (keskustelu) 12. heinäkuuta 2012 kello 00.20 (EEST)

Suomen järvet botti?

Siirretty sijaintiin Wikipedia:Kahvihuone (tekniikka)#Suomen järvet botti? --Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2012 kello 21.53 (EEST)

Vanhempia kuntakarttoja kuin vuodelta 2011

Wikipedia Commonsista löytyy ainakin vuoden 2011 kuntajaon mukainen kartta (http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Suomi.kunnat.2011.template.svg). Kun kuntaliitoksia on tapahtunut niin paljon viime vuosina, niin olisi mielenkiintoista, jos jokaiselle vuodelle olisi oma kuntajakokarttansa, jotka koottaisiin vaikka johonkin kuntajaon muutoksia tai Suomen kuntien historiaa käsittelevään artikkeliin. 2000-luvulla tarvitsi oman kartan melkein joka vuodelle, koska liitoksia on tehty jatkuvasti. 1990- ja 1980-luvuilla liitoksia tehtiin vain muutama, joten sille ajalle riittäisi muutama kartta. 1970- ja 1960-luvulle tarvittaisiin taas enemmän karttoja, mutta 1950-luvulle riittäisi muutama kartta. Kuntajakoa ennen toista maailmansotaa kuvaavat svg-kartat olisivat myös mielenkiintoisia. Hienointa olisi, jos karttasarja ulottuisi vaikka jonnekin 1800-luvun puolelle, jotta näkisi kartalta miten kuntajako on kehittynyt. Itse en osaa tuollaisia karttoja tehdä, mutta kirjoitin idean tänne sekalaista-osastolle, koska se ei muihinkaan kahvihuoneen osioihin tuntunut sopivan. --Raksa123 (keskustelu) 12. heinäkuuta 2012 kello 00.10 (EEST)

Ainakin seuraavat kartat löytyvät jo:

• File:Finnish municipalities 2007.png
• File:Finnish municipalities 2008.png, File:Suomi.kunnat.2008.template.svg
• File:Suomi.kunnat.2009.template.svg, File:Suomi.kunnat.2009.template.thick.svg
• File:Suomi.kunnat.2010.template.svg
• File:Suomi.kunnat.2011.template.svg

--MKFI (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 15.20 (EEST)

Ja vanhempia kuntajakokarttojahan taas löytyy erilaisista karttakirjoista ja kartastoista lähteeksi varmaan runsaastikin. (Esim. Suomen kartastosta on viimeisen sadan vuoden aikana kuusi laitosta, vanhin 1800-luvun lopulta ja kaksi viimeistä 1990-luvulta ja 2000-luvulta, ja Suomen historian kartastosta kolme, 1940-, 50 ja 2000-luvilta.)--Urjanhai (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 17.15 (EEST)

(Terveiset wikilomalta) Kolme ensimmäistä karttaa ovat virheellisiä. Hattulan pohjoiskärki (ent. Tyrvännön kuntaa) liitettiin Hämeenlinnaan jo vuoden 1978 alusta. Vuoden 2009 karttaan se on korjattu mutta tätä vanhemmissa on edelleen virheellinen kunta- ja maakuntaraja. Tämä virhe muuten elää edelleen useissa yleisissäkin kartoissa. --Gwafton (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 19.25 (EEST)

Siis ilmeisesti liitettiin Valkeakoskeen, ei Hämeenlinnaan.--Urjanhai (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 19.28 (EEST)

Olet oikeassa, Valkeakoskeen. Välillä on myös maakuntaraja (Kanta-Häme / Pirkanmaa). --Gwafton (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 20.42 (EEST)

Suomenkielinen nimi luokalle?

Olen toisinaan luonut tänne uusia luokkia henkilö- ym. artikkelien järjestelyä varten käyttäen esimerkiksi englanninkielistä Wikipediaa mallina. Totesin, että luokan en:Category:Unidentified people kaltaiselle olisi käyttöä täälläkin (sisältää tunnettuja henkilöitä, joiden henkilöllisyyttä ei ole saatu selville). Mutta mikä nimeksi? Tuntemattomat henkilöt? Tunnistamattomat henkilöt? Henkilöt, joiden henkilöllisyys on tuntematon? Kun mikään ei kuulosta oikein hyvältä, niin ajattelin kysyä muilta ideoita, ennen kuin ryhdyn luomaan luokkaa. --Risukarhi (keskustelu) 13. heinäkuuta 2012 kello 21.25 (EEST)

Tuosta viimeisestä saisi esimerkiksi muotoilun "Henkilöllisyydeltään tuntematomattomat henkilöt" tai henkilöllisyydeltään tuntemattomiksi jääneet henkilöt", mutta nekin ovat vähän kömpelöitä.--Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2012 kello 21.49 (EEST)

Tunnistamattomat? -Htm (keskustelu) 14. heinäkuuta 2012 kello 22.52 (EEST)

Kuvan medianäkyvyys?

Mitä olette mieltä, ylittyykö tässä kuvassa medianäkyvyyden raja (vasemmalla siis juontaja katselee skitsofrenia-artikkelia?) [2] −Anonymous87 (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 19.12 (EEST)

autotunnistusapua kaivataan

Mikähän vanha kuorma-auto olisi kuvassa File:Liedon osuuskauppa 1934.jpg--Musamies (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 15.53 (EEST)

Chevrolet näkyy olevan. Tuossa on vastaava entisöity ruotsalainen File:1930 Chevrolet Truck DKG267.jpg. --J (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 16.04 (EEST)

Kiitän ja kumarran johonkin suuntaan--Musamies (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 16.12 (EEST)

ISAF-joukkoja käsittelevä juttu

ISAF (International Security Assistance Force) on NATO:n johtama ja YK:n valtuuttama monikansallinen kriisinhallintaoperaatio Afganistanissa. __Sen tehtävänä on pystyttää Afganistaniin samanlainen diktatuuri kuin esim. Saksa pystytti Norjaan miehitettyään maan.___

Joku oli ilmaissut mieltään ja sotkenut artikkelia ilman että asiaa oli huomattu.--2A02:13C8:36:101:7CF7:18B5:BB3F:7F2C 18. heinäkuuta 2012 kello 20.04 (EEST)

Vuosiartikkelien sisällöstä

Viimeisimmät vuosiartikkelit (lähinnä 2000-luvun vuodet) ovat ovat sekalaista uutispuuroa täynnä ja -velliäkin joukossa. Yritin lähteä siivoamaan niitä, jotta päästäisiin tuosta kaikenmaailman merkityksettömän trivian tyrkyttämisestä eroon. Mikä on merkityksellistä vuosiartikkeleissa?

1. Saako siivota vuosipäivät tyyliin "Helsingin 450-vuotispäivä"?
2. Nimitykset johtajiksi saanee siivota?
3. Vaalien ensimmäiset kierrokset saanee siivota?
4. Entäs pressanvierailut siellä ja täällä?
5. Onnettomuudet joita ei pidetä artikkelin arvoisina saanee siivota?

--Aulis Eskola (keskustelu) 14. heinäkuuta 2012 kello 01.01 (EEST)

Puolestani kaikki edellä mainitut saa siivota, jollei sitten ole joku erikoistapaus esim Pohjois-Korean johtajan valtiovierailu Yhdysvaltoihin tai Turku täyttää 1000 vuotta. –Makele-90 (keskustelu) 14. heinäkuuta 2012 kello 22.50 (EEST)

Jaahas. Nytkö tää on täällä? Viimeksi se oli tuolla: Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 83#Vuosiartikkelien sisältö / merkittävyys kriteerit. Mielipiteeni vuosipäivistä voitte lukea edellisestä keskustelusta (ei ole muuttunut vaikka eri kahvihuoneessa ollaankin), johtajanimitysten säilymiseen vaikuttaa, kuinka merkittävä nimitys on kyseessä, vaalien ekat kierrokset ovat pääsääntöisesti turhaa, Nixonin Kiinan-vierailu oli merkittävä, onnettomuuksien artikkelinarvoisuuksia ei ole joka kohdassa varmaankaan testattu, joten tapauskohtaisesti niin, ettei kokonaismäärä nouse huimaksi. --Lax (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 15.54 (EEST)

Olisiko mahdollista myös katsoa, mitä lähteet ovat merkinneet? Jos esimerkiksi Mitä Missä Milloin tai Kansalaiskalenteri ovat listanneet jonkun tapahtuman ja sitä ei löydy Wikipediasta, olisi se jälleen isku Wikipedian maineelle. --Jannex (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 15.20 (EEST)

Että tulikin arvottua nyt toinen kahvihuone - vaihtelua pitää olla. Hyvä että muistutit...

YHTEENVETOA: Häädetään esim. videopeli- ja musiikkijulkaisuja erillisiin artikkeleihinsa. Materiaalia ei katoa, mutta näin saataisiin osaltaan itse vuosiartikkeleista ytimekkäämpiä. Muutaman tärkeimmän voi mainita itse vuosiartikkelissa.

Lisäillään sisällysluetteloja uusimpiin laajimpiin vuosiin artikkelien selkeyttämiseksi (2000-luku ja vähän ennen).

Linjauksia poistettavista, huomioiden pieni suomalainen korostus. Tarkennelkaa tarvittaessa: --Aulis Eskola (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 22.41 (EEST)

• Vuosipäivät muutamia aivan erityisiä ja kansainvälisesti näkyviä lukuunottamatta pois
• Ehdokkuudet ja vaalien 1. kierrokset pois - kerrottakoon ja linkitettäköön lopputulokset
• Johtajanimityksistä jätetään vain aivan tärkeimmät
• Puolueiden toimitsijoiden valinnoista jätetään vain puheenjohtajat
• Onnettomuuksista vain artikkelin ansaitsevat mainitaan

Mikä olisi oikea paikka kirjata tästä jotakin linjausta (käytännöntynkää) vuosiartikkelien laittamiseksi linjaan / pitämiseksi ojennuksessa? Tämä kun muuten taas hautautuu kahvikerhon arkistojen pohjalle... --Aulis Eskola (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 22.58 (EEST)

Siitä voisi tehdä artikkelimallin, jossa kerrotaan rakenne ja sitten kunkin osion alle, mitä kaikkea sinne kuuluu. Hajallaan olevat keskustelut voisi puolestaan kopioida keskustelusivulle, ettei jää epäselväksi, että kohdista on myös oikeasti keskusteltu.--Nedergard (keskustelu) 18. heinäkuuta 2012 kello 14.30 (EEST)

Karkea malliehdotus tehty sivulle Wikipedia:Artikkelimalli/vuosi - jatketaan sen muokkausta ja keskustelua asiasta sivulla Keskustelu Wikipediasta:Artikkelimalli/vuosi --Aulis Eskola (keskustelu) 20. heinäkuuta 2012 kello 18.51 (EEST)

Mä olen aatellut myös urheilutapahtumien siirtämistä urheilun omiin vuosiartikkeleihin, joiden mallina voisi olla esim. en-wikin käyttämä lajikohtainen järjestely, mutta toistaiseksi en ole saanut aikaan tämän enempää. Lax (keskustelu) 20. heinäkuuta 2012 kello 19.11 (EEST)

Silloin kannttaisi laittaa nimeksi "Urheiluvuosi xxxx", koska silloin voisi käyttää tätä navigaatiomallinetta - tai väsätä urheilulle uuden mallineen, jossa olisi lueteltuna myös noita lajikohtaisia vuosia.--Nedergard (keskustelu) 21. heinäkuuta 2012 kello 09.27 (EEST)

Mä en muista, miksi päädyin tuohon nimeen, johon päädyin, mutta yksi syy lienee se, että Urheiluvuosi XXXX -nimisiä kirjojakin on olemassa (vaikka niistä ei ehkä artikkeleita tehdäkään...). --Lax (keskustelu) 21. heinäkuuta 2012 kello 19.35 (EEST)

Translatewikin käännöksen korjaus

Viitsisikö joku käydä korjaamassa tämän käännöksen täältä. Nyt bottimuokkausten yhteenvedot ovat harhaanjohtavia [3]. 91.155.208.42 16. heinäkuuta 2012 kello 13.00 (EEST)

Muutettu. Pitäisikö meidänkin käyttää nimitystö robotti botin sijaan? Olisi ehkä laajemmin tunnettu ja vähemmän internetslangia. - linnea (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 13.15 (EEST)

En kannata. Botti on mielestäni OK - jokaisella ohjelmistolla on omat käännöksensä ja tämä on jo vakiintunut tänne. Sen muuttaminen robotiksi hämmentäisi varmaan monia. Jos tuon haluaisi "aidoksi" suomeksi sen pitäisi olla "X muutettiin automaattisesti muotoon Y.", tosin se aihettanee muotoiluongelmia suomen sijamuotojen sovittamisessa muuttujiin?--Nedergard (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 11.52 (EEST)

Tai: ”Itsenäisesti toimiva sovellusohjelma muutti …” –Ejs-80 19. heinäkuuta 2012 kello 12.08 (EEST)

Vielä parempaa suomea... Mutta täällä kaivataan lyhyttä ja ytimekästä termiä - "voisiko itsenäisesti toimiva sovellusohjelma muuttaa luokan X luokaksi Y" menee helpommin "voisiko botti muuttaa luokan X luokaksi Y". Pohjimmiltaan kyse on termin tarkkuudesta ja toisaalta myös sen läpinäkyvyydestä. Hyvä termi on sellainen, jonka kaikki käyttäjät ymmärtävät eikä väärinkäsityksen vaaraa ole. Tässä mielessä botti on hyvä, koska se liittyy mediawikin toimintoon eikä sillä ole muita merkityksiä mediawikissä tai yleiskielessä. Robotti sen sijaan on hyvin kaukana tässä tarkoitetusta merkityksestä (mulle tulee mieleen Robby the Robot).--Nedergard (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 15.17 (EEST)

Asia vaan pisti silmään, sillä englanniksi esim. käytetään nimitystä robot vaikka tuo botti on juuri englanninkielestä omittu ilmaisu. Mutta ehkä tätä ei ole syytä muuttaa, menee vaan ihmiset sekaisin. :P - linnea (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 15.24 (EEST)

Help decide about more than $10 million of Wikimedia donations in the coming year

(Apologies if this message isn't in your language. Please consider translating it)

Hi,

As many of you are aware, the Wikimedia Board of Trustees recently initiated important changes in the way that money is being distributed within the Wikimedia movement. As part of this, a new community-led "Funds Dissemination Committee" (FDC) is currently being set up. Already in 2012-13, its recommendations will guide the decisions about the distribution of over 10 million US dollars among the Foundation, chapters and other eligible entities.

Now, seven capable, knowledgeable and trustworthy community members are sought to volunteer on the initial Funds Dissemination Committee. It is expected to take up its work in September. In addition, a community member is sought to be the Ombudsperson for the FDC process. If you are interested in joining the committee, read the call for volunteers. Nominations are planned to close on August 15.

--Anasuya Sengupta, Director of Global Learning and Grantmaking, Wikimedia Foundation 19. heinäkuuta 2012 kello 23.03 (EEST)

Distributed via Global message delivery. (Wrong page? Fix here.)

Musiikkivuosien luokittelu - botti poisti en-linkin

Vuosiartikkeleja järjestellessäni tein artikkeleja tyyliin Musiikkivuosi 2011 ja Musiikkivuosi 2012. Teinkö jotakin pieleen, kun botti tuli poistamaan ekasta en-linkin?

Kertokaapaa yleisemminkin, jos tällaiset erityisten alojen vuosiartikkelit pitäisi tehdä / luokittaa / linkkailla / jäsentää jotenkin toisin... --Aulis Eskola (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 23.21 (EEST)

Botti poisti, koska sivun nimessä oli virhe. en:2011 in music on taas sitten täsmennyssivu, joten siihenkään ei voi interwikittää. --Otrfan (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 23.24 (EEST)

Ääh, siis artikkelihaussa "Music" isolla ei haittaa, mutta tässä haittaa.

Voinko intervikistellä näitä oikein mihinkään järkevästi, jos täsmennyssivukaan ei voi olla kohteena? --Aulis Eskola (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 23.33 (EEST)

Siis tarkennas nyt vielä mitä tarkoitit, onhan siellä artikkelin en:2011 in music esim. ruotsiksi ihan vastaavasti sv:Musikåret 2011!? Vai onko sekin jotenkin periaatteiden vastaisesti? --Aulis Eskola (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 23.37 (EEST)

Periaatteessa artikkelia ei interwikitetä täsmennyssivuun, mutta se ei taida tässä tapauksessa oikein olla vältettävissä, jos artikkelin haluaa ylipäänsä interwikittää, sillä bottihan lisäisi tuon joka tapauksessa. En-wikissäkään kaikki musiikkivuosisivut eivät ole täsmennyssivuja. Eli tee ihan miten vaan. --Otrfan (keskustelu) 20. heinäkuuta 2012 kello 04.49 (EEST)

Ihmisen evoluutio

Ihmisen evoluutio on aihepiiri, joka fi-wikipediassa kaipaisi kipeästi päivitystä, koska tässä aihepiirissä tiedot muutaman kymmenenen viime vuoden aikana ja etenkin juuri aivan viime vuosina sekä uusien fossiililöytöjen että dna-tutkimusten perusteella ovat muuttuneet erittäin nopeasti ja muuttuvat varmaan nopeasti vastakin. Ja siksi jo fi-wikipediankin olemassaoloaikana uusimmistakin lähteistä saati vanhemmista peräisin olevat tiedot ovat ehtineet surkeasti vanhentua moneen kertaan.

Samalla kun kuitenkin aihepiiristä on myös erinomaisia ajantasaisia lähteitä suomeksi, eli etenkin Juha Valsteen kirjat Apinasta ihmiseksi (2004) ja Ihmislajin synty (2012). Niiden avulla (varsinkin jälkimmäisen, koska jo esim. näiden kahden kirjan välillä suuri osa keskeisistä tiedoista on täydentynyt ja muuttunut aivan ratkaisevasti) aihepiirin tärkeimpien perustietojen päivittäminen luultavasti onnistuisi melko hyvin, samalla kun tietysti työ on valtava, koska aihepiirin artikkelin nykytila on juuri päivitysten suhteen varsin surkea, ja kun monet artikkelit ovat vielä varsin laajoja, niin perattavaa on valtavasti.

Eli ketä kiinnostaa, niin tässä olisi sarkaa. --Urjanhai (keskustelu) 22. heinäkuuta 2012 kello 16.43 (EEST)

Elokuun kuvitustalkoot 2012

Wikipedia:Wikiprojekti Elokuun kuvitustalkoot 2012 lähestyy. Viime vuonna esitelty artikkelin etsimistyökalu ei ainakaan minulla toiminut koskaan edes tyydyttävästi. On kiva jos kommentoitte johonkin mistä puuttuu kuvia. Itse huomasin taannoin että ainakin Lanttulaatikko ja moni muu Luokka:Suomalainen keittiö -artikkeli on ilman kuvaa. --Tappinen (keskustelu) 22. heinäkuuta 2012 kello 12.36 (EEST)

Pitäisikö tehdä malline, joka vaan lajittelee kuvitusta kaipaavat artikkelit? - linnea (keskustelu) 22. heinäkuuta 2012 kello 12.45 (EEST)

Jotain tuollaista on jo, mutta en löydä missä, sitä voisi varmaan kehittää. EDIT Luokka:Kuvituspyynnöt --Tappinen (keskustelu) 22. heinäkuuta 2012 kello 12.47 (EEST)

Lisäsin "luokan työkalut" -laatikkoon kohdan hae kuvituspyynnöt, joka listaa kyseisen luokan alla JA kuvituspyynnöt-luokassa olevat artikkelit catscan1:llä. Tuo luokan työkalut -laatikko löytyy siis luokkasivujen yläreunasta. --Zache (keskustelu) 22. heinäkuuta 2012 kello 22.29 (EEST)

Tuossa on kartta, jossa pitäisi näkyä kaikki koordinaatilliset ja kuvattomat artikkelit: [4]. Ei tuokaan täydellinen näytä olevan, mutta ihan hyvä apu. Paras tapa löytää paikkakunnan kuvattomat artikkelit on tietenkin käydä paikkakunnan luokkaa käsin läpi. --Herra Maka (keskustelu) 22. heinäkuuta 2012 kello 19.36 (EEST)

Ainakin Pellon seisake jää näkymättä tuolla. --Harriv (keskustelu) 22. heinäkuuta 2012 kello 20.17 (EEST)

Minulle tuo kyllä näkyy, kunhan zoomaa tarpeeksi lähelle: [5] --Herra Maka (keskustelu) 22. heinäkuuta 2012 kello 20.31 (EEST)

Kappas, tuommoinenkin pitää huomioida vielä.. --Harriv (keskustelu) 22. heinäkuuta 2012 kello 20.34 (EEST)

Toisaalta nyt sitten näkyy Espoon kartano, jossa on kuva. --Harriv (keskustelu) 22. heinäkuuta 2012 kello 20.37 (EEST)

Työkalun käyttämä dumppi näyttää olevan huhtikuun lopulta, ja kuva on lisätty toukokuun puolella. Kuten sanoin, työkalu ei ole täydellinen, mutta tyhjää parempi. --Herra Maka (keskustelu) 22. heinäkuuta 2012 kello 20.44 (EEST)

Lisäsin pienoisohjelmiin scriptin joka lihavoi luokka-sivuilla kuvattomia artikkeleita. Se löytyy kohdasta Toiminnot:Asetukset → Pienoisohjelmat → Testattavana olevat pienoisohjelmat → Lihavoi luokkasivuilla sellaiset artikkelit joissa ei ole kuvia. Tarkistuksessa huomioidaan ainoastaan kuvat joita on käytetty alle 10:ssä artikkelissa..

Scripti ei ole reaaliaikainen vaan sen käyttämä lista kuvallisista artikkeleista päivitetään ainoastaan kerran vuorokaudessa eli jos lisäät kuvan, niin scripti muuttaa tietokantaansa artikkelin kuvitetuksi vasta seuraavana yönä. Tuo miksi huomioidaan ainoastaan kuvat joita on käytetty alle 10:ssä eri artikkelissa on sitä varten, että sillä päästään eroon mallineissa yms käytetyistä kuvista jotka eivät ole artikkelikohtaisia. --Zache (keskustelu) 25. heinäkuuta 2012 kello 10.32 (EEST)

Kuvittamattomat artikkelit -työkalu

Koska elokuun kuvitustalkoiden hengen mukaisesti ei ole tarkoitus istuskella sisällä koneen ääressä, niin tein pääasiassa kännyköille suunnatun webbisivun joka a.) paikantaa käyttäjänsä kännykän ja b.) listaa lähistöllä olevat kuvittamattomat artikkelit. Sivun pitäisi toimia kaikilla moderneilla älypuhelimilla. Laitteet joilla olen testannut tuota ovat kuitenkin vain iPad, N9 ja pikaisesti Androidilla eli saa mielellään kertoa jos tuo ei toimi jollain.

Ja jotta koordinaattien sijainnit eivät aiheuttaisi liikaa hämminkiä, niin artikkeleiden koordinaatteina käytetään toolserverillä olevaa Kolossuksen kaikista Wikipedioista koostettua koordinaattilistaa. Eli tuosta johtuu erot fiwikin ja tuon sivun koordinaattien välillä.

Anyway sivu löytyy alla olevasta osoitteesta (eli hauskaa valokuvausta):

• http://toolserver.org/~zache/kuvaton.php
• tai helpommin muistettavasti osoitteesta http://kuvat.paw.nu

--Zache (keskustelu) 26. heinäkuuta 2012 kello 15.51 (EEST)

Pystyykö tuota käyttämään vandaalien paikantamiseen... --Lax (keskustelu) 26. heinäkuuta 2012 kello 15.58 (EEST)

HTC:n oletusselaimella (android) toimii. Mikä tuo OSM on? Ja upea työkalu taas kerran! Voin testata myöhemmin vielä android-tabletilla. :) - linnea (keskustelu)

OpenStreetMap. --Anr (keskustelu) 26. heinäkuuta 2012 kello 16.10 (EEST)

Käytettävyyden kannalta suosittelisin siihen lukemaan ihan vaan kartta. - linnea (keskustelu) 26. heinäkuuta 2012 kello 16.38 (EEST)

Kartan nimi lukee siinä, koska sitä karttaa pystyy vaihtamaan sivun alareunasta. --Zache (keskustelu) 26. heinäkuuta 2012 kello 16.40 (EEST)

Vaihdoin tekstiksi kartan. --Zache (keskustelu) 27. heinäkuuta 2012 kello 08.32 (EEST)

Nokia Lumia 800 ei toimi. "Paikannetaan ..." jää näkymään harmaana eikä mitään näytä tapahtuvan. --Harriv (keskustelu) 26. heinäkuuta 2012 kello 16.14 (EEST)

Android 4.0 tabletin vakioselaimella toimii , Lumia 900 : lla ehdin ehkä testata myöhemmin. Sellainen juttu tuossa on että saisitko Zache paikannuksen jälkeen näytettävät tulokset tulemaan ajaxilla ettei selaimen tarvisi ladata uutta sivua? Lisäksi olisi hyvä jos paikannus epäonnistuu niin tuo antaisi syöttää oman kaupungin. --Olli ^keskustelu 26. heinäkuuta 2012 kello 16.16 (EEST)

Pystyiskö jompi kumpi tsekkaamaan miksi Lumia ei toimi, tai tarkemmin siis toimiiko siinä W3C:n Geolocation API ja jos toimii, niin miksi tuo ei toimi. --Zache (keskustelu) 26. heinäkuuta 2012 kello 16.25 (EEST)

Kokeilin Lumia 900:lla ja ei toiminut silläkään. Käy juuri niin kuin Harriv kuvailee. Vaikuttaisi siltä, että vika ei ole Zachen ohjelmassa sillä esimerkiksi [m.eat.fi] sivusto ei myöskään toimi. Tuo tosin yrittää paikannusta jonkin aikaa ja kun paikannus ei onnistu, niin näyttää listan kaupungeista - ehkä tämänkaltainen sopisi tuohon sinunkin ohjelmaan? --Olli ^keskustelu 26. heinäkuuta 2012 kello 16.30 (EEST)

Muutin sivua sen verran, että nyt sivu vaihtaa nappulan tekstiä onnistuneen paikannuksen ja uuden artikkelilistan latauksen välillä joten nyt tuolla voi kokeilla miten pitkälle tuo toimii. Lumian (Windows phone 7.5 Mango) sinänsä pitäisi tukea W3C:n Geolocation API:a. Mikäli Lumiat eivät tee paikannusta ollenkaan niin voisitte tarkistaa, että pitääkö webbisivujen paikannus erikseen sallia asetuksista? Kolmas testattava asia Lumialla voisi olla, että toimiiko tällä sivulla oleva paikannusesimerkki. --Zache (keskustelu) 27. heinäkuuta 2012 kello 08.31 (EEST)

Tein pari muutosta tuohon lisää. Nyt tuo käyttää suomenkielisen Wikipedian koordinaatteja jotka päivittyvät tietokantaan noin päivän viiveellä siitä, että ne muuttuvat artikkelissa. Jos jotakuta kiinnostaa, niin tämänhetkiset suomenkielisen Wikipedian koordinaatit löytyvät tästä tiedostosta.

Toinen muutos jonka tein on se, että nyt sivun käyttämä sijainti on mahdollista hakea artikkelissa olevien koordinaattien perusteella. Tämä tapahtuu siten, että sivun alalaidasta löytyy linkki "Valitse koordinaatit artikkelista." josta avautuu hakulomake jolla voi hakea koordinaatteja sisältäviä artikkeleita. Hakulomaketta tarjotaan myös silloin mikäli paikannus epäonnistuu tai selain ei tue paikannusta. --Zache (keskustelu) 28. heinäkuuta 2012 kello 16.28 (EEST)

En saa tätä toimimaan Chromella. Siis artikkelin mukaan koordinaattien hakua. Sivu lataantuu uudestaan eikä näytä hakutuloksia. - linnea (keskustelu) 1. elokuuta 2012 kello 15.33 (EEST)

Minulla toimii Chromella, esim. http://toolserver.org/~zache/paikka.php?title=Oulu Onko sinulla Chromen uusin versio?--Olli ^keskustelu 1. elokuuta 2012 kello 21.40 (EEST)

Kappas joo. Helsinki toimii, mutta Pohjois-Haagan rautatieasema ei. Pitää näköjään käyttää isompia maamerkkejä. - linnea (keskustelu) 1. elokuuta 2012 kello 21.51 (EEST)

Haku oli case-sensitive, muutin sen sellaiseksi ettei kirjainkoolla ole väliä. --Zache (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 06.06 (EEST)

Lumia 800 toimii nyt. Kysyy sallitaanko paikannus ja hetken kuluttua paikka löytyy. --Harriv (keskustelu) 1. elokuuta 2012 kello 15.36 (EEST)

Kikka näemmä oli se, että teki html-koodista validia. --Zache (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 06.06 (EEST)

Tein vielä tähän tuollaisen vaihtoehdon kuin, että listaa kaikki artikkelit (asetus löytyy sivun lopusta) ja lyhytlinkki kaikkien lähistölle merkittyjen artikkeleiden listaamiseen on http://w.paw.nu. --Zache (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 06.09 (EEST)

Nyt tulee iPadilla virheilmo http://toolserver.org location error the operation couldn't be completed. (kCLErrorDomain error 1.). --Tappinen (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 17.53 (EEST)

Mbnetin Päivän kysymys: Miksi et muokkaa aktiivisesti Wikipedian artikkeleita?

Ihan sattumalta äsken huomasin että MBnetin Päivän kysymyksenä on tänään Miksi et muokkaa aktiivisesti Wikipedian artikkeleita? Kaikki kipin kapin vastaamaan. En tiedä sitten miten edustavia vastaustulokset ovat. --Ism (keskustelu) 24. heinäkuuta 2012 kello 22.11 (EEST)

Ja tulokset: Muokkaanhan (5%), En osaa (8%), En jaksa ja ehdi (17%), Joku aina valittaa muokkauksistani (3%), Eiköhän muokkaajia ole jo tarpeeksi (17%), Olen tosi huono kirjoittaja (13%), Ei kiinnosta (36%). Vastauksia tuli yhteensä 595 kpl. --Stryn (keskustelu) 25. heinäkuuta 2012 kello 00.31 (EEST)

Vielä uusista yläpalkeista

Kukaan ei taida huomata tuota keskustelua muiden seasta, joten nostan vielä tähän: Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)#Uudet_yl.C3.A4palkit_kahvihuoneille Eli toivoisin tuosta keskustelusta vielä kommentteja, jotta voisin ottaa uudet yläpalkit käyttöön. --Olli ^keskustelu 27. heinäkuuta 2012 kello 15.38 (EEST)

Ruotsin maakunta-artikkelien nimet

Siirretty sivulta: Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai#Ruotsin maakunta-artikkelien nimet--Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2012 kello 18.53 (EEST)

Kysyisin mielipidettäsi Ruotsin maakunta-artikkelien nimistä. Nyt useimpien maakuntien artikkeleilla (Blekinge, Bohuslän, Dalsland, Gotlanti, Gästrikland, Hälsingland, Härjedalen, Itä-Götanmaa, Jämtland, Lappi (Ruotsi), Länsi-Götanmaa, Medelpad, Närke, Skåne, Småland, Södermanland, Taalainmaa, Uplanti, Värmlanti, Västmanland, Ångermanland ja Öölanti) artikkelien nimet ovat täsmälleen samat kuin maakunnan nimi on. Lapin perässä on täsmenne Ruotsi, koska Lappia kuuluu Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään. Tähän sääntöön on kolme poikkeusta:

• Hallandin maakunta
• Norrbottenin maakunta
• Västerbottenin maakunta

Näissä tapauksissa

• Halland
• Norrbotten
• Västerbotten

ovat täsmennyssivuja, joista Hallandissa mainitaan Hallandin lääni ja Ruotsin merivoimien aluksia. Västerbottenissa mainitaan Västerbottenin maakunta, lääni, historiallinen Länsipohjan maakunta ja joku sanomalehti. Norrbotten-artikkelissa on vain Norrbottenin maakunta ja Norrbottenin lääni. Oma mielipiteeni on se, että olisi parempi, jos Halland, Norrbotten ja Västerbotten siirrettäisiin maakuntien käyttöön ja tehtäisiin Halland (täsmennyssivu) ja Västerbotten (täsmennyssivu) sekä Norrbotten artikkelin yläosaan laitettaisiin vaikka huomautus, että lääniä koskee toinen artikkeli. --Raksa123 (keskustelu) 30. heinäkuuta 2012 kello 13.27 (EEST)

Vaikka olen aihepiiriin joskus tehnyt yksittäisiä muokkauksia, niin kaiken kaikkiaan aihepiiri ei ole niin tuttu, mutta kun nyt esitit tuon listan, niin ehdotus vaikuttaa johdonmukaiselta ja perustellulta, koska se yhdenmukaistaisi nimeämistä verrattuna nykytilanteeseen. Tai oikeastaanhan toinen johdonmukainen vaihtoehto kai olisi lisätä tuo määre maakunta myös niihin maakunta-artikkeleihin, joita vastaa myös samanniminen lääni (kuten Södermanland) tai edelleen kolmantena vaihtoehtona lisätä tuo määrite kaikkiin maakuntiin, niin kuin on tehty Suomessa. Mutta kun Suomessa tämä määrite kaikkiin maakuntiin on perusteltu lähinnä sen takia, että pystytään tekemään ero historiallisiin maakuntiin (joista ilman määrettä ovat ne, joita ei vastaa samanniminen nykymaakunta, kuten Häme, tai nykymaakunta ei vastaa vakiintunutta käsitettä, kuten Pohjanmaa), ja Ruotsissa taas ei ole erikseen historiallisia ja nykymaakuntia siten kuin Suomessa, niin silloin samannimisiä maakuntien kanssa voivat olla vain läänit, jolloin kuitenkin pelkkä määreetön nimi tuskin on vaarassa sekoittua lääniin, koska maakunta kuitenkin lienee Ruotsissa pelkän määreettömän nimen paljon ensisijaisempi merkitys. Ja samoin noissa parissa poikkeuksessa ei oikein ole mitään perustetta pitää täsmenteetöntä muotoa täsmennyssivussa sen paremmin kuin muissakaan, vaan päin vastoin kuvittelisin, että noissa kaikissa juuri maakunta kuitenkin on sanan ensisijainen merktys ja yhdenmukainen nimeäminen esittämälläsi tavcalla olisi sen takia selkein. Mutta ehkä tämän voisi vielä siirtää vaikkapa kahvihuoneeseen niin saataisiin vähän laajempi pohja arvioinnille.--Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2012 kello 18.50 (EEST)

(Jos jonkun mielestä tämä on enemmän käytäntökysymys, niin saa siirtää sinnekin. - Tai kielenhuoltoon.)--Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2012 kello 18.55 (EEST)

Ja toinen huomio: nyt näköjään sellaisia suomenkielisiä nimiä kuin Södermanlanti, Sörmlanti ym. näkyy noissa ruotsin maakunta-arkitteleissa lähteistetyn erilaisilla "hassuilla" lähteillä (niin kuin joillain käyttäjillä on ollut tapana). Näille voisi ehkä etsiä lähteeksi Kerkko Hakulisen jomman kumman tai molemmat paikannimiaiheiset hakuteokset ja lähteistää suomenkieliset nimet niistä. Tai jos nimimuotoja ei löydy hakuliselta, niin varustaa merkinnällä vanh. tms. ja merkitä lähteeksi esim. jonkin vanhemman tietosanakirjan tms.--Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2012 kello 19.02 (EEST)

Siirsin artikkelit. Norrbotten oli kuitenkin vähän niillä rajoilla, koska se on muita maakuntia nuorempi ja Ruotsin maakunnat -artikkelin mukaan lyhyt nimitys on nykyään ensisijainen lääniä eikä maakuntaa tarkoitettaessa. Siirretään takaisin, jos siltä tuntuu. Nimilogiikka pitäisi kanssa saada jotenkin hallintaan. --Velma (keskustelu) 3. elokuuta 2012 kello 10.21 (EEST)

Hyvä huomio, tuota en huomannut tai tullut ajatelleeksi yllä olevissa kommenteissani. Eli voi tosiaan muuttaa, jos joku muu systeemi katsotaan kuitenkin selvemmäksi. (Silloin vaihtoehtona olisi kai määreen "maakunta" lisääminen kaikkiin, joille on samanniminen lääni. - Tai sitten vain niihin joissa tähän on erityistä tarvetta.)--Urjanhai (keskustelu) 3. elokuuta 2012 kello 12.16 (EEST)