jäännöslopuke
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]jäännöslopuke (48)
- (fonetiikka) historiallinen äänteen jatkaja sananrajalla, joka saa seuraavan konsonantin kahdentumaan
Huomautukset
[muokkaa]- Jäännöslopuke on aiemmin kuvattu eri tavoilla virheellisesti mm. henkäysäänteeksi taikka laryngaali- tai glottaaliklusiiliksi. Uudemmissa kieliopeissa sen tilalla käytetään nimityksiä rajakahdennus, loppukahdennus, alkukahdennus tai rajageminaatio, jotka eivät tarkoita äännettä vaan seuraavan sanan alkukonsonantin kahdentumista.
Etymologia
[muokkaa]yhdyssana sanoista jäännös ja lopuke
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- jäännöslopuke Kielitoimiston sanakirjassa