Siirry sisältöön

dem

Wikisanakirjasta
Katso myös: Dem, DEM, -dem

Latina

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

dem

  1. (taivutusmuoto) aktiivin konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä

Norfolk

[muokkaa]

Pronomini

[muokkaa]

dem

  1. (persoonapronomini) he
  2. (persoonapronomini) ne

Ruotsi

[muokkaa]

Pronomini

[muokkaa]

dem

  1. (persoonapronomini) objektimuoto sanasta de; heidät, heitä, ne, niitä
    Vi såg dem.
    Me näimme heidät.
  2. (persoonapronomini) epäsuora objektimuoto sanasta de; heille, niille
    Vi gav dem en gåva.
    Me annoimme heille lahjan.
  3. (persoonapronomini) preposition kanssa käytettävä objektimuoto sanasta de; heidän ... -nsa/-nsä/-an/-än/-en, heitä, niiden, niitä
    Vi sjöng med dem.
    Me lauloimme heidän kanssaan.
    Vi sjöng före dem.
    Me lauloimme ennen heitä.

Saksa

[muokkaa]
Saksan 3. persoonan demonstratiivi- ja relatiivipronominien
sekä määräisen artikkelin taivutus
sijamuoto maskuliini neutri feminiini monikko
nominatiivi der das die die
akkusatiivi den das die die
datiivi (art.) dem dem der den
(rel.pron.) denen
(dem.pron.)
genetiivi (art.) des des der der
(rel.pron.) dessen dessen deren deren
(dem.pron.) deren, derer deren, derer

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: [deːm]
  • tavutus: dem

Artikkeli

[muokkaa]

dem m./n.

  1. (taivutusmuoto) maskuliinin datiivimuoto sanasta der
  2. (taivutusmuoto) neutrin datiivimuoto sanasta das

Pronomini

[muokkaa]

dem m./n.

  1. (relatiivinen, taivutusmuoto) maskuliinin datiivimuoto sanasta der
  2. (relatiivinen, taivutusmuoto) neutrin datiivimuoto sanasta das
  3. (demonstratiivinen, taivutusmuoto) maskuliinin datiivimuoto sanasta der
  4. (demonstratiivinen, taivutusmuoto) neutrin datiivimuoto sanasta das