front

Katso myös: Front

Englanti

Adjektiivi

front (ei vertailuasteita)

1. etumainen

Substantiivi

front (monikko fronts)

1. etupuoli, etuosa, julkisivu
2. (sodankäynti, ilmatiede) rintama
3. (vanhentunut) otsa

Ranska

Substantiivi

front m. (monikko fronts[luo])

1. otsa
2. etupuoli
3. (sodankäynti) rintama
4. (ilmatiede) säärintama

Aiheesta muualla

• front Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Romania

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unui front
määräinen	frontului
monikko	unor fronturi
määräinen	fronturilor

front n. (määräinen: frontul, monikko: fronturi, määräinen: fronturile)

1. rintama

   Frontul Salvării Naţionale – kansallinen pelastusrintama

   Frontul Popular – kansanrintama

Ruotsi

Substantiivi

front yl. (3) (yks. määr. fronten[luo], mon. epämäär. fronter[luo], mon. määr. fronterna[luo])

1. rintama

Aiheesta muualla

• front Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Serbia

Substantiivi

frȍnt m. (kyrillinen фронт)

1. (sodankäynti) rintama