Siirry sisältöön

kisu

Wikisanakirjasta
Katso myös: kišu

Suomi

[muokkaa]
Kisu

Substantiivi

[muokkaa]

kisu (1)[1]

  1. (lapsekasta kieltä) kissa

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkisu/
  • tavutus: ki‧su

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kisu kisut
genetiivi kisun kisujen
partitiivi kisua kisuja
akkusatiivi kisu;
kisun
kisut
sisäpaikallissijat
inessiivi kisussa kisuissa
elatiivi kisusta kisuista
illatiivi kisuun kisuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kisulla kisuilla
ablatiivi kisulta kisuilta
allatiivi kisulle kisuille
muut sijamuodot
essiivi kisuna kisuina
translatiivi kisuksi kisuiksi
abessiivi kisutta kisuitta
instruktiivi kisuin
komitatiivi kisuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kisu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Anagrammit
[muokkaa]

isku, kusi, uksi

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • kisu Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 136 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Swahili

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kisu

  1. veitsi

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1