Siirry sisältöön

kiva

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

kiva (9) (komparatiivi kivempi tai kivampi, superlatiivi kivin tai kivoin) (taivutus)[1]

  1. miellyttävä, mukava, hauska, hyvännäköinen
    Olen tutustunut moniin kivoihin ihmisiin tänä kesänä.
    Lapsena oli aina kiva mennä Linnanmäelle.
    kivan näköinen
    Meillä oli tosi kivaa.
    Kivat kengät!

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkiʋɑ/, [ˈk̟iʋɑ]
  • tavutus: ki‧va

Etymologia

[muokkaa]

Epävarma alkuperä:

  • mahdollisesti liittyy paikkanimiin, joissa sen merkitys on ”kova” ja jolloin se voisi olla kova-adjektiivista erkautunut variantti
  • mahdollisesti liittyy sanaan ”kiivas[2]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Ruotsi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

kiva (sanalta puuttuu taivutus, katso ohjeet täältä)

  1. (suomenruotsia) kiva (komparatiivi kivogare, superlatiivi kivogast)

Etymologia

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

kiva (1)

  1. riidellä

Viitteet

[muokkaa]
  1. kiva”. Kielitoimiston sanakirja. 2014. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. URN:NBN:fi:kotus-201433, ISSN 2323-3370. Verkkojulkaisu HTML. Päivitettävä julkaisu.
  2. Kiva on kiva sana, Kielikello 1/1990