korianteri
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]korianteri (6)
- eräs vanhimpia tunnettuja viljelykasveja (Coriandrum sativum), jonka lehtiä ja hedelmiä käytetään mausteena
- sen hedelmä, jota myös virheellisesti siemeneksi kutsutaan
- sen lehti
- (yleisesti) mikä tahansa korianterien (Coriandrum) suvun kasvi
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | korianteri | korianterit |
genetiivi | korianterin | korianterien koriantereiden koriantereitten |
partitiivi | korianteria | koriantereita koriantereja |
akkusatiivi | korianteri; korianterin |
korianterit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | korianterissa | koriantereissa |
elatiivi | korianterista | koriantereista |
illatiivi | korianteriin | koriantereihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | korianterilla | koriantereilla |
ablatiivi | korianterilta | koriantereilta |
allatiivi | korianterille | koriantereille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | korianterina | koriantereina |
translatiivi | korianteriksi | koriantereiksi |
abessiivi | korianteritta | koriantereitta |
instruktiivi | – | korianterein |
komitatiivi | – | koriantereine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | korianteri- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- korianteri Kielitoimiston sanakirjassa