koti
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- asunto, talo tai muu asumus, jossa joku itse asuu
- Perheen yhteinen koti.
- Kodissa asutaan.
- Monet viihtyvät kodissaan.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkot̪i/, [ˈko̞t̪i]
- tavutus: ko‧ti
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | koti | kodit |
genetiivi | kodin | kotien (kotein) |
partitiivi | kotia | koteja |
akkusatiivi | koti; kodin |
kodit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kodissa | kodeissa |
elatiivi | kodista | kodeista |
illatiivi | kotiin | koteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kodilla | kodeilla |
ablatiivi | kodilta | kodeilta |
allatiivi | kodille | kodeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kotina | koteina |
translatiivi | kodiksi | kodeiksi |
abessiivi | koditta | kodeitta |
instruktiivi | – | kodein |
komitatiivi | – | koteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kodi- | |
vahva vartalo | koti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]johdos sanasta kota[1]. Muoto koti on abstrahoitunut taivutusmuodosta kodissa ’kotain piirissä’[2].
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]asumisyksikkö, kodinlämpö, kotoa, kotona, lapsuuden koti, piha
Synonyymit
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: kodikas, koditon, kotikutoinen, kotimainen, kotipolttoinen, kotitaloudellinen, kotitekoinen, kotoinen
- adverbit: kotiinpäin
- substantiivit: kotiuttaja, kotiutuminen, kotiutus, kotouttaja, kotoutuminen
- verbit: kotiuttaa, kotiutua, kotoisa, kotoistaa, kotouttaa
Yhdyssanat
[muokkaa]alkukoti, elintasokoti, ensikoti, hoitokoti, hoivakoti, isänkoti, kansankoti, kasvatuskoti, kesäkoti, kodinhaltija, kodinhengetär, kodinhoitaja, kodinhoito, kodinkone, kodinonni, kodinsisustus, kodintekniikka, kodintekstiili, kotiaine, kotialue, kotiapteekki, kotiapu, kotiapulainen, kotiaresti, kotiaskare, kotiasu, kotiavustaja, kotiavustus, kotieläin, kotielämä, kotietsintä, kotihengetär, kotihiiri, kotihipat, kotihirmu, kotihoidontuki, kotihoito, koti-ihminen, koti-ikävä, koti-ilta, kotiinkanto, kotiinkuljetus, kotiinkutsu, kotiinlähtö, kotiinpaluu, kotiinpäin, kotiintulo, koti-isä, kotijoukko, kotijoukkue, kotijuusto, kotikalja, kotikasvatus, kotikatsomo, kotikatu, kotikaupunki, kotikenttä, kotikieli, kotikirjasto, kotikissa, kotikommunisti, kotikontu, kotikulma, kotikunta, kotikuri, kotikutoisuus, kotikutomo, kotikutsut, kotikylä, kotikäynti, kotikäyttö, kotilaina, kotilasku, kotileipomo, kotiliesi, kotiloma, kotiläksy, kotimaa, kotimaakunta, kotimarkkinat, kotimatka, kotimies, kotimikro, kotimurre, kotimyynti, kotimökki, kotinumero, kotinurkka, kotiolot, kotiompelija, kotiopettaja, kotiopetus, kotiorkesteri, kotiosoite, kotiottelu, kotiovi, kotipaikka, kotipaikkakunta, kotipalvelu, kotipalveluauto, kotipermanentti, kotipesä, kotipiha, kotipihlaja, kotipiiri, kotipitäjä, kotipolku, kotipoltto, kotipuoli, kotipuutarha, kotirauha, kotirintama, kotirouva, kotiruoka, kotiryssä, kotisairaanhoito, kotisatama, kotiseurakunta, kotiseutu, kotisima, kotisirkka, kotisisar, kotisivu, kotisynnytys, kotitakki, kotitalo, kotitalous, kotitanhua, kotitarkastus, kotitarve, kotitehtävä, kotitekoinen, kotiteollisuus, kotitie, kotitienoo, kotitietokone, kotitila, kotitonttu, kotityranni, kotityö, kotivakuutus, kotivalmistus, kotivaltio, kotiviini, kotiväki, kotivävy, kotiyleisö, kotiympäristö, kotiäiti, kotiäänestys, koulukoti, kulttuurikoti, kunnalliskoti, lapsuudenkoti, lapsuuskoti, lastenkoti, lepokoti, lomakoti, matkakoti, matkustajakoti, nukkekoti, nuorisokoti, omakotitalo, oppilaskoti, orpokoti, perhekoti, perhepäiväkoti, poikakoti, porvariskoti, päiväkoti, ryhmäkoti, saattokoti, seurakuntakoti, sijaiskoti, sijoituskoti, sotilaskoti, synnyinkoti, syntymäkoti, säätyläiskoti, taiteilijakoti, talonpoikaiskoti, tukikoti, turvakoti, tyttökoti, työläiskoti, vanhainkoti, yksityiskoti
Idiomit
[muokkaa]- (sanonta) Oma koti kullan kallis.
Aiheesta muualla
[muokkaa]- koti Kielitoimiston sanakirjassa
- koti Suomen murteiden sanakirjassa
- koti Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkelit 161, 3689 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Sloveeni
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kóti
- (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta kot
- (taivutusmuoto) monikon instrumentaalimuoto sanasta kot
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 332. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.
- ↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908. s. 16