kuk

Gedaged

Substantiivi

kuk

1. hämähäkki

Norja

Substantiivi

kuk kuken, kuker, kukene

1. (alatyyliä) mulkku

Substantiivi

kuk kuket

1. (keittiö) kiehuminen

Liittyvät sanat

• kukk, pikk

Ruotsi

Substantiivi

kuk yl. (2) (yks. määr. kuken [luo], mon. epämäär. kukar [luo], mon. määr. kukarna [luo])

1. (alatyyliä) mulkku

Liittyvät sanat

• manslem, penis