noppa
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]- (arkikieltä) peleissä ja leikeissä käytetty satunnaistuloksia antava viskeltävä, yleensä tahokas esine, tavallisimmillaan kuution muotoinen eli arpakuutio
- Kenen vuoro heittää noppaa?
- (slangia) yliopistomaailmassa käytetty termi opintopisteestä
- Sain syksyn kursseista 18 noppaa.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈnopːɑ/
- tavutus: nop‧pa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | noppa | nopat |
| genetiivi | nopan | noppien (noppain) |
| partitiivi | noppaa | noppia |
| akkusatiivi | noppa; nopan |
nopat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nopassa | nopissa |
| elatiivi | nopasta | nopista |
| illatiivi | noppaan | noppiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nopalla | nopilla |
| ablatiivi | nopalta | nopilta |
| allatiivi | nopalle | nopille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | noppana | noppina |
| translatiivi | nopaksi | nopiksi |
| abessiivi | nopatta | nopitta |
| instruktiivi | – | nopin |
| komitatiivi | – | noppine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | nop{{{3}}}a- | |
| vahva vartalo | noppa- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. arpakuutio
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- noppa Kielitoimiston sanakirjassa
Ruotsi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]noppa yl. (1) (yks. määr. noppan [luo], mon. epämäär. noppor[luo], mon. määr. nopporna [luo])