pakata

Suomi

pakata [1] matkalaukku

pakata [1] vihanneksia

Verbi

pakata (73-A) (taivutus[luo])

1. sijoittaa materiaalia tai kappaleita yhtenäiseksi usein suljetuksi kokonaisuudeksi säilytystä tai kuljetusta varten tilaa tehokkaasti hyödyntäen

   Matkalaukku pitää pakata huolellisesti ennen lähtöä.

   Nesteet pakataan astioihin.

   Autot pakataan kontteihin merikuljetusta varten.

   Puuvilla pakataan paaleihin.

2. tiivistää

   Kaasua voidaan pakata suuret määrät paineastioihin.

3. (tietotekniikka) tiivistää dataa algoritmien avulla, joskus useita tiedostoja yhden tiedoston sisälle

Ääntäminen

• IPA: /ˈpɑkɑt̪ɑ/

• tavutus: pa‧ka‧ta

Käännökset

1. sijoittaa jotakin konkreettista

englanti: pack venäjä: упаковывать, укладывать

Liittyvät sanat

• ahdata
• paalata
• pakkaaminen
• pakki
• sulloa
• tunkea
• tupata

Johdokset

• substantiivit: pakkaus
• verbit: pakkaantua, pakkauttaa, pakkautua

Verbi

pakata (73-A) (taivutus[luo])

1. (arkikieltä) tunkeutua, pyrkiä johonkin puristaen, ahtautua

   Väki pakkaa Seinäjoelle, kouluja pakko laajentaa. (ilkka.fi)

   Kun he ajattelivat tätä, veri pakkasi päähän.

2. (arkikieltä) pyrkiä

   Kovasti oli makeaa, äitelää oikein, ja pakkasi vielä nenässäkin kutittamaan. (T. Koivukari)

   Kiire pakkaa päälle.

Aiheesta muualla

• pakata Kielitoimiston sanakirjassa