polygoni
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]polygoni (5)
- (geometria) monikulmio
- (sotatiede, arkkitehtuuri) bastionirintama; linnoituksen monikulmiomuoto
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpolyˌgoni/
- tavutus: po‧ly‧go‧ni
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | polygoni | polygonit |
genetiivi | polygonin | polygonien (polygonein) |
partitiivi | polygonia | polygoneja |
akkusatiivi | polygoni; polygonin |
polygonit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | polygonissa | polygoneissa |
elatiivi | polygonista | polygoneista |
illatiivi | polygoniin | polygoneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | polygonilla | polygoneilla |
ablatiivi | polygonilta | polygoneilta |
allatiivi | polygonille | polygoneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | polygonina | polygoneina |
translatiivi | polygoniksi | polygoneiksi |
abessiivi | polygonitta | polygoneitta |
instruktiivi | – | polygonein |
komitatiivi | – | polygoneine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | polygoni- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: polygoninen
Yläkäsitteet
[muokkaa]Alakäsitteet
[muokkaa]- polygonit: trigoni, tetragoni, pentagoni, heksagoni, heptagoni, oktagoni, enneagoni/nonagoni, dekagoni
Aiheesta muualla
[muokkaa]- polygoni Kielitoimiston sanakirjassa