pomutiti

Kroaatti

Verbi

pomútiti (yks. 1. pòmūtīm) (perfektiivinen) (imperfektiivinen pomućívati)

1. sumentaa, hämärtää (tehdä epäselvemmäksi)
2. sumentaa, hämärtää (esim. järki t. arvostelukyky)
3. sotkea, sekoittaa, häiritä

Ääntäminen

• IPA: /po'mǔːtiti/

Taivutus

    Verbin pomutiti taivutus 

Infinitiivi Preteritin adverbi Gerundi pomutiti pomutivši – Aikamuoto Yksikkö Monikko 1. pers. 2. pers. 3. pers. 1. pers. 2. pers. 3. pers. Preesens pomutim pomutiš pomuti pomutimo pomutite pomute Aoristi pomutih pomuti pomutismo pomutiste pomutiše Imperatiivi – pomuti – pomutimo pomutite – Aktiivin partisiipin perfekti pomutio m. pomutila f. pomutilo n. pomutili m. pomutile f. pomutila n. Passiivin partisiipin perfekti pomućen m. pomućena f. pomućeno n. pomućeni m. pomućene f. pomućena n.

Etymologia

• muoto-opillisesti po- + mutiti

Aiheesta muualla

• pomútiti Hrvatski jezični portal
• pomútiti Školski rječnik hrvatskoga jezika