tina
Ulkoasu
Katso myös: Tina, TINA |
Suomi
[muokkaa]Alkuaineet | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
indium ← tina → antimoni | ||||||
In ← Sn → Sb | ||||||
Substantiivi
[muokkaa]tina (9)
Ääntäminen
[muokkaa]Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tina | tinat |
genetiivi | tinan | tinojen (tinain) |
partitiivi | tinaa | tinoja |
akkusatiivi | tina; tinan |
tinat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tinassa | tinoissa |
elatiivi | tinasta | tinoista |
illatiivi | tinaan | tinoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tinalla | tinoilla |
ablatiivi | tinalta | tinoilta |
allatiivi | tinalle | tinoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tinana | tinoina |
translatiivi | tinaksi | tinoiksi |
abessiivi | tinatta | tinoitta |
instruktiivi | – | tinoin |
komitatiivi | – | tinoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tina- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]vanha germaaninen laina[1]
Käännökset
[muokkaa]1. metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sn.
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- verbit: tinata
Yhdyssanat
[muokkaa]juotostina, juottotina, lehtitina, tina-astia, tinaesine, tinaharkko, tinajuote, tinajuotos, tinajäkälä, tinakannu, tinakauha, tinalasite, tinalasitus, tinalautanen, tinamalmi, tinanappi, tinanvalanta, tinanvalu, tinapaperi, tinapilli, tinasotamies, tinasotilas, tinatuoppi, tinayhdiste, uudenvuodentina
Anagrammit
[muokkaa]Idiomit
[muokkaa]- olla tinassa - olla juovuksissa.
Aiheesta muualla
[muokkaa]Espanja
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tina f.
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Idiomit
[muokkaa]- papel de tina – käsintehty paperi
Viro
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tina
Lähteet
[muokkaa]- Neuvoston direktiivi 2006/102/EY (PDF), 20.11.2006, s. 246
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 360. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.