Jean-Philippe Rameau

Jean Philippe Rameau, palʊla-ɩ salaŋ fenaɣ kɩyakʊ 25 pɩnaɣ 1683 alɩwaatʊ taa Dijon nɛ ɛsɩba salaŋ fenaɣ kɩyakʊ 12 pɩnaɣ 1764 taa Paarii tɛtʊ taa (Eustache Kiɖeɖeu Ɛsɔ layʊ kewitu tɛ). Ɛyʊ ɛnʊ ɛɛkɛ hendu lɩzɩyʊ Fransɩɩ ɛjaɖɛ taa, pʊtɔbʊʊ se ɛɛkɛ Fransɩɩ tʊ nɛ ɛkɛ ɖɔɖɔ miziiki lɩmaɣzɩyɛ tɩlɩyʊ. Ɛtɛ tɩ keɣsɩ mabɩtʊ yaa seɣtʊ hendu teu pɩsa nɛ ɛ-maɣmaɣ kɛ hendu teyu sɔsɔ nɛ pɩkɛ mbʊ pɩtanɛ Fransɩɩ kɛ cɔlʊʊ alɩwaatʊ taa yɔ nɛ pɩpɩsɩ you ɖoŋ ŋgʊ Itaalii minziiki tɩna pʊkɔɔ pɩtalɩ wayɩ wayɩ kpaɣɖʊ 18 alɩwaatʊ yɔ.

Sakɩyɛ taa lɛ, pamaza piŋ se Rameau kɛnɛ Fransɩɩ ɛjaɖɛ taa miziiki maɖʊ sɔsɔ nɛ ɛtɛ ɛkɛ ɖɔɖɔ kajalaɣ miziiki lɩmaɣzɩyɛ tɩlɩyʊ tɛ cɔlɩyɛ tʊ. Rameau tɛ cɔlɩyɛ nɩnaʊ, paa patatʊzɩ keeke kɔyɔ, papɩzaɣ pɛkɛdɩna-ɖɩ. Walaa taa yaa sakɩyɛ taa lɛ, patatɩlɩ Rameau wezuu caɣʊ keeke, kɔzɩ kɔzɩ kajalaɣ hɛkʊ taa hɔɔlʊʊ pʊtɔbʊʊ se pɩnzɩ 40 nzɩ sɩwɛɛ pʊcɔ ɛkɔɔ ɛcaɣ mbilim Paarii tɛtʊ taa yɔ pɩnaɣ 1722 alɩwaatʊ cɔlɔ mbʊ yɔ. Ɛyʊ ɛnʊ ɛmɛsaɣa ɛtɩ nɛ halɩ ɛ-halʊ maɣmaɣ tatɩlɩ ɛ-tɔm natʊyʊ ɛtɛ cɩkpɛndʊʊ wɛɛ yɔɔ. Mbʊ labɩna nɛ patatɩlɩ ɛ-yɔɔ tɔm pʊɖɔɔ se pɛkɛdɩ sakɩyɛ.

Rameau kɛ pɩɣa lʊbɛ ŋga cejewiye nɖɩ ɖɩ-taa ɛyaa kpɛndɩ hiu nɛ kʊyʊm yɔ. Ɛwɛnɛ ɖalaa kɩgbanzɩ nɛ kɔɔnaa kɩgbanzɩ. Pɔsɔ-ɩ Ɛsɔ tɛ lɩm salaŋ fenaɣ kɩyakʊ 25 pɩnaɣ 1683. Pɩnaɣ ŋga yaa evemiye nɖɩ palʊla-ɩ. Pɔsɔ-ɩ lɩm mbʊ Dijon Etienne Kiɖeɖeu ŋbɛyɛ taa. E-ɖoo Claudine Martinécourt tɛ ñɩnʊ, kʊjɔŋ sɔsɔʊ taa tɔm ɖɩhʊyɛ takayaɣ taa mayʊ nɔyʊ pɛlɛ, nɛ ɛkɛ weewe ɛyaa taa ɛyʊ nɔyʊ.

Ɛ-caa Jean Rameau kɛ Dijon Etienne Ɛsɔ kpaŋ taa tʊma yɔɔ cɔnɩyʊ nɛ kpaɣ nɛ pɩnaɣ 1690 ŋtalɩ 1709 alɩwaatʊ taa Dijon Notre-Dame Ɛsɔ layʊ kewitu tɛ. Pʊwɛ ɛzɩ ɛnʊ kɛnɛ kajalaɣ miziiki maɖʊ kɛ pe-cejewiye taa, ɛlɛ, ɛ-cɔzɔ Antoine Rameau, kaakɛ Médard kiɖeɖeu Ɛsɔ tɛ layʊ sɔsɔ kpaŋ taa ŋgbɛyɛ taa tʊ nɛ ɛcɔŋna tʊma yɔ kɛ peeɖe nɛ ɛhʊlaɣ ɔrgɩ pɩlɩna ɛ-sʊʊtʊ yaa ɛ-tʊma ɖoŋ paɣtʊ yɔ.

Ɛ-caa kpɛlɛka-ɩ kpem miziiki tɔm mbʊ lɛ, Philippe kaasɩma ɛtɛ akɔnta masɩ p halɩ pʊcɔ ɛtɩlɩ kalɩtʊ. Ɛlɛ, pɩtɛkɛ yem, mbʊ pʊyɔɔ yɔ, wɛɛ ana a-taa lɛ, ɛɛwɛ paa ɖoye ɛ-caa mba paasɩma miziiki tɔm yɔ pɛtɛ ɛzɩ Couperin nɛ Bach nɛ Mozart yɔ. Ɛɛke ; sukuli pɩɣa Godrans Yeesu ŋgbɛyɛ tɩna tɛ, ɛlɛ eteleɖi mbʊ pʊyɔɔ yɔ ɛɛwɛ lɔŋ piŋ nɛ nabʊyʊ taakɛtɩna-ɩ pɩtasɩna miziiki.

Lɛlaɣ fenaɣ kɩyakʊ 25 pɩnaɣ 1726 ɛkpaɣ halʊ Auxerrois Germain Kiɖeɖeu Ɛsɔ kpaŋ taa. Ɛ-halʊ ɛnʊ payaɣa se Marie-Louis Mangot, mbʊ lɛ ɛɛwɛna pɩnzɩ 19 ɛlɛ, ɛ-walʊ kaawɛna pɩnzɩ 42. Ɛ-halʊ kaakɛ Lyon miziiki cejewiye taa ɛyʊ. Ɛɛkɛ ɖɔɖɔ miziiki maɖʊ nɛ hendu teyu nɛ ewolo ɛ-walʊ hendu natʊyʊ ɖiteye. Paa ɛ-walʊ pɩnzɩ ɛkɩlɩ-ɩ ɖɔʊ ɛzɩma yɔ, papɩza palʊlɩ pɩyaa naalɛ abalaa nɛ halɩ pɩyaa naalɛ ɖɔɖɔ nɛ pɔɖɔkɩ hɔʊ camɩyɛ halɩ pɔsɔ pe-piyaa mba Ɛsɔ tɛ lɩm.