Karjalan Tazovaldkund
| |||||
Pälidn | Petroskoi | ||||
Pind - Ühtes |
17-nz' 180 520 km² | ||||
Eläjiden lugu - Kaik |
69-nz' 622,484 ristitud (2018) | ||||
Regionaline KSP - Kaik, nügüdläižiš arvoiš |
62-nz' 233,4 mlrd rub. (2016) | ||||
Federaline ümbrik | Lodehline | ||||
Venäman ekonomine region | Pohjoine | ||||
Valdkundkel' (-keled) | venäkel' (rahvahaližed keled oma karjalan, suomen da vepsän keled) | ||||
Tazovaldkundan Pämez' | Artur Parfenčikov | ||||
Ohjastusen pämez' | hän-žo | ||||
Käskusenandajan Suiman ezimez' | Elissan Šandalovič | ||||
Gimn | Kotimaamme Karjala! | ||||
Avtokod | 10 | ||||
Aigvöd | UTC+3 (MSK+0) |
Karjal (livv.: Karjala, ven.: Карелия, Карьяла) vai Venäman Karjal, täuz' oficialine nimituz — Karjalan Tazovaldkund (venäkelel: Республика Карелия, ičenaižkarjalan kelel: Karjalan tašavalta, livvinkarjalan kelel: Karjalan tazavaldu, suomen kelel: Karjalan tasavalta), om Venälaižen Federacijan subjekt, Venäman üks' tazovaldkundoišpäi. Se mülüb Lodehližhe federaližhe ümbrikho.
Karjalan Tazovaldkundal om röunoid Arhangel'skan agjanke päivnouzmal, Vologdan i Leningradan agjoidenke suvel, Suomenmanke päivlaskmal (798 km), Murmanskan agjanke pohjoižel. Karjalan pohjoižpäivnouzmaižed randad lainištab Jävaldmeren Vauged meri.
Tazovaldkundan pälidn da kaikiš suremb lidn om Petroskoi. Eläjiden lugu om 622 484 ristitud (2018. vodel). Pind om 180 520 nellikkilometrad.
Keled
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Valdkundkel' om üks'jäine, se om venäkel'. Sab panda toižid-ki valdkundkelid kaiken rahvahan referenduman satusiden mödhe (Karjalan Konstitucijan 11. kirjutuz).
Regionaližed rahvahaližed keled oficialiženke statusanke oma karjalan, suomen da vepsän keled. Sab kävutada niid sijaližen ičeohjandusen tobmuden aluzkundoiš.[1]
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vozil 1784−1922 nügüdläižen Karjalan territorii mülüi Anuslidnan gubernijha.
Karjalan Tazovaldkund om olmas Venäman avtonomijaks vs 1920 kezakun 8. päiväspäi. Vhesai 1923 heinkun 27. päivhäsai nimitihe sidä Karjalan Radkommunaks. Vozil 1923−1940 da 1956−1991 sen nimi oli Karjalan Avtonomine Nevondkundaline Socialistine Tazovaldkund, vozil 1940−1956 — Karjalaiž-Suomen Nevondkundaline Socialistine Tazovaldkund. Vn 1991 13. päiväl kül'mkud Karjal sai nügüdläižen oficialižen nimitusen.
Tazovaldkundan Konstitucii[2] om vahvištadud vn 2001 7. päiväl uhokud tazovaldkundan Ezitajiden Kodil (Käskusenandajan Suiman ezitajil) da om väges nügüd' äiluguižidenke vajehtusidenke.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Tazovaldkund sijadase Pohjoižes Evropas, Venäman lodehližes palas.
Pind om 180 520 nellikkilometrad. Mec otab territorijan 85%. Kaik om 27 000 jogid Karjalas. Ned mülüdas Jävaldmeren Vauktan meren basseinha pohjoižes da Atlantižen valdmeren Baltijan meren basseinha suves. Karjalan kaikiš pidembad joged oma Vodl (149 km), Kem' (191 km), Ond (197 km), Čirka-Kem' (221 km), Šui (194 km), Sun (280 km) Kivačun kos'kenke. Karjalas om mugažo 60 000 järvid. Änine da Ladogjärv oma Evropan kaikiš surembad järved pindan mödhe, tazovaldkundan suviröun läbitab niid.
Tazovaldkundan reljef om kukkaztazangišt, kudamb päivlaskmal vajehtub Päivlaskmkarjalaižeks ülüdeks. Karjalan pohjoižel om Maanselkän ülüz, kudambal Karjalan kaikiš korktemb Nuorunen-mägi sijadase (577 m). Konz jäžom tageni pohjoižele, se oli lujas vajehtanu Karjalan reljefad — täs nügüd' om järviden katl'usid, morenižid sel'gid.
Karjalas om enamba kut sadad löudmižsijid, kaik om 24 tarbhaižiden kaivatusiden toižendad niiš. Sadas aktivižikš slüdad, pöudšpatad, kvarcad, sauvondmaterialoid (sauvondkivi, saved, letked, gravii, bazal't, granit, mramor, diabaz, Šokšun babarmkvarcit), raudkivendod. Täs om kuldad, hobedad, platinad, diamantoid, harvoid mametalloid. Geologad löuziba mugažo urankivendoiden, titanan, vanadijan da molibdenan löudmižsijid. Sen ližaks, tinan, nikelin, magnijan, vas'ken da hroman löudmižsijad seištas koskmatomikš. Toižed londuseližed pävarad oma turbaz, tal'k, mineraližed mujud, mec, kala da reskvezi.
Klimat om ven paksuidenke sadegidenke, i se vajehtase Karjalan territorijal merižespäi kontinentaližeks. Tal'v om lumekaz, rainiž, tobjimalaz ilma vägekahita pakaižita. Keza om lühüdaigaine da rainiž (pohjoižiš rajoniš), surenke sadegiden lugumäranke. Eskai kezakus erasti oleskeleb halad tazovaldkundas. Räk oleleb harvas, kahtel vai koumel nedalil suvirajoniš. Keskmäine lämuz vilukul om −8,0 C°, i heinkul +16,4 C°, nepsuz — ümbri 80%. Sadegiden vozne lugumär om 500..700 mm.
Flor da faun
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Karjalan faun da flor oma istorižikš nored, ned oma formiruinus jäl'gmäižen jäaigan jäl'ghe, 10..12 tuhad vot tagaz. Tazovalkundan territorijal eläb 63 imetaiživatoiden, 285 linduiden, 5 maujujiden erikod. Karjalan jogiš voib nägištada evropižen da kanadižen majagan pezad. Kanadine majag, ondatr da amerikaine hähk oma Pohjoižamerikan faunan akklimatiziruiduid ezitajad, sen ližaks jenotanvuitte koir om Edahaižen Päivnouzman faunan akklimatiziruiduid ezitai. Vodespäi 1960 todas mecsigoid da kosulid. Voib vastata kondjid, il'besid, jänišid, mägrid, reboid da händikahid. Kevädel om äi gavedid: säs'kid, čopjäižid, kägentäid, kärbhaižid.
Tazovalkundan floras om enamba kavag'mecoid: pohjoižpolel — pedajižid mecoid, suvel — pedajižid da kuššid mecoid. Karjalan mecoiden pälehtezsugud oma koiv, hab da raid. Karjal om mugažo marjoiden ma, sinnä kazdas: bol, jonikaine, garbol, babarm, murikeine, čigičaine, sestrikaine da mustikaine.
Tobmuz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Artur Parfenčikov radab Tazovaldkundan Pämeheks vs 2017 uhokun 15. päiväspäi, Käskusenandajan Suiman ezitajad vahvištihe händast radnikusele Venäman prezidentan taričendan mödhe. Kaik rahvaz änestab pämehen kandidatad videks vodeks, enamba kaht strokud jäl'geten ei sa. Tazovaldkundan Pämez' om mugažo sen Ohjastusen pämez', hän märičeb sen strukturad da paneb Ohjastusen valdkundmehid radnikusile. Tazovaldkundan pämehen administracii, üks' ezmäine varapämez' (päministr) da nell' muite varapämest oma hänele abhu, völ kaks' varapämest abutadas päministrale.
Karjalan Tazovaldkundan üks'kodine parlament om Käskusenandai Suim. Vhesai 2002 se oli kaks'kodižeks. Kaik rahvaz valičeb sen 36 ezitajad videks vodeks. Elissan Šandalovič radab Käskusenandajan Suiman ezimeheks vs 2016 redukun 6. päiväspäi.
Radonoigendai tobmuz om Karjalan Tazovaldkundan Ohjastuz. Tazovaldkundan ministrused, valdkundaližed komitetad, kaks' ohjandust da üks' inspekcii alištudas Ohjastusele.
Käskusenandajan Suiman ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2016 18. päiväl sügüz'kud (6. kucund). Valitihe Tazovaldkundan pämest vn 2017 10. päiväl sügüz'kud, nügüdläine pämez' sai vägestust ezmäižes turas (61,34% änid).
Administrativiž-territorialine jagand
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Karjalan Tazovaldkund jagase 16 municipaližhe rajonha (sidä kesken 3 rahvahališt rajonad) da 2 lidnümbrikho. 2006. vodelpäi municipaližen reforman jäl'ghe rajonad jagadas 22 lidnkundha (venäkelel: городские поселения) da 86 küläkundha (ven.: сельские поселения, sidä kesken 3 vepsän küläkundad). Vodelpäi 1994 (vodhesai 2005, municipaližhe administrativižhe reformhasai) Änižröunan (Änižrandan) rajonan suvipol' oli mülütadud Vepsän rahvahaližhe volost'he.
|
Demografii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vn 2010 kaiken Venälaižen Federacijan rahvahanlugemižen andmusiden mödhe 643 548 ristitud elihe Karjalas[3] (neche rindataden, 2002. voden rahvahanlugemižen andmusiden mödhe eläjiden lugu oli 716 281 eläjad) 3,81 rist./km² eläjiden keskmäiženke tihedusenke. Kaikiš suremb ristitišt oli 795 tuh. eläjid vl 1987. Eläjiden lugun vähendamižen päsü om ekonomikan hondon situacijan tagut 1990-nzil vozil.
Karjalan eläjiden enamba koumandest eläb kaikiš surembas lidnas da tazovaldkundan pälidnas — Petroskoiš. Kaikutte nellänz' ristit videspäi om lidnaneläi. Lidnalaižed elädas koumestoštkümnes lidnas da 11 lidnaližen tipan žilos. Toižed järedad lidnad (enamba 25 tuh. ristituid vl 2015) oma Kondopog, Kostamukš da Segež. Sen ližaks, 794 külähišt žilod da küläd om tazovaldkundas. Vl 2018 kaik om 9 eländpunktad enamba mi 10 tuh. eläjidenke.
Rahvahad (enamba 0,4% vl 2010): 78,9% oma venänikad (507654 rist.), 7,1% — karjalaižed (45570 rist.), 3,6% — vaugedvenälaižed (23345 rist.), 2,0% — ukrainalaižed (12677 rist.), 1,3% — suomalaižed (8577 rist.), 0,5% — vepsläižed (3423 rist.), 2,6% — toižed rahvahad (16422 rist.), 4,0% — rahvahuden ozutandata (25880 rist.).
Venänikad, karjalaižed, ukrainalaižed, vaugedvenälaižed da vepsläižed — ortodoksižen jumalankodikundan uskojad tobjimalaz, suomalaižed — lüteranižen jumalankodikundan uskojad.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Закон Республики Карелия о государственной поддержке карельского, вепсского и финского языков в Республике Карелия. Статья 8, п. 1. (Karjalan Tazovaldkundan käskuz karjalan, vepsän i suomen keliden valdkundaližes tüges. 8. kirjutuz, 1nz' punkt.)
- ↑ Karjalan Tazovaldkundan Konstitucijan tekst. — Constitution.garant.ru. (ven.)
- ↑ Vn 2010 Venäman kaikenaigaine ristitišt. — Rosstat (gks.ru). (ven.)
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Karjalan Tazovaldkundan tobmuden aluzkundoiden oficialine internet-portal (gov.karelia.ru). (ven.) (angl.) (suom.)
- Karjalan Tazovaldkundan Käskusenandajan Suiman oficialine sait (karelia-zs.ru). (ven.)
Nece kirjutuz om Vepsän Vikipedijan hüvä kirjutuz. |
Karjalan Tazovaldkundan lidnad | ||
Anus-lidn | Belomorsk | Kem' | Kondopog | Kostamukš | Lahdenpohj | Medvežjegorsk | Petroskoi | Pit'krand | Pudož | Segež | Sojärv | Sortaval | ||
Karjalan Tazovaldkundan Rajonad | ||
---|---|---|
Belomorskan • Kalevalan • Kemin • Kondopogan • Lahdenpohjan • Louhin • Medvežjegorskan • Mujezerskijan • Olonecan • Pit'krandan • Präžan • Pudožan • Segežan • Sojärven • Sortavalan • Änižröunan |
Nece kirjutuz Vepsän Vikijas: Каръялан Тазовалдкунд. |