Sestroreck
Lidnanznam |
Flag |
Valdkund | Venäma |
Eläjiden lugu (2023) | 45,697 ristitud |
Pämez' | Andrei Ivanov (sügüz'ku 2019—) |
Telefonkod | +7−812-xxx-xx-xx |
Avtokod | 78, 98, 178, 198 |
Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
Sestroreck (ven.: Сестроре́цк, suom.: Siestarjoki — znamoičeb «čigičaiženjogi», roč.: Systerbäck — vepsän kirjamil «Süsterbek») om Venäman kurortlidn Piterin administrativižiš röunoiš. Se mülüb Kurortan rajonha.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan vl 1643 kuti ročine torguindjarmank, om nimitadud jogen mödhe. Vspäi 1703 se om Venäman žilo.
Vl 1724 azegtegim zavodi radod. Vl 1735 metallurgine tegim avaižihe, se radaškanzi sijaližel raudkivendol. Vozil 1868 luja lämoipalo tegihe žilos. Žilo sai lidnan statusad vl 1925. Vozil 1918−1940 oli röunmas, valdkundröun Suomenmanke oli kahtes kilometras pohjoižhe lidnaspäi.
Sestroreck šingotase avtosauvomižel (Hönde:n tegim), leibäntegimel, «Salüt»-omblendfabrikal. Turizm da lebu oma populärižed täs, 13 sanatorijad da lebukodid oma avaitud, turistine baz radab, gol'fklub i jahtklub oma, koume adivpertid. Edel 2008. vot instrumentaline tegim radoi (specialine i instrument elektronižen sarakon täht, ratud diamantad; edel 1923. vot azegtegim), sid' sen tehmine oli sirtud Piterin Hebonlaht-territorijha Merenrandaižes rajonas.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lidn sijadase Suomen lahten pohjoižrandal i Sestroreckii Razliv-järven päivlaskmaižel randal. Leterand om madal, 50 metrhasai levette.
Matkad Sestroreck-raudtestancijaspäi Suomenman päraudtestancijhasai om 34 km suvipäivnouzmha.
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 37 248 ristitud. Kaik 40 570 eläjad oli lidnas vl 2017. Kaikiš suremb lidnan ristitišt om nügüd'.
Ortodoksižen hristanuskondan seičeme pühäpertid[1] oma saudud lidnas: phh. Pedroin da Pauloin jumalanpert', ph. Ksenija Piterilaižen jumalanpert', viž časounäd. Niiden ližaks kaks' Spasan Toižetamižen jumalanpertid ei ole kaičenus.
Sestroreckan tehnologine kolledž Sergei Mosinan nimed[2] om lidnan professionaližen opendusen aluzkundaks.
Municipaližen ühtnikan pämez' om sen nevondkundan ezimez'. Edeline ühtnikan pämez' om Aleksandr Bel'skii (reduku 2014—).
Transport
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kundaline transport om avtobusad (12 maršrutad) i ezilidnelektrojonused. Ühtennimine Sestroreck-raudtestancii da viž raudteplatformad seištas «Piter — Beloostrov»-raudtekeskustal.
Avtobusad ühtenzoittas lidnad Piterin metropolitenan seičemenke stancijanke i lähižidenke ezilidnoidenke.
Galerei
[vajehta | vajehtada lähtetekst]-
Kurortan rajonan administracijan sauvuz (2010)
-
Phh. Pedroin da Pauloin jumalanpert' i ph. Mikulai-čudonsädajan časoun', vn 2011 nägu
-
«Hyundai»-kompanijan avtotegim vl 2010
-
Poliklinik lapsiden täht (2010)
-
Sestroreck-raudtestancijan sauvuz (2016)
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Sestroreckan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
- ↑ Sestroreckan tehnologižen kolledžan sait (stkmosina.ru). (ven.)
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Lidnan tobmuden oficialine sait (sestroretsk.spb.ru). (ven.) (angl.)
Sestroreck Vikiaitas |
Piter |
||
---|---|---|
Rajonad: |
Admiralteiskii | Frunzen | Kalininan | Keskuzrajon | Kirovan | Kolpinon | Krasnogvardeiskii | Krasnosel'skii | Kronštadtan | Kurortan | Merenrandaine | Moskvan | Nevan | Petrodvorecan | Petrogradan | Puškinan | Vasileostrovskii | Viipurin | |
Lidnad: |
Kolpino | Krasnoje Selo | Kronštadt | Lomonosov | Pavlovsk | Petergof | Puškin | Sestroreck | Zelenogorsk |