Hans Christian Ørsted
.jpg)
| |
|---|---|
| Moted: | 14 gustul 1777 Rudkøbing[*] |
| Deadam: | 9 mäzul 1851 København |
| Cal(s): | hifüsüdan[*], hikiemavan[*], hidatuvan[*], hiprofäsoran[*], hikaenal[*], pötekan[*] |
| Tatät(s): | Regän Danäna[*] |
| Matan(s): | Inger Birgitte Ørsted[*] |
| Cil(s): | Karen Scharling[*], Albert Nicolai Ørsted[*] |
| Gem(s): | Anders Sandøe Ørsted[*], Jacob Albert Ørsted[*] |
| Dispenäd: | |
| |
Hiel Hans Christian Ørsted (1777 gustul 14id - 1851 mäzul 9id) äbinom füsüdan ä kiemavan Danänik, päflunöl dub tik hiela Immanuel Kant. Sevädom sekü tüv tefa vü lektrin e magnetim, kelos anu panemon lektrinamagnetim.
El Ørsted änitedälikom tefü nolav dü yunüp okik, ven ävobom in pötek fata okik: hiel Søren Christian Ørsted. Kobü blod okik: Anders Sandøe Ørsted, el Ørsted ägetom cifadili dugäla primik oka lomo me soelastud, ed ävegom lü København ün 1793 ad studön in nivera di Københav. Blods bofik päxamoms benosekiko ed äbenodistükoms okis in niver. Ün 1796, el Hans Christian Ørsted ädagetom sikotis pro yegeds okik dö jönav e medinav.
Ün 1801, ägetom tävamoni e stipeni notidik, kel ädälons omi ad tävön dü yels kil da Yurop. In Deutän, äkolkömom hieli John Ritter: füsüdan, cedü kel ädabinon yum vü lektrin e magnetim. Tiket at äjinon tikaviko ele Ørsted, ibä äkredom, das nat binon balätik, e das kluo tefs ädabinons vü dins natik mödik.
Spikots omsik ätirädons eli Ørsted ad stud füsüda. Ävedom profäsoran in niver di København ün 1806, ed äfövom vestigamis okik tefü flum lektinik e tonav. Geidamü om niver ädavedükon programi füsüda e kiemava, äsi voböpis nolavik nulik.
Lektrinamagnetim
[redakön • redakön fonäti]
Du äpreparom oki pro soaraspikäd in niver ün prilul yela 1820, el Ørsted ätikom dö sperimänt, dub kela seks pösüpädom. Du äpladom sperimäntayegis, äküpälom kompadanadi, kel ädeflekon oki de nolüd magnetik ven flum lektrinik ziöbedema omik pänikurbon e päsekurbon. Deflekam at äsüadükon omi, das fels magnetik, pästralons se flans valik drata labü lektrinaflum, soäsä pästralons i vam e lit, e das atos äfümedon tefi stedöfik vü lektrin e magnetim.
Timü tüv at, el Ørsted ämobom pläni gudik nonik e no ästeifülom ad tuvön magami matematik pro tef at. Pos muls kil ye äprimom vestigamis kuratikum. Brefüpo pos atos äpübom sekis okik, äjonölo, das lektrinaflum prodon magnetafeli du flumon da drat. Balat ela CGS pro magnetanidut (el oersted) pänemom stimü keblünots omik stude lektrinamagnetima.
Sekü tüvs omik äprimons vestigams mödik nolavanefa tefü lektrinamagnetim, kels äflunon füsüdani Fransänik: André-Marie Ampère pö davedükam sita ad magön nämis magnetik vü flumadugodians. Tüv ela Ørsted äbinon kludo step veütik lüodü suemod balätik nämeta.
El Ørsted no äbinon balan, kel ätüvon tefi vü lektrin e magnetim. Mö yels 18 büikumo, hiel Gian Domenico Romagnosi: nolavan Litaliyänik. Bepenam tüva ela Romagnosi päpübon ün 1802 fa gased Litaliyänik, ab päneküpon fa nolavanef.
Ün 1825, el Ørsted äduinom keblünoti veütik kiemave: äprodom balidnaedo lalumini.
El Hans Christian Ørsted ädeadom ün 1851, e päsepülom in deadanöp: Assistens in København.