äänekäs

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

ääni +‎ -käs

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈæːnekæs/, [ˈæːne̞k̟æs̠]
  • Rhymes: -æːnekæs
  • Syllabification(key): ää‧ne‧käs

Adjective

[edit]

äänekäs (comparative äänekkäämpi, superlative äänekkäin)

  1. loud, powerful (of a voice or sound: of great intensity)
  2. noisy, clamorous, boisterous, vociferous (making noises, especially loud noises)

Declension

[edit]
Possessive forms of äänekäs (Kotus type 41*A/vieras, kk-k gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

From ääne- (sound) +‎ -käs. Akin to Finnish äänekäs.

Pronunciation

[edit]

Adjective

[edit]

äänekäs (comparative äänekkäämp)

  1. noisy, loud

Declension

[edit]
Declension of äänekäs (type 2/patsas, kk-k gradation)
singular plural
nominative äänekäs äänekkäät
genitive äänekkään äänekkäin
partitive äänekästä, äänekäst äänekkäitä, äänekkäjä
illative äänekkäässe äänekkäisse
inessive äänekkääs äänekkäis
elative äänekkääst äänekkäist
allative äänekkäälle äänekkäille
adessive äänekkääl äänekkäil
ablative äänekkäält äänekkäilt
translative äänekkääks äänekkäiks
essive äänekkäännä, äänekkään äänekkäinnä, äänekkäin
exessive1) äänekkäänt äänekkäint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Antonyms

[edit]

See also

[edit]
  • suur (big; loud)

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 698