emäntä

See also: emanta

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *emäntä. Equivalent to emä (“mother”) (archaic) +‎ -ntä.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈemæntæ/, [ˈe̞mæn̪t̪æ]
• Rhymes: -emæntæ
• Syllabification^(key): e‧män‧tä

Noun

emäntä

1. mistress, lady (of a household or estate)
2. housewife (especially of a farm)
3. hostess
4. matron (female domestic manager of an institution)
5. (colloquial) wife, old lady, missus (one's female partner; the tone is slightly jocular but well-meaning)

Usage notes

The word emäntä in the sense "housewife" usually implies a working partnership in the running of a farm or similar establishment. The word for an urban or suburban housewife is kotirouva.

Declension

Inflection of emäntä (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)
nominative		emäntä	emännät
genitive		emännän	emäntien
partitive		emäntää	emäntiä
illative		emäntään	emäntiin
		singular	plural
nominative		emäntä	emännät
accusative	nom.	emäntä	emännät
	gen.	emännän
genitive		emännän	emäntien emäntäin rare
partitive		emäntää	emäntiä
inessive		emännässä	emännissä
elative		emännästä	emännistä
illative		emäntään	emäntiin
adessive		emännällä	emännillä
ablative		emännältä	emänniltä
allative		emännälle	emännille
essive		emäntänä	emäntinä
translative		emännäksi	emänniksi
abessive		emännättä	emännittä
instructive		—	emännin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of emäntä (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative emäntäni emäntäni accusative nom. emäntäni emäntäni gen. emäntäni genitive emäntäni emäntieni emäntäini rare partitive emäntääni emäntiäni inessive emännässäni emännissäni elative emännästäni emännistäni illative emäntääni emäntiini adessive emännälläni emännilläni ablative emännältäni emänniltäni allative emännälleni emännilleni essive emäntänäni emäntinäni translative emännäkseni emännikseni abessive emännättäni emännittäni instructive — — comitative — emäntineni second-person singular possessor singular plural nominative emäntäsi emäntäsi accusative nom. emäntäsi emäntäsi gen. emäntäsi genitive emäntäsi emäntiesi emäntäisi rare partitive emäntääsi emäntiäsi inessive emännässäsi emännissäsi elative emännästäsi emännistäsi illative emäntääsi emäntiisi adessive emännälläsi emännilläsi ablative emännältäsi emänniltäsi allative emännällesi emännillesi essive emäntänäsi emäntinäsi translative emännäksesi emänniksesi abessive emännättäsi emännittäsi instructive — — comitative — emäntinesi first-person plural possessor singular plural nominative emäntämme emäntämme accusative nom. emäntämme emäntämme gen. emäntämme genitive emäntämme emäntiemme emäntäimme rare partitive emäntäämme emäntiämme inessive emännässämme emännissämme elative emännästämme emännistämme illative emäntäämme emäntiimme adessive emännällämme emännillämme ablative emännältämme emänniltämme allative emännällemme emännillemme essive emäntänämme emäntinämme translative emännäksemme emänniksemme abessive emännättämme emännittämme instructive — — comitative — emäntinemme second-person plural possessor singular plural nominative emäntänne emäntänne accusative nom. emäntänne emäntänne gen. emäntänne genitive emäntänne emäntienne emäntäinne rare partitive emäntäänne emäntiänne inessive emännässänne emännissänne elative emännästänne emännistänne illative emäntäänne emäntiinne adessive emännällänne emännillänne ablative emännältänne emänniltänne allative emännällenne emännillenne essive emäntänänne emäntinänne translative emännäksenne emänniksenne abessive emännättänne emännittänne instructive — — comitative — emäntinenne third-person possessor singular plural nominative emäntänsä emäntänsä accusative nom. emäntänsä emäntänsä gen. emäntänsä genitive emäntänsä emäntiensä emäntäinsä rare partitive emäntäänsä emäntiään emäntiänsä inessive emännässään emännässänsä emännissään emännissänsä elative emännästään emännästänsä emännistään emännistänsä illative emäntäänsä emäntiinsä adessive emännällään emännällänsä emännillään emännillänsä ablative emännältään emännältänsä emänniltään emänniltänsä allative emännälleen emännällensä emännilleen emännillensä essive emäntänään emäntänänsä emäntinään emäntinänsä translative emännäkseen emännäksensä emännikseen emänniksensä abessive emännättään emännättänsä emännittään emännittänsä instructive — — comitative — emäntineen emäntinensä

Derived terms

• emännyys
• emännöidä

 

compounds

• emännänkyhmy
• emäntäkoulu
• emäntäväki
• hyttiemäntä
• junaemäntä
• keittiöemäntä
• kenttäemäntä
• kisaemäntä
• kämppäemäntä
• laitosemäntä
• laivaemäntä
• lentoemäntä
• maatilanemäntä
• messuemäntä
• myymäläemäntä
• nuoriemäntä
• perheenemäntä
• pääemäntä
• talonemäntä
• vanhaemäntä
• vuokraemäntä

 

See also

• isäntä

Further reading

• “emäntä”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Ingrian

Kunigas ja emäntä (2).

Etymology

From Proto-Finnic *emäntä. Cognates include Finnish emäntä and Estonian emand.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈemæntæ/, [ˈe̞mænt]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈemæntæ/, [ˈe̞mænd̥æ]
• (Hevaha) IPA^(key): /ˈemæntæ/, [ˈe̞mænd̥æ]
• Rhymes: -emænt, -emæntæ
• Hyphenation: e‧män‧tä

Noun

emäntä

1. lady of the house
2. (card games) queen

Declension

Declension of emäntä (type 3/koira, nt-nn gradation)
	singular	plural
nominative	emäntä	emännät
genitive	emännän	emäntiin
partitive	emäntää	emäntiä
illative	emäntää	emäntii
inessive	emännääs	emänniis
elative	emännäst	emännist
allative	emännälle	emännille
adessive	emännääl	emänniil
ablative	emännält	emännilt
translative	emännäks	emänniks
essive	emäntännä, emäntään	emäntinnä, emäntiin
exessive1)	emäntänt	emäntint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• (lady of the house): emänain

Coordinate terms

• isäntä (“lord of the house”)

Derived terms

• vesiemäntä

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 33
• Arvo Laanest (1997) Isuri keele Hevaha murde sõnastik, Eesti Keele Instituut, page 25