henkilö

Finnish

Etymology

henki (“life, state of being alive”) +‎ -lö. Coined by Finnish physician and translator Wolmar Schildt in 1857.

More information

Some sources, including NSES, say that Schildt later came to dislike the word due to its ending in -ö (as it, according to him, made the word sound derisive) and tried to replace it with henkile, although without success.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈheŋkilø/, [ˈhe̞ŋk̟ilø̞]

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -eŋkilø
• Syllabification^(key): hen‧ki‧lö

Noun

henkilö

1. person, figure (an individual with personhood, such as one representing a certain consciousness)

   luonnollinen henkilö ― natural person

   tärkeä henkilö ― prominent figure

   julkisuuden henkilö ― public figure

   historiallinen henkilö ― historical figure

   enintään viisi henkilöä ― at most five persons/people

   jos eri henkilö kuin edellä ― if a different person from above

   Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

   The same person may be elected President for no more than two consecutive terms.

2. person, character (in a story)

   Synonym: hahmo

3. (military, as modifier) antipersonnel

   henkilömiina ― antipersonnel mine

Declension

Inflection of henkilö (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative		henkilö	henkilöt
genitive		henkilön	henkilöjen henkilöiden henkilöitten
partitive		henkilöä	henkilöjä henkilöitä
illative		henkilöön	henkilöihin
		singular	plural
nominative		henkilö	henkilöt
accusative	nom.	henkilö	henkilöt
	gen.	henkilön
genitive		henkilön	henkilöjen henkilöiden henkilöitten
partitive		henkilöä	henkilöjä henkilöitä
inessive		henkilössä	henkilöissä
elative		henkilöstä	henkilöistä
illative		henkilöön	henkilöihin
adessive		henkilöllä	henkilöillä
ablative		henkilöltä	henkilöiltä
allative		henkilölle	henkilöille
essive		henkilönä	henkilöinä
translative		henkilöksi	henkilöiksi
abessive		henkilöttä	henkilöittä
instructive		—	henkilöin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of henkilö (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative henkilöni henkilöni accusative nom. henkilöni henkilöni gen. henkilöni genitive henkilöni henkilöjeni henkilöideni henkilöitteni partitive henkilöäni henkilöjäni henkilöitäni inessive henkilössäni henkilöissäni elative henkilöstäni henkilöistäni illative henkilööni henkilöihini adessive henkilölläni henkilöilläni ablative henkilöltäni henkilöiltäni allative henkilölleni henkilöilleni essive henkilönäni henkilöinäni translative henkilökseni henkilöikseni abessive henkilöttäni henkilöittäni instructive — — comitative — henkilöineni second-person singular possessor singular plural nominative henkilösi henkilösi accusative nom. henkilösi henkilösi gen. henkilösi genitive henkilösi henkilöjesi henkilöidesi henkilöittesi partitive henkilöäsi henkilöjäsi henkilöitäsi inessive henkilössäsi henkilöissäsi elative henkilöstäsi henkilöistäsi illative henkilöösi henkilöihisi adessive henkilölläsi henkilöilläsi ablative henkilöltäsi henkilöiltäsi allative henkilöllesi henkilöillesi essive henkilönäsi henkilöinäsi translative henkilöksesi henkilöiksesi abessive henkilöttäsi henkilöittäsi instructive — — comitative — henkilöinesi first-person plural possessor singular plural nominative henkilömme henkilömme accusative nom. henkilömme henkilömme gen. henkilömme genitive henkilömme henkilöjemme henkilöidemme henkilöittemme partitive henkilöämme henkilöjämme henkilöitämme inessive henkilössämme henkilöissämme elative henkilöstämme henkilöistämme illative henkilöömme henkilöihimme adessive henkilöllämme henkilöillämme ablative henkilöltämme henkilöiltämme allative henkilöllemme henkilöillemme essive henkilönämme henkilöinämme translative henkilöksemme henkilöiksemme abessive henkilöttämme henkilöittämme instructive — — comitative — henkilöinemme second-person plural possessor singular plural nominative henkilönne henkilönne accusative nom. henkilönne henkilönne gen. henkilönne genitive henkilönne henkilöjenne henkilöidenne henkilöittenne partitive henkilöänne henkilöjänne henkilöitänne inessive henkilössänne henkilöissänne elative henkilöstänne henkilöistänne illative henkilöönne henkilöihinne adessive henkilöllänne henkilöillänne ablative henkilöltänne henkilöiltänne allative henkilöllenne henkilöillenne essive henkilönänne henkilöinänne translative henkilöksenne henkilöiksenne abessive henkilöttänne henkilöittänne instructive — — comitative — henkilöinenne third-person possessor singular plural nominative henkilönsä henkilönsä accusative nom. henkilönsä henkilönsä gen. henkilönsä genitive henkilönsä henkilöjensä henkilöidensä henkilöittensä partitive henkilöään henkilöänsä henkilöjään henkilöitään henkilöjänsä henkilöitänsä inessive henkilössään henkilössänsä henkilöissään henkilöissänsä elative henkilöstään henkilöstänsä henkilöistään henkilöistänsä illative henkilöönsä henkilöihinsä adessive henkilöllään henkilöllänsä henkilöillään henkilöillänsä ablative henkilöltään henkilöltänsä henkilöiltään henkilöiltänsä allative henkilölleen henkilöllensä henkilöilleen henkilöillensä essive henkilönään henkilönänsä henkilöinään henkilöinänsä translative henkilökseen henkilöksensä henkilöikseen henkilöiksensä abessive henkilöttään henkilöttänsä henkilöittään henkilöittänsä instructive — — comitative — henkilöineen henkilöinensä

Derived terms

• henkilöidä
• henkilöllinen
• henkilöstö
• henkilöys

 

compounds

• ammattihenkilö
• arvohenkilö
• avainhenkilö
• epähenkilö
• esihenkilö
• henkilöapu
• henkilöarviointi
• henkilöauto
• henkilöbibliografia
• henkilöbrändi
• henkilögalleria
• henkilöhahmo
• henkilöhakemisto
• henkilöhaku
• henkilöhissi
• henkilöhistoria
• henkilöjuna
• henkilöjäsen
• henkilökemia
• henkilökierto
• henkilökohtainen
• henkilökortti
• henkilökuljetin
• henkilökuljetus
• henkilökultti
• henkilökunta
• henkilökuva
• henkilökuvaus
• henkilökysely
• henkilökysymys
• henkilöliikenne
• henkilöluotto
• henkilömaalaus
• henkilömiina
• henkilömitali
• henkilömitoitus
• henkilömäärä
• henkilönimi
• henkilönkatsastus
• henkilönnimi
• henkilönostin
• henkilönpalvonta
• henkilönsuojain
• henkilöntarkastus
• henkilöoikeus
• henkilöpalvonta
• henkilöpaperit
• henkilöpuhelu
• henkilörekisteri
• henkilörooli
• henkilösuhde
• henkilösuunnitelma
• henkilötakaus
• henkilötieto
• henkilötili
• henkilötodistus
• henkilötunniste
• henkilötunnus
• henkilöturvallisuusselvitys
• henkilöturvatunnus
• henkilötyyppi
• henkilötyökuukausi
• henkilötyöpäivä
• henkilötyövuosi
• henkilövaaka
• henkilövaali
• henkilövahinko
• henkilövaihdos
• henkilövaihto
• henkilövakuus
• henkilövakuutus
• henkilövalinta
• henkilövalokuvaus
• henkilövaunu
• henkilöverotus
• henkilöyhtiö
• hoitohenkilö
• johtohenkilö
• koehenkilö
• kulttuurihenkilö
• luottamushenkilö
• luottohenkilö
• maalihenkilö
• merkkihenkilö
• mieshenkilö
• mikrotukihenkilö
• naishenkilö
• nimihenkilö
• oikeushenkilö
• pappishenkilö
• päähenkilö
• romaanihenkilö
• roolihenkilö
• rouvashenkilö
• selvityshenkilö
• siviilihenkilö
• sivuhenkilö
• sotilashenkilö
• suhdetoimintahenkilö
• taruhenkilö
• taustahenkilö
• tiedehenkilö
• toimihenkilö
• tukihenkilö
• varahenkilö
• varushenkilö
• vastuuhenkilö
• vertaistukihenkilö
• VIP-henkilö
• yhdyshenkilö
• yhteyshenkilö
• yksityishenkilö

 

Related terms

• henki

Further reading

• “henkilö”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02