koittaminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

koittaa +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkoi̯tːɑminen/, [ˈko̞i̯t̪ːɑ̝ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): koit‧ta‧mi‧nen

Noun

[edit]

koittaminen

  1. verbal noun of koittaa
    1. breaking, dawning (of a morning)
    2. beginning, coming (of a new era)
    3. (colloquial) Alternative form of koettaminen

Declension

[edit]
Inflection of koittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative koittaminen koittamiset
genitive koittamisen koittamisten
koittamisien
partitive koittamista koittamisia
illative koittamiseen koittamisiin
singular plural
nominative koittaminen koittamiset
accusative nom. koittaminen koittamiset
gen. koittamisen
genitive koittamisen koittamisten
koittamisien
partitive koittamista koittamisia
inessive koittamisessa koittamisissa
elative koittamisesta koittamisista
illative koittamiseen koittamisiin
adessive koittamisella koittamisilla
ablative koittamiselta koittamisilta
allative koittamiselle koittamisille
essive koittamisena koittamisina
translative koittamiseksi koittamisiksi
abessive koittamisetta koittamisitta
instructive koittamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of koittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)