konfirmoida

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Internationalism (see English confirm), ultimately from Latin cōnfirmō and adapted with the verbal suffix +‎ -oida.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkonfirmoi̯dɑˣ/, [ˈko̞ɱfirˌmo̞i̯dɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -oidɑ
  • Syllabification(key): kon‧fir‧moi‧da

Verb

[edit]

konfirmoida

  1. To confirm (to administer the rite of confirmation to).

Conjugation

[edit]
Inflection of konfirmoida (Kotus type 62/voida, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. konfirmoin en konfirmoi 1st sing. olen konfirmoinut en ole konfirmoinut
2nd sing. konfirmoit et konfirmoi 2nd sing. olet konfirmoinut et ole konfirmoinut
3rd sing. konfirmoi ei konfirmoi 3rd sing. on konfirmoinut ei ole konfirmoinut
1st plur. konfirmoimme emme konfirmoi 1st plur. olemme konfirmoineet emme ole konfirmoineet
2nd plur. konfirmoitte ette konfirmoi 2nd plur. olette konfirmoineet ette ole konfirmoineet
3rd plur. konfirmoivat eivät konfirmoi 3rd plur. ovat konfirmoineet eivät ole konfirmoineet
passive konfirmoidaan ei konfirmoida passive on konfirmoitu ei ole konfirmoitu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. konfirmoin en konfirmoinut 1st sing. olin konfirmoinut en ollut konfirmoinut
2nd sing. konfirmoit et konfirmoinut 2nd sing. olit konfirmoinut et ollut konfirmoinut
3rd sing. konfirmoi ei konfirmoinut 3rd sing. oli konfirmoinut ei ollut konfirmoinut
1st plur. konfirmoimme emme konfirmoineet 1st plur. olimme konfirmoineet emme olleet konfirmoineet
2nd plur. konfirmoitte ette konfirmoineet 2nd plur. olitte konfirmoineet ette olleet konfirmoineet
3rd plur. konfirmoivat eivät konfirmoineet 3rd plur. olivat konfirmoineet eivät olleet konfirmoineet
passive konfirmoitiin ei konfirmoitu passive oli konfirmoitu ei ollut konfirmoitu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. konfirmoisin en konfirmoisi 1st sing. olisin konfirmoinut en olisi konfirmoinut
2nd sing. konfirmoisit et konfirmoisi 2nd sing. olisit konfirmoinut et olisi konfirmoinut
3rd sing. konfirmoisi ei konfirmoisi 3rd sing. olisi konfirmoinut ei olisi konfirmoinut
1st plur. konfirmoisimme emme konfirmoisi 1st plur. olisimme konfirmoineet emme olisi konfirmoineet
2nd plur. konfirmoisitte ette konfirmoisi 2nd plur. olisitte konfirmoineet ette olisi konfirmoineet
3rd plur. konfirmoisivat eivät konfirmoisi 3rd plur. olisivat konfirmoineet eivät olisi konfirmoineet
passive konfirmoitaisiin ei konfirmoitaisi passive olisi konfirmoitu ei olisi konfirmoitu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. konfirmoi älä konfirmoi 2nd sing.
3rd sing. konfirmoikoon älköön konfirmoiko 3rd sing. olkoon konfirmoinut älköön olko konfirmoinut
1st plur. konfirmoikaamme älkäämme konfirmoiko 1st plur.
2nd plur. konfirmoikaa älkää konfirmoiko 2nd plur.
3rd plur. konfirmoikoot älkööt konfirmoiko 3rd plur. olkoot konfirmoineet älkööt olko konfirmoineet
passive konfirmoitakoon älköön konfirmoitako passive olkoon konfirmoitu älköön olko konfirmoitu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. konfirmoinen en konfirmoine 1st sing. lienen konfirmoinut en liene konfirmoinut
2nd sing. konfirmoinet et konfirmoine 2nd sing. lienet konfirmoinut et liene konfirmoinut
3rd sing. konfirmoinee ei konfirmoine 3rd sing. lienee konfirmoinut ei liene konfirmoinut
1st plur. konfirmoinemme emme konfirmoine 1st plur. lienemme konfirmoineet emme liene konfirmoineet
2nd plur. konfirmoinette ette konfirmoine 2nd plur. lienette konfirmoineet ette liene konfirmoineet
3rd plur. konfirmoinevat eivät konfirmoine 3rd plur. lienevät konfirmoineet eivät liene konfirmoineet
passive konfirmoitaneen ei konfirmoitane passive lienee konfirmoitu ei liene konfirmoitu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st konfirmoida present konfirmoiva konfirmoitava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st konfirmoidakseni konfirmoidaksemme
2nd konfirmoidaksesi konfirmoidaksenne
3rd konfirmoidakseen
konfirmoidaksensa
past konfirmoinut konfirmoitu
2nd inessive2 konfirmoidessa konfirmoitaessa agent4 konfirmoima
Possessive forms
Person sing. plur.
1st konfirmoidessani konfirmoidessamme
2nd konfirmoidessasi konfirmoidessanne
3rd konfirmoidessaan
konfirmoidessansa
negative konfirmoimaton
instructive konfirmoiden
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive konfirmoimassa
elative konfirmoimasta
illative konfirmoimaan
adessive konfirmoimalla
abessive konfirmoimatta
instructive konfirmoiman konfirmoitaman
4th3 verbal noun konfirmoiminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st konfirmoimaisillani konfirmoimaisillamme
2nd konfirmoimaisillasi konfirmoimaisillanne
3rd konfirmoimaisillaan
konfirmoimaisillansa

Further reading

[edit]