selviytyminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

selviytyä +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈselʋiy̯tyminen/, [ˈs̠e̞lʋiy̯ˌt̪ymine̞n]
  • Rhymes: -yminen
  • Syllabification(key): sel‧viy‧ty‧mi‧nen

Noun

[edit]

selviytyminen

  1. verbal noun of selviytyä
    1. survival

Declension

[edit]
Inflection of selviytyminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative selviytyminen selviytymiset
genitive selviytymisen selviytymisten
selviytymisien
partitive selviytymistä selviytymisiä
illative selviytymiseen selviytymisiin
singular plural
nominative selviytyminen selviytymiset
accusative nom. selviytyminen selviytymiset
gen. selviytymisen
genitive selviytymisen selviytymisten
selviytymisien
partitive selviytymistä selviytymisiä
inessive selviytymisessä selviytymisissä
elative selviytymisestä selviytymisistä
illative selviytymiseen selviytymisiin
adessive selviytymisellä selviytymisillä
ablative selviytymiseltä selviytymisiltä
allative selviytymiselle selviytymisille
essive selviytymisenä selviytymisinä
translative selviytymiseksi selviytymisiksi
abessive selviytymisettä selviytymisittä
instructive selviytymisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of selviytyminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds