verenpuute

Finnish

Etymology

veren +‎ puute

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋerenˌpuːteˣ/, [ˈʋe̞re̞mˌpuːt̪e̞(ʔ)]
• Rhymes: -uːte
• Syllabification^(key): ve‧ren‧puu‧te

Noun

verenpuute

1. lack of blood

Declension

Inflection of verenpuute (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative		verenpuute	verenpuutteet
genitive		verenpuutteen	verenpuutteiden verenpuutteitten
partitive		verenpuutetta	verenpuutteita
illative		verenpuutteeseen	verenpuutteisiin verenpuutteihin
		singular	plural
nominative		verenpuute	verenpuutteet
accusative	nom.	verenpuute	verenpuutteet
	gen.	verenpuutteen
genitive		verenpuutteen	verenpuutteiden verenpuutteitten
partitive		verenpuutetta	verenpuutteita
inessive		verenpuutteessa	verenpuutteissa
elative		verenpuutteesta	verenpuutteista
illative		verenpuutteeseen	verenpuutteisiin verenpuutteihin
adessive		verenpuutteella	verenpuutteilla
ablative		verenpuutteelta	verenpuutteilta
allative		verenpuutteelle	verenpuutteille
essive		verenpuutteena	verenpuutteina
translative		verenpuutteeksi	verenpuutteiksi
abessive		verenpuutteetta	verenpuutteitta
instructive		—	verenpuuttein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of verenpuute (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative verenpuutteeni verenpuutteeni accusative nom. verenpuutteeni verenpuutteeni gen. verenpuutteeni genitive verenpuutteeni verenpuutteideni verenpuutteitteni partitive verenpuutettani verenpuutteitani inessive verenpuutteessani verenpuutteissani elative verenpuutteestani verenpuutteistani illative verenpuutteeseeni verenpuutteisiini verenpuutteihini adessive verenpuutteellani verenpuutteillani ablative verenpuutteeltani verenpuutteiltani allative verenpuutteelleni verenpuutteilleni essive verenpuutteenani verenpuutteinani translative verenpuutteekseni verenpuutteikseni abessive verenpuutteettani verenpuutteittani instructive — — comitative — verenpuutteineni second-person singular possessor singular plural nominative verenpuutteesi verenpuutteesi accusative nom. verenpuutteesi verenpuutteesi gen. verenpuutteesi genitive verenpuutteesi verenpuutteidesi verenpuutteittesi partitive verenpuutettasi verenpuutteitasi inessive verenpuutteessasi verenpuutteissasi elative verenpuutteestasi verenpuutteistasi illative verenpuutteeseesi verenpuutteisiisi verenpuutteihisi adessive verenpuutteellasi verenpuutteillasi ablative verenpuutteeltasi verenpuutteiltasi allative verenpuutteellesi verenpuutteillesi essive verenpuutteenasi verenpuutteinasi translative verenpuutteeksesi verenpuutteiksesi abessive verenpuutteettasi verenpuutteittasi instructive — — comitative — verenpuutteinesi first-person plural possessor singular plural nominative verenpuutteemme verenpuutteemme accusative nom. verenpuutteemme verenpuutteemme gen. verenpuutteemme genitive verenpuutteemme verenpuutteidemme verenpuutteittemme partitive verenpuutettamme verenpuutteitamme inessive verenpuutteessamme verenpuutteissamme elative verenpuutteestamme verenpuutteistamme illative verenpuutteeseemme verenpuutteisiimme verenpuutteihimme adessive verenpuutteellamme verenpuutteillamme ablative verenpuutteeltamme verenpuutteiltamme allative verenpuutteellemme verenpuutteillemme essive verenpuutteenamme verenpuutteinamme translative verenpuutteeksemme verenpuutteiksemme abessive verenpuutteettamme verenpuutteittamme instructive — — comitative — verenpuutteinemme second-person plural possessor singular plural nominative verenpuutteenne verenpuutteenne accusative nom. verenpuutteenne verenpuutteenne gen. verenpuutteenne genitive verenpuutteenne verenpuutteidenne verenpuutteittenne partitive verenpuutettanne verenpuutteitanne inessive verenpuutteessanne verenpuutteissanne elative verenpuutteestanne verenpuutteistanne illative verenpuutteeseenne verenpuutteisiinne verenpuutteihinne adessive verenpuutteellanne verenpuutteillanne ablative verenpuutteeltanne verenpuutteiltanne allative verenpuutteellenne verenpuutteillenne essive verenpuutteenanne verenpuutteinanne translative verenpuutteeksenne verenpuutteiksenne abessive verenpuutteettanne verenpuutteittanne instructive — — comitative — verenpuutteinenne third-person possessor singular plural nominative verenpuutteensa verenpuutteensa accusative nom. verenpuutteensa verenpuutteensa gen. verenpuutteensa genitive verenpuutteensa verenpuutteidensa verenpuutteittensa partitive verenpuutettaan verenpuutettansa verenpuutteitaan verenpuutteitansa inessive verenpuutteessaan verenpuutteessansa verenpuutteissaan verenpuutteissansa elative verenpuutteestaan verenpuutteestansa verenpuutteistaan verenpuutteistansa illative verenpuutteeseensa verenpuutteisiinsa verenpuutteihinsa adessive verenpuutteellaan verenpuutteellansa verenpuutteillaan verenpuutteillansa ablative verenpuutteeltaan verenpuutteeltansa verenpuutteiltaan verenpuutteiltansa allative verenpuutteelleen verenpuutteellensa verenpuutteilleen verenpuutteillensa essive verenpuutteenaan verenpuutteenansa verenpuutteinaan verenpuutteinansa translative verenpuutteekseen verenpuutteeksensa verenpuutteikseen verenpuutteiksensa abessive verenpuutteettaan verenpuutteettansa verenpuutteittaan verenpuutteittansa instructive — — comitative — verenpuutteineen verenpuutteinensa