Reliability of Structures 2nd Nowak

Solution Manual
Go to download the full and correct content document:
http://testbankbell.com/product/reliability-of-structures-2nd-nowak-solution-manual/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Solution Manual for Matrix Analysis of Structures 2nd

Edition by Kassimali

https://testbankbell.com/product/solution-manual-for-matrix-
analysis-of-structures-2nd-edition-by-kassimali/

Solution manual for Unified Design of Steel Structures

Geschwindner 2nd Edition

https://testbankbell.com/product/solution-manual-for-unified-
design-of-steel-structures-geschwindner-2nd-edition/

Solution Manual for Fundamentals of Python: Data

Structures, 2nd Edition Kenneth Lambert

https://testbankbell.com/product/solution-manual-for-
fundamentals-of-python-data-structures-2nd-edition-kenneth-
lambert/

Probability Statistics and Reliability for Engineers

and Scientists 3rd Ayyub Solution Manual

https://testbankbell.com/product/probability-statistics-and-
reliability-for-engineers-and-scientists-3rd-ayyub-solution-
manual/
Solution Manual for Dynamics of Structures, 4/E 4th
Edition : 0132858037

https://testbankbell.com/product/solution-manual-for-dynamics-of-
structures-4-e-4th-edition-0132858037/

Solution Manual for Dynamics of Structures, 4/E Anil K.

Chopra

https://testbankbell.com/product/solution-manual-for-dynamics-of-
structures-4-e-anil-k-chopra/

Solution manual for Fundamentals of Python: Data

Structures 1st Edition by Lambert

https://testbankbell.com/product/solution-manual-for-
fundamentals-of-python-data-structures-1st-edition-by-lambert/

Solution Manual for Anatomy of Orofacial Structures: A

Comprehensive Approach 8th Edition

https://testbankbell.com/product/solution-manual-for-anatomy-of-
orofacial-structures-a-comprehensive-approach-8th-edition/

Solution manual for Design of Concrete Structures

Nilson Darwin Dolan 14th edition

https://testbankbell.com/product/solution-manual-for-design-of-
concrete-structures-nilson-darwin-dolan-14th-edition/
Reliability of Structures 2nd Nowak Solution
Manual
Full download link at: https://testbankbell.com/product/reliability-of-structures-2nd-nowak-
solution-manual/

SOLUTIONS TO PROBLEMS IN CHAPTER 2

Problem 2.1. The results of tests to determine the modulus of rupture (MOR) for a set of
timber beams are shown in Table P2.1.
A. Plot the relative frequency and cumulative frequency histograms.
B. Calculate the sample mean, standard deviation, and coefficient of variation.
C. Plot the data on normal probability paper.

Solution:
A. For the histogram plots, the interval size is chosen to be 250. There are 45 data points.

Interval Relative Cumulative

Frequency Frequency
3250-3500 0 0
3500-3750 0.06667 0.066667
3750-4000 0.11111 0.177778
4000-4250 0.02222 0.200000
4250-4500 0.06667 0.266667
4500-4750 0.11111 0.377778
4750-5000 0.08889 0.466667
5000-5250 0.15556 0.622222
5250-5500 0.11111 0.733333
5500-5750 0.04444 0.777778
5750-6000 0.11111 0.888889
6000-6250 0.02222 0.911111
6250-6500 0.04444 0.955556
6500-6750 0 0.955556
6750-7000 0 0.955556
7000-7250 0.04444 1
7250-7500 0 1

Relative Frequency

0.18
0.16
0.14
0.12
0.1
0.08
0.06
0.04
0.02
0
3250-3500

3750-4000

4250-4500

4750-5000

5250-5500

5750-6000

6250-6500

6750-7000

7250-7500

4
 Cumulative Frequency

1.2
1
0.8
0.6
0.4
0.2
0

5750-

6250-

6750-

7250-
6000

6500

7000

7500
3250-

3750-

4250-

4750-

5250-
3500

4000

4500

5000

5500
B. Using Eqns. 2.25 and 2.26, sample mean = x = 5031 and sample standard deviation = sX =
880.4. The coefficient of variation based on sample parameters is s X / x = 0.175.

C. The step-by-step procedure described in Section 2.5 is followed to construct the plot on
normal probability paper.

MOR data on normal probability paper

3
Standard Normal Variate

-1

-2

-3
0 2000 4000 6000 8000
MOR

-------------------------------------------

Problem 2.2. A set of test data for the load-carrying capacity of a member is shown in Table
P2.2.
A. Plot the test data on normal probability paper.
B. Plot a normal distribution on the same probability paper. Use the sample mean and
standard deviation as estimates of the true mean and standard deviation.
C. Plot a lognormal distribution on the same normal probability paper. Use the sample mean
and standard deviation as estimates of the true mean and standard deviation.

5
D. Plot the relative frequency and cumulative frequency histograms.

Solution:
A. Using Eqns. 2.25 and 2.26, the sample mean, sample standard deviation, and sample
coefficient of variation are
x = 4.127 s X = 0.1770 CoV = s X / x = 0.04289

To plot on normal probability paper, we follow the step-by-step procedure outlined in

Section 2.5.

Raw Data Sorted i i/(N+1)=pi -1(pI)

3.95 3.74 1 0.05 -1.64485
4.07 3.90 2 0.10 -1.28155
4.14 3.95 3 0.15 -1.03643
3.99 3.97 4 0.20 -0.84162
4.21 3.99 5 0.25 -0.67449
4.39 4.04 6 0.30 -0.5244
4.21 4.05 7 0.35 -0.38532
3.90 4.07 8 0.40 -0.25335
3.74 4.07 9 0.45 -0.12566
4.28 4.14 10 0.50 0
4.15 4.15 11 0.55 0.125661
4.04 4.21 12 0.60 0.253347
4.26 4.21 13 0.65 0.385321
4.41 4.22 14 0.70 0.524401
4.22 4.26 15 0.75 0.67449
4.07 4.28 16 0.80 0.841621
3.97 4.36 17 0.85 1.036433
4.05 4.39 18 0.90 1.281551
4.36 4.41 19 0.95 1.644853

Normal Probability Paper

3
Standard Normal

2
1
Variate

0
-1 3.5 3.7 3.9 4.1 4.3 4.5
-2
-3
Capacity

Raw data Normal Distribution

Lognormal distribution

6
B. See part A. To plot the normal distribution on normal probability paper: (1) Calculate
values of the standard normal variable z for some arbitrary values of x (in ascending
order) in the range of interest. The formula for z is
x − X x −4.127
z= =
X 0.1770
(2) Plot z versus x on standard linear graph paper. The plot is shown in the graph in Part
A. Note that the relationship between z and x is linear, so only two points are needed to
plot the graph.
C. To plot a lognormal distribution, we need the lognormal distribution parameters. We will
assume that X= x and X=sX.
ln2 X = ln(1+ VX2 ) = ln(1+ (0.04289) 2 )  ln X = 0.04287

ln X = ln( X ) − 0.5ln2 X = ln(4.127) − 0.5(0.04287) 2 = 1.417

To plot the lognormal distribution on normal probability paper: (1) Calculate FX(x) for
some arbitrary values of x (in ascending order) in the range of interest. FX(x) is the
lognormal distribution, and it can be calculated as shown in Section 2.4.3. (2) Use the
values of FX(xi) as the values of pi for plotting points on normal probability paper. (3)
Calculate zi = -1(pi). (4) Plot zi versus xi. The plot is shown in the graph in Part A.
D. There are 19 data points. The interval size was chosen to be 0.05.

Interval Number Cumulative %

3.70-3.75 1 5.26%
3.75-3.8 0 5.26%
3.8-3.85 0 5.26%
3.85-3.9 1 10.53%
3.9-3.95 1 15.79%
3.95-4.0 2 26.32%
4.0-4.05 2 36.84%
4.05-4.1 2 47.37%
4.1-4.15 2 57.89%
4.15-4.2 0 57.89%
4.2-4.25 3 73.68%
4.25-4.3 2 84.21%
4.3-4.35 0 84.21%
4.35-4.4 2 94.74%
4.4-4.45 1 100.00%

vii
 Relative Frequency Plot

0.18
0.16
0.14
0.12
0.1

frequency
0.08
Relative
0.06
0.04
0.02
0

3.9-3.95

4.0-4.05
3.70-3.75

3.8-3.85

4.1-4.15

4.2-4.25

4.3-4.35

4.4-4.45
Intervals

Cumulative Frequency
Plot

100.00%
80.00%
60.00%
40.00%
20.00%
3.9-3.95

4.0-4.05

4.2-4.25

4.3-4.35

.00%
3.70-3.75

3.8-3.85

4.1-4.15

4.4-4.45

Intervals

--------------------------------------

Problem 2.3. For the data in Table 2.5, calculate the statistical estimate of the correlation
coefficient using Equation (2.99).
Solution:
The formula is
n
 n 
(x −x )(yi −y )  x i yi −nxy
1  i
1  i=1 
̂XY = i =1
=
n −1 s Xs Y n −1 s Xs Y

8
Note that is doesn’t matter which variable is x and which is y. There are 100 data points.
After manipulating the data, you should find:

9
  x = 2743.82 s X = 520.082
for f c
for E y = 2991380 s Y = 361245
̂XY = 0.806

--------------------------------------------

Problem 2.4. A variable X is to be modelled using a uniform distribution. The lower bound
value is 5, and the upper bound value is 36.
A. Calculate the mean and standard deviation of X.
B. What is the probability that the value of X is between 10 and 20?
C. What is the probability that the value of X is greater than 31?
D. Plot the CDF on normal probability paper.

Solution:
A. The value of a is 5, and the value of b is 36. (Refer to Eqn. 2.31.) Using Eqns. 2.32
and 2.33,
a +b
X = = 20.5
2
(b −a ) 2
2X = = 80.1  X = 8.95
12

B. Using Eqn. 2.31 and the definition of CDF (Eqn. 2.13),

x
1 1
FX (x) =  d = (x − 5)
5
b−a 31
Therefore, using Eqn. 2.15
15 5
P(10  x  20) = F (20) − F (10) = − = 0.3226
X X
31 31
C.
26
P(X  31) = 1− P(X  31) = 1− FX (31) = 1− = 0.1613
31
D. To plot the uniform distribution on normal probability paper: (1) Calculate FX(x) for
some arbitrary values of x (in ascending order) in the range of interest. FX(x) is the
uniform distribution, and its range is limited. (2) Use the values of FX(xi) as the values
of pi for plotting points on normal probability paper. (3) Calculate zi = -1(pi). (4)
Plot zi versus xi on standard linear graph paper as shown below.

9
 Uniform distribution

Standard Normal
0
0 10 20 30 40
Variable -1

-2

-3
X

----------------------------------------

Problem 2.5. The dead load D on a structure is to be modelled as a normal random variable
with a mean value of 100 and a coefficient of variation of 8%.
A. Plot the PDF and CDF on standard graph paper.
B. Plot the CDF on normal probability paper.
C. Determine the probability that D is less than or equal to 95.
D. Determine the probability that D is between 95 and 105.

Solution:
A. The formulas for PDF and CDF are given by Eqns. 2.34 and 2.39. The value of D is
VDD = 0.08(100)=8. Appendix B can be used to determine values of CDF, or a
computer spreadsheet program can be used.

PDF Function
0.06
0.05
0.04
PDF

0.03
0.02
0.01
0
70 80 90 100 110 120 130
x

10
 CDF Function
1
0.8
0.6

CDF
0.4
0.2
0
70 80 90 100 110 120 130
x

B. To plot the normal distribution on normal probability paper: (1) Calculate values of
the standard normal variable z for some arbitrary values of d (in ascending order) in
the range of interest. The formula for z is
d − D d −100
z= =
D 8
(2) Plot z versus d on standard linear graph paper. Note that the relationship between
z and d is linear, so only two points are needed to plot the graph.

Normal Probability Paper

4
3
2
1
0
-1 70 90 110 130
-2
-3
-4
d

C.
 95 − 100 
P(D  95) =   = (−0.625) = 0.266
 8 

11
D.
 105 − 100   95 − 100 
P(95  D  105) =   −   = (0.625) − (−0.625) = 0.468
 8   8 

----------------------------------------

Problem 2.6. The ground snow load q (in pounds per square foot) is to be modelled as a
lognormal random variable. The mean value of the ground snow load is 8.85 psf, and the
standard deviation is 5.83 psf.
A. Plot the PDF and CDF on standard graph paper.
B. Plot the CDF on normal probability paper.
C. Determine the probability that q is less than or equal to 7.39 psf.
D. Determine the probability that q is between 6 and 8 psf.

Solution:
A. Since q is lognormal, ln(q) is normally distributed with mean ln(q) and standard
deviation ln(q). These parameters can be found using Eqns. 2.48 and 2.49. You can’t
use the small V approximation here because Vq is 0.659 which is larger than 0.2.
2
5.83
 2
ln(q) = ln(1+ V ) = ln(1 + 
2
 )   ln(q) = 0.6004
 
q
 8.85 
 ln(q ) = ln(q ) − 0.52ln(q) = ln(8.85) − 0.5(0.6004)2 = 2.000

The formulas for PDF and CDF are given by Eqns. 2.52 and 2.47. Both of these can
be calculated using information from the standard normal distribution.

Lognormal PDF

0.2

0.15

0.1

0.05

0
0 10 20 30 40 50
q

xii
 Lognormal CDF
1
0.8
0.6
0.4
0.2
0
0 10 20 30 40 50
q

B. To plot the lognormal distribution on normal probability paper: (1) Calculate Fq(q) for
some arbitrary values of q (in ascending order) in the range of interest. Fq(q) is the
lognormal distribution, and it can be calculated as shown in Section 2.4.3. (2) Use the
values of Fq(qi) as the values of pi for plotting points on normal probability paper. (3)
Calculate zi = -1(pi). (4) Plot zi versus qi. on standard linear graph paper. Since the
lognormal and normal distributions are related to each other, you can show that the
relationship between z and q is
ln(q) − ln(q) ln(q) − 2.000
z= =
ln(q ) 0.6004

Normal Probability Paper

3
2
1
0
-1 0 10 20 30 40 50

-2
-3
q

C.
 ln(7.39) − 2.000 
P(q  7.39) =    (0) = 0.5
 0.6004 

13
D.
 ln(8) −2.000   ln(6) −2.000 
P(6  q  8) =   −  
 0.6004   0.6004 

= (0.132) − (−0.346)
= 0.188
-------------------------------------

Problem 2.7. The yield stress of A36 steel is to be modelled as a lognormal random variable
with a mean value of 36 ksi and a coefficient of variation of 10%.
A. Plot the PDF and CDF on standard graph paper.
B. Plot the CDF on normal probability paper.
C. Determine the probability that the yield stress is greater than 40 ksi.
D. Determine the probability that the yield stress is between 34 and 38 ksi.

Solution:
A. Since X is lognormal, ln(X) is normally distributed with mean lnX and standard
deviation lnX. These parameters can be found using Eqns. 2.48 and 2.49. We can use
the small V approximation here because VX is 0.10 which is smaller than 0.2.
2ln X = ln(1+ VX2 )  VX2  ln X = VX = 0.10
2

ln X = ln( X ) − 0.5ln X  ln( X ) = 3.584

The formulas for PDF and CDF are given by Eqns. 2.52 and 2.47. Both of these can
be calculated using information from the standard normal distribution.

Lognormal PDF
1.2
1
0.8
PDF

0.6
0.4
0.2
0
0 20 40 60
80 x

14
 Lognormal CDF
1
0.8
0.6

CDF
0.4
0.2
0
0 20 40 60 80
x

B. To plot the lognormal distribution on normal probability paper: (1) Calculate FX(x) for
some arbitrary values of x (in ascending order) in the range of interest. FX(x) is the
lognormal distribution, and it can be calculated as shown in Section 2.4.3. (2) Use the
values of FX(xi) as the values of pi for plotting points on normal probability paper. (3)
Calculate zi = -1(pi). (4) Plot zi versus xi. Since the lognormal and normal
distributions are related to each other, you can show that the relationship between z
and x is
ln(x) −ln X ln(x) −3.584
z= =
ln X 0.1

Normal Probability Paper

4
3
2
1
0
-1 0 20 40 60 80
-2
-3
-4
x

C.
 ln(40) − 3.584 
P(X  40) = 1− P(X  40) = 1 −   = 1 − (1.049) = 0.147
 0.1 

15
D.
 ln(38) −3.584   ln(34) −3.584 
P(34  X  38) =   −  
 0.1   0.1 

= (0.536) − (−0.576)
= 0.422
-------------------------------------

Problem 2.8. The annual extreme wind speed at a particular location is to be modelled as an
extreme Type I random variable. The mean value of the extreme wind is 50 miles per hour
(mph) and the coefficient of variation is 15%.
A. Plot the PDF and CDF on standard graph paper.
B. Plot the CDF on normal probability paper.
C. Determine the probability that the annual maximum wind speed is greater than 50
mph.
D. Determine the probability that the annual maximum wind speed is less than 50 mph.
E. Determine the probability that the wind speed will be between 40 and 60 mph.

Solution:
A. Let X denote the random variable representing wind speed.
 X = 50 VX = 0.15  X = VX X = 7.5

To plot the PDF and CDF, we need the parameters for the Type I distribution. They can
be found using Eqns. 2.62 and 2.63.
1.282
= = 0.1709 u =  X − 0.45X = 46.63
X

The PDF and CDF functions are given by Eqns. 2.58 and 2.59.

Type I PDF
0.07
0.06
0.05
PDF

0.04
0.03
0.02
0.01
0
0 20 40 60 80
100 x

16
 Type I CDF
1
0.8
0.6

CDF
0.4
0.2
0
0 20 40 60 80 100
x

B. To plot the Type I CDF on normal probability paper: (1) Calculate FX(x) for some
arbitrary values of x (in ascending order) in the range of interest. FX(x) is the Type I
distribution. (2) Use the values of FX(xi) as the values of pi for plotting points on normal
probability paper. (3) Calculate zi = -1(pi). (4) Plot zi versus xi on standard linear graph
paper.

Normal Probability Paper

0
0 20 40 60 80 100
-1

-2

-3
x

C.
P(X  50) = 1− P(X  50) = 1− FX (50)
= 1 − exp(− exp(−(50 − u)))
= 1 − 0.5700
= 0.43

xvii
D.
P(X  50) = FX (50)
= exp(− exp(−(50 − u)))
= 0.5700
E.
P(40  X  60) = FX (60) − FX (40)
= exp(− exp(−(60 − u))) − exp(− exp(−(40 − u)))
= 0.9032 − 0.04482 = 0.8584
---------------------------------

Problem 2.9. The peak ground acceleration A that is expected at a site in a 50 year time
period is modelled as an extreme Type II random variable with u = 0.2g (g is the acceleration
of gravity) and k = 3.
A. Plot the PDF and CDF on standard graph paper.
B. Plot the CDF on normal probability paper.
C. Determine the probability that the ground acceleration will be between 0.15g and 0.2g.
D. Determine the probability that the ground acceleration will be greater than 0.3g.

Solution:
A. The parameters u and k are already known. The formulas for PDF and CDF are given in
Eqns. 2.64 and 2.65.

Type II PDF

7
6
5
4
PDF

3
2
1
0
0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6
0.7
x

18
 Type II CDF

0.8

0.6

CDF
0.4

0.2

0
0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6
0.7
x

B. To plot the Type II CDF on normal probability paper: (1) Calculate FX(x) for some
arbitrary values of x (in ascending order) in the range of interest. FX(x) is the Type II
distribution. (2) Use the values of FX(xi) as the values of pi for plotting points on normal
probability paper. (3) Calculate zi = -1(pi). (4) Plot zi versus xi on standard linear graph
paper.

Normal Probability Paper

3
Standard normal variable

0
0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7
-1

-2

-3
x

19
C.
P(0.15  A  0.2) = FA (0.2) − FA (0.15)
   
k
   
k
u u
= exp −    − exp −   
    0.15  
  0.2    

= 0.3679 − 0.09345
= 0.2745
D.
P(A  0.3) = 1− P(A  0.3)
  u k 

= 1− exp −  
  0.3  
 
= 1− 0.7436
= 0.2564
-----------------------------------

Problem 2.10. The occurrence of major snow storms (snowfall greater than 1 foot) for a
particular location is assumed to follow a Poisson distribution. Over 33 years of snowfall
records, such storms have occurred 94 times.
A. What is the probability of 2 or more major storms in the next year?
B. What is the probability of exactly 2 storms occurring in the next 3 years?
C. What is the return period of these storms?
D. What is the probability of more than 3 storms in the next 2 years?
Solution:
The average occurrence rate, , of storms is
94
= = 2.85 occurrences/year
33
A. The time interval, t, is 1 year.

P(N  2) = 1− P(N  2)
= 1− P(N = 0) + P(N = 1)
 (t )0 −t (t )1 −t 
= 1−  e + e 
 0! 1! 

= 1− e− − e−
= 0.777

20
B. The time interval, t, is 3 years.
(t)2 −t
P(N = 2) = e
2!

=
(2.85)(3)2 −(2.85)(3)
2! e
= 7.07x10−3

C. The return period is defined as the inverse of the average occurrence rate.
1
= = 0.351 years/occurrence

D. The time interval, t, is 2 years.
P(N  3) = 1 − P(N  3)

= 1 − P(N = 0) + P(N = 1) + P(N = 2) + P(N = 3)

 (t)0 −t (t)1 −t (t) 2 −t (t)3 −t 
= 1−  e + e + e + e 
 0! 1! 2! 3! 
= 0.820

---------------------------------

21
 SOLUTIONS TO PROBLEMS IN CHAPTER 3

Problem 3.1. Derive Equation (3.2).

Solution:
The simplest derivation uses the fact that the expectation operator E[ ] is a linear operator.
Therefore,

 Y = EY  = E a 0 +  a i X i 

= Ea 0  + E  a i Xi 
= a 0 +  Ea i X i 
= a 0 +  a i EX i 
= a 0 +  a iX i

An alternate derivation uses the integral definition of expected value (Eqn. 2.28 extended to
apply to a random vector) and the concept of marginal density functions (Eqn. 2.85). By the
definition of expected value for a function of random variables,
+ + +
Y =    a +  a x  f
0 i i X1 X 2 X n (x1 , x 2 , , x n ) dx1dx 2 dx n

−− −

where f X X X (x1 , x 2 , , x n ) is the n-dimensional joint density function. By multiplying out

1 2 n

terms and carrying out n-1 of the integrals in each term to get to marginal density functions,
we get
+
 Y = a 0 +   a i x if X i (x i ) dx i
−

= a 0 +  a i X i
---------------------------------

Problem 3.2. Derive Equation (3.3).

Solution:
The simplest derivation uses the fact that the expectation operator E[ ] is a linear operator.
Therefore,

xxii
Another random document with
no related content on Scribd:
pois otetut, halastaan sydän ja pää, aivut pannaan tallelle', maksa
erotetaan keuhkoista ja pannaan veteen edellisten kanssa, josta
tehdään makkaruksia; mutta jos sydän ja pää tahdotaan syltyksi, niin
pitää ne' keitettämän ja leikattaman vahvoihin pytkyihin, sitte'
suolattaman syltyn sekaan. — Pienet suolet erotetaan visusti
talistansa ja käännetään tarkasti niinkuin isommatkin. Rapamaha
pannaan oljille', avataan, ruokotaan ja pestään puhtoseksi. Pienet
suolet varitaan elikkä kaltataan kuumassa, mutta ei kiehuvassa
vedessä, kraapitaan sitte' puuveittellä puhtaiksi ja pannaan
puhtoseen kylmään veteen. — Kuumenpaan variin, mutta ei
kiehuvaan, kastetaan puhtaaksi ruokottu maha ja käännetään sitte'
laskoksiin pöydälle', jossa sitä käsin taputellaan ja sitte' puuveittellä
ruokotaan puhtaaksi joka rypystä; erinomattain on satakerttu hyvin
tarkasti puhtaaksi ruokottava joka poimusta. Här'än kielellä karhien
lähteevät pienimmätkin rypyt puhtaiksi. Puhtaiksi saatuna pannaan
ne' kylmään veteen; suolet siittä otettuna puhalletaan henkeä
täyteen, josta nähdään puhtaus; ja jos eivät vielä olisi puhtaita, niin
ne' kraapitaan ja juoksutetaan sitte' muutamaan piihin vettä läpitte'.
Ohkosemmat paikat vatta-nahasta neulotaan makkaroiksi, jättäen
ainoastansa niin paljon aukeenta, että syömä sisään saadaan.
Nämät kaikki pannaan puhtaaseen veteen yöksi, mutta vettä
muutetaan muutama kerta. Syltyksi pannaan satakerttu ja jääneet
palat vatta-nah'asta, niin myös peräsuoli; ne' kiedotaan yhteen, ja
niotaan hyvin lujaan vahvalla hamppu-langalla, pannaan sitte'
kylmään veteen ja keitetään, mutta kiehuessa kuoritaan päälle'
kuohuva maanto. Sitte' kuin ovat niin pehminneet, että sormi
nipistäissä läpäsee, pannaan ne' kylmään veteen, josta jähtyneenä
otetaan pois, päästellään langoista, palotetaan ja pannaan liina-
kankaalle' valoomaan kuiviksi, jonka perästä suolataan jalkojen
kanssa sekasin, pannaan sitte' kansi päälle' ja kiviä kannelle'
painoksi.

N:o 107. Här'än-sylttyä.

Här'än-pää ja jalat pannaan puhtaiksi ruokottuina pariksi päivää

veteen likoomaan; Keitetään sitte' kypsiksi vähässä suolassa ja
kokonaisissa pippuroissa, jonka perästä runsitaan ja palotetaan
kohtuullisiin palasihin. Sitte' käristetään voita ja jauhoja sekasin ja
kaadetaan liemestä lisäksi, jonka kiehumaan ruvetessa pannaan
sekaan muutama lohko sitronia ja syltyn palaset; sitte' tehdään se
parahultasen makoseksi ja happamaksi, ja annetaan hiukan kiehua,
jonka perästä se on valmis.

N:o 108. Satakerttu-sylttyä.

Satakerttu leikattuna pieniin siirtoihin, virutetaan kylmässä

vedessä ja lyöpätään sitte' kiehuneessa vedessä; tästä vedestä pois
otettuna keitetään ne' toisessa vedessä vähän aikaa. Sitte' pannaan
sekaan pieniin rippuloihin leikattuja nauriita, räätiköitä taikka
perunoita, jotka keitetään kypsiksi yhdessä syltyn kanssa. Palanen
muserrettua inkivääriä, muutama kokonainen kryydipippura ja joku
laaperin-lehti pannaan myös sekaan. Liemi suolataan ja
suurustetaan hiukalla voilla ja jauhoilla, jos näyttää ylön vetelältä.

N:o 109. Sylttyä Här'än-jaloista.

Pikkusiin palasiin leikatut här'än-jalat keitetään vedessä ja

hiukassa suoloissa. Sitte' keitetään kasta voista ja jauhoista. —
Sipulia keitetään siksi että vesi tulee sipulin makuseksi, ja kiehuessa
kaadetaan sekaan siirappia ja vähän etikkaa; syltty pannaan myös
siihen ja keitetään hiukan kasessa sekasin.

N:o 110. Porsaan-sylttyä.

Viiden taikka kuuden viikkonen porsas hakataan 4:jään taikka

6:teen osaan ja pannaan veteen likoomaan ja sitte' kiehumaan
veteen ja etikkaan; etikkaa pannaan kolmas osa vedestä, se on: yksi
osa etikkaa ja kaksi osaa vettä. Kiehuessa kuoritaan liemi puhtaaksi
päälle' kuohuvasta vahdosta, ja pannaan sitte' sekaan pippuroita,
suoloja, pieni tukkula persiljaa ja pari sipulia. Kypseksi kiehuttuansa
ruokotaan liha kauniiksi, ja jähtyneenä leikataan parahultasihin
pytkyihin taikka palasihin. Sitte' kuin liemi kuurnattuna on jähtynyt,
otetaan rasva päältä pois ja pohjaan laskeentunut saku, ja liemi
kaadetaan puhtaana kastrulliin, johonka myös sekotetaan muutama
vahdoksi vispilöitty munan-valkuainen ja annetaan kiehua siksi että
hän juoksee elikkä leikkaantuu, jona se juoksutetaan villasen
kankaan läpitte' selkiäksi. Syltty säästetään liemessänsä
kiviastiassa, johonka se jähtyneenä kaadetaan. Se tuodaan myös
jähtyneenä hyytynessä liemessänsä karotilla pöytään, etikalla ja
pienennetyillä pippuroilla nautittavaksi.

N:o 111. Sylttyä Sian-päästä.

Halastu sian-pää pannaan kylmään veteen, jota muutetaan usiat

kerrat, pestään sitte' haliassa vedessä ja kraapitaan kamara
puhtaaksi, jonka perästä pannaan kiehumaan kylmään veteen
valkialle', ja kiehuessa kuoritaan päälle' kuohuva maanto. Kamaran
pehmittyä kuoritaan se lämpösenä pois, niin ehjänä kuin suinkin
saadaan, pää ruokotaan luista ja risoista, ja silava, niinkuin lihakin,
hakataan rippuloiksi. — Liemestä pannaan runsas kortteli valkialle' ja
siihen sekaan pienennettyjä pippuroita, inkivääriä, suoloja ja pari
lusikallista etikkaa. Kuin liemi kiehuttuansa on saanut kryydien
ma'un, sekotetaan sekaan silavan- ja lihan-rippulat. Sitte kastetaan
liemeen puhdas liina-riepu, taikka lautasliina (salvetti), ja levitetään
syvälle'-vadille'; sen päälle' pannaan kamara levällensä, ja siihen
silavan- ja lihan-rippulat; liina-riepu elikkä lautasliina sidotaan nyt
kokoon kireesti hamppu-langalla ja pannaan likistykseen toiseen
päivään saakka, jona se päästellään ja syltty pannaan suolaveteen.
Tätä syödään etikalla ja pienennetyillä pippuroilla.

Huomattava: Sylttyä ei ole paljain sormin pitelemistä, sillä se

pahenee siittä, vaan haarakkeella, elikkä kahvelilla.

N:o 112. Käämyrä-sylttyä.

Tähän otetaan hentumpi osa sian-sivusta; taikka silavan paikalta

leikataan niin vahvalta kamaraa, että siihen jää sormen vahvuudelta
silavaa, joka sitte' ruokotaan puhtaaksi ja levitetään silavan puoli
päällepäin ja varistellaan siihen pienennettyjä kryydi-pippuroita,
suoloja ja inkivääriä; sitte' levitetään niiden päälle' liha-makkaran-
syömää, josta puhutaan N:o 255.

3:mas Jako.
KALA-RUOKIA.

N:o 113. Keitettyä Haukea.

Hauki perataan niin tarkasti ett'ei sappi puhkee, josta se tulee

karvaan makuseksi; leikataan sitte' poikki, palasiksi, ja pannaan
hiukkaan veteen ja suoloin kannen alla kiehumaan. Kypsenä
tuodaan se syötäväksi sulatulla voilla ja piparuutilla, taikka
seuraavalla kasella: Voita ja jauhoja keitetään sekasin, johon
pannaan kiehunutta vettä ja hiukan lientä lisäksi, ja kiehumaan
ruvetessa piparuutia.

N:o 114. Täytettyä Haukea.

Isoläntänen hauki avataan suomustettuna taikka nyljettynä pään ja

pyrstön paikalta; ruokotaan ja pestään puhtoseksi ja täytetään sitte'
kyrsällä, joka tehdään neljästä hyvin sekotetuista munista, yhdestä
pieneksi survotusta nisukorpusta, hiukasta nisujauhoista, yhdestä
pieneksi hakatusta ja voissa paistetusta sipulista, suoloista, sokerista
ja muutamasta pienennetystä kryydi-pippurasta ja puolesta
korttelista taaleesta. Haava pannaan sitte' umpeen, ja hauki
kastetaan sulaan voihin ja pannaan voilla rasvattuun pitkään
pannuun uuniin paistumaan. Tätä syödään kaprisi kasella.
 (Katso N:o 234 ja 235).

N:o 115. Paistettua Haukea.

Vähäläntiä haukia perataan puhtaiksi ja halastaan, ruokotaan

ruodoista ja palotetaan; suolataan sitte' hiukan pienillä suoloilla ja
jätetään sillensä tunniksi, jonka perästä tyystin pyhitään puhtaalla
liinalla ja tahritaan sitte' sekotettuin muniin ja kieritetään pienettyyn
leipään ja paistetaan sulassa voissa pannussa. Kasi keitetään voista
ja jauhoista, pannen sekaan kiehunutta vettä, niin myös korinttereitä
ja hiukan etikkaa ja siirappia lisäksi.

N:o 116. Piparuutilla höystettyä Haukea.

Parahultasiin palasiin leikattu hauki lyöpätään suolasessa

vedessä, höystetään sitte' vähässä kalaliemessä, voissa, raastitussa
leivässä ja raastitussa piparuutissa, joka ensin puserretaan
pienennetyssä sokerissa. Se joka tahtoo, saa panna myös vähän
etikkaa sekaan.

N:o 117. Keitettyjä Ahvenia.

Ahvenet perataan puhtosiksi, sappea puhkasemata, virutetaan

sitte' raikkaalla vedellä ja pannaan veteen ja vähään suoloin
kiehumaan; kiehuessa kuoritaan maanto liemestä, jonka perästä
pannaan sekaan rippula voita ja pikkunen tukkula persiljaa. Kypsinä
tuodaan ahvenet pöytään syötää kasella, joka keitetään vedestä,
voista, pienennetystä persiljasta ja jauhoista, pannen senverran
lientä sekaan, että saadaan parahultasen suolaseksi.
 N:o 118. Paistettuja Ahvenia.

Ahvenet perataan niin visusti, ett'ei sappi puhkee, pyhitään sitte'

pyhkiysliinalla puhtosiksi ja haavotetaan kahdenpuolen, jonka
perästä hiastetaan pienillä suoloilla ja annetaan olla tuokion sillänsä;
pyhitään sitte' taas pyhkiysliinalla näljästä puhtosiksi ja paistetaan
voissa keltasen-ruskeiksi, ja tuodaan lämpösinä syötäväksi vihriäis-
aineitten kanssa.

N:o 119. Höystettyjä Ahvenia.

Ahvenet suomustetaan ja perataan, sappea puhkasemata,

virutetaan sitte' puhtaiksi raikkaassa vedessä ja ladotaan toinen
toisiinsa rivittäisin vattoillensa voilla rasvattuun avaraan kastrulliin.
Joka rivin, elikkä latomuskerran väliin pannaan pienettyä persiljaa,
voirippuloita, suoloja ja jauhoja, että kasi tulee sakialännäksi.
Kaloihin kaadetaan, kastrulliin pantuna, hiukan vettä ja keitetään
kannen alla.

N:o 120. Perunoitten seassa keitettyjä Ahvenia.

Ahvenet perattuina ja tuuman verran niskoista avattuina pannaan

kuorittujen ja pestyjen perunoitten sekaan kiehuvaan veteen
suoloihin kiehumaan. Kypsinä pannaan ahvenet vadille' ja perunat
ylisten-ympärille'; näiden kaikkien sekaan varistellaan viimmeksi
pienettyä persiljaa, ja tuodaan sulatulla voilla ja senapilla syötäväksi.

N:o 121. Keitettyä Madetta.

 Made' perataan ja nyljetään oitis vedestä saatua, ennen kuin hän
ehtii maksansa syödä, sitte' leikataan parahultasiin osiin, virutetaan
ja keitetään suolasessa vedessä; kiehuessa kuoritaan maanto
liemestä, ja kypsenä tuodaan syötäväksi senappi-kasella, (N:o 237).

N:o 122. Höystettyä Madetta.

Perattu ja virutettu made' pannaan palasina, riviriviltä latojen,

kylmällä voilla voideltuun kastrulliin. Joka rivin, elikkä latomuskerran
väliin pannaan raastittua leipää, sokeria, muskotblommaa, suoloja ja
henttuja sitronin lohkoja, vettä myös niin paljon että kaikki on
peitossa. Kypseksi kiehuttua, hiljasella valkialla, pannaan valkosta
Saksan-viinaa hiukan sekaan ja tuodaan kannella peitetyllä vadilla
pöytään.

N:o 123. Keitettyä Ankeriaista.

Nyljetty, perattu ja paloitettu ankeriainen pannaan kastrulliin

kiehumaan tillissä, kokonaisissa kryydipippuroissa, suoloissa ja se
verrassa vedessä, että kala on peitossa; kypsenä otetaan se pois ja
liemi kaadetaan erinänsä; jähtyneenä pannaan ankeriainen
lieminensä klasi- taikka kiviastiaan; syödään sitte' etikalla ja omalla
liemellänsä.

N:o 124. Paistettua Ankeriaista.

Ankeriainen nyljetään, perataan, halastaan ja paloitetaan;

suolataan sitte' pienillä suoloilla ja jätetään tunniksi siksensä, jonka
perästä pyhitään puhtosella pyhkiysliinalla ja kastetaan sulaan
voihin; kieritetään sitte' raastitussa leivässä, johon on sekotettu
pienennettyä persiljaa; pannaan sen perästä pannuun taikka
parilaalle' paistumaan keltasen-ruskeaksi.

N:o 125. Paistettua Ankeriaista toisella lailla.

Ankeriaisesta otetaan nyljettynä ja halastuna pää ja selkä-ruoto

pois, liha leikataan sitte' parahultasiin palasihin ja pannaan
raikkaaseen veteen siksi että valkeneevat, jona ne' pannaan
valoomaan, ja valoneina pyhitään puhtosella liinalla taikka palttinalla
ja varistellaan sekaan pieniä suoloja. Suoloissa pari tuntia ollunna
likistellään ne' taas' liinalla märkyydestä kuiviksi, ja leikataan
molemmin puolin pieniin haavoihin, jonka perästä ne' kastetaan
sulaan voihin ja tahritaan raastittuun leipään; paistetaan sitte'
parilaalla.

N:o 126. Puoli-suolattua Ankeriaista.

Ankeriainen nyljetään ja perataan, pyhitään sitte' kuivaksi,

hiastetaan pienillä suoloilla ja pannaan pyttyyn kannen ja painon
alle'. Tässä 3 taikka 4 päivää oltuansa leikataan se parahultasihin
palasihin, haavoitetaan ja paistetaan parilaalla.

N:o 127. Keitettyjä Kouruja. (Ruda). Kourut pannaan perattuina ja

virutettuina hiukan suolattuun veteen kiehumaan, mutta pidetään
tarkka vaari ett'eivät hajalle' kiehuisi, sillä kouru on hyvin
hienolihanen kala. Ne' syödään sitte' voikasella (N:o 239), johon
pannaan muutama pisara etikkaa sekaan.

N:o 128. Höystettyjä Kouruja.

 Kourut, suomustettuina ja perattuina leikataan keskeltä poikki;
höystetään sitte' samalla lailla kuin mateetkin, N:o 122.

N:o 129. Paistettuja Kouruja.

Kourut reidataan ja paistetaan samalla lailla kuin ahvenetkin, N:o

118.

N:o 130. Keitettyjä Lahnoja.

Lahnat pyhitään perattuina ja palotettuina liinarievulla kuiviksi, ja

pannaan sitte' suolattuun veteen kiehumaan kypsiksi. Kypsinä
tuodaan ne' lämpösinä syötäväksi kasen kanssa, jota tehdään
raastitusta piparuutista, munanruskuaisista ja sokerista, taaleesseen
sekottamalla.

N:o 131. Paistettuja Lahnoja.

Nämät valmistetaan samalla lailla kuin ahvenetkin, N:o 118.

N:o 132. Keitettyjä Säynäviä.

Säynävät keitetään kuin lahnatkin, N:o 130, ja syödään

samallaisella kasella.

N:o 133. Höystettyjä Säynäviä.

Säynävät perataan ja paloitetaan, virutetaan ja pannaan sitte'

valoomaan vedestä. Sen perästä ladotaan ne' riviriviltä voilla
rasvattuun kastrulliin, ja joka latomuskerran väliin varistellaan
pieneksi raastittua leipää, suoloja, hiukan kokonaisia
kryydipippuroita, voinrippuloita, inan sokeria ja piparuutin palasia;
päälliseksi kaadetaan vähän vettä sekaan ja pannaan valkialle'
umpikannen alla hiljaksellen höystööntymään.

N:o 134. Keitettyjä Kuhia.

Kuhat perataan ja paloitetaan, virutetaan sitte' ja pannaan

suolattuun veteen kiehumaan kypsiksi. Kypsinä tuodaan ne'
syötäviksi kasella, joka tehdään pieniksi hakatuista koviksi keitetyistä
munista, sekotettuina sulaan voihin hyvin sekasin. — Kasta
keitetään myös jauhoista, voista ja sinapista, pannen hiukan lientä
lisäksi.

N:o 135. Höystettyjä Kuhia.

Kuhat pannaan perattuina, puhtaiksi virutettuina ja paloittettuina

kylmällä voilla voideltuun kastrulliin, ja varistellaan päälle' raastittua
leipää, sokeria, muskotblommaa ja suoloja; sitte' kaadetaan sekaan
hiukan vettä ja Saksan-viinaa, puoliksi kumpiakin, ja annetaan
hiljasella valkialla kiehua kannen alla siksi että pehmiäävät, joina
ovat oitis pöytään tuotavat.

N:o 136. Keitettyjä Siikoja.

Siiat perataan ja virutetaan puhtosiksi, keitetään sitte' hiukan

suolansekasessa vedessä kypsiksi. Kasi keitetään voista ja
jauhoista, pannen hiukan liemestä lisäksi, niin myös eine' sokeria ja
etikkaa; tämä suurustetaan kahdella munan-ruskuaisella.
 N:o 137. Keitettyjä Maarian-kaloja.

Maarian-kalat, joita myös kampelakaloiksi kutsutaan (Ruottiksi

Flundra), perataan ja nyljetään, virutetaan sitte' ja pannaan veteen
kiehumaan, johon sekotetaan pienennettyä persiljaa ja suoloja. —
Kasta keitetään näihin voista ja jauhoista, pannen hiukan liemestä
lisäksi ja pieneksi survottua persiljaa; tämä suurustetaan kahdella
munan-ruskuaisella.

N:o 138. Paistettuja Maarian-kaloja.

Nämät nyljetään perattuina ja suolataan sitte' tuokioksi, jonka

perästä ne' likistellään kuiviksi puhtosen liina-rievun välissä;
kastetaan sitte' vispilöittyyn muniin ja tahritaan semmosina
sekotettuin jauhoin ja raastittuun leipään, ja pannaan voihin
kiehumaan taikka hyvään lihan-rasvaan.

N:o 139. Tuoretta Lohta keitettynä.

Lohi perataan ja halastaan, leikataan parahultasiin palasihin ja

virutetaan hyväksi. Sitte' pannaan valkialla olevaan veteen muutama
tillin oksa, jokuu kryydipippura ja suoloja, niin myös veden
kiehumaan ruvetessa lohikin. Kuin vesi, lohen sekaan pantua, rupee
toistamiseen kiehumaan, kuoritaan maanto liemestä. Lohi pannaan
kypsenä vadille' ja liemi eriastiaan jähtymään; molempien jähdyttyä
kaadetaan liemi lohen sekaan vadille', ja tuodaan etikalla syötäväksi.

N:o 140. Tuoretta lohta Kirsimarja-kasella.

 Lohi perattuna, halastuna ja palotettuna virutetaan puhtoseksi ja
keitetään suolatussa vedessä. Sill'aikana survotaan kirsimarjoja ja
keitetään hiukassa vedessä sa'ukkaaksi, joka saku sitte' pakotetaan
ruoka-siivilän läpitte'. Sen perästä käristetään voita ja jauhoja
kastrullissa sekasin, ja pannaan hiukan vettä ja Saksan-viinaa
joukkoon, niinmyöskin kirsimarjan-saku ja vähän raastittuja sitronin-
kuoria ja sokeria. Näitten kiehuessa pannaan lohi sekaan, sitte' kuin
hän ensin on valonut liemestänsä, ja annetaan tuokion höystööntyä
hiljasella valkialla, jonka perästä se on pöytään tuotava kannella
peitetyllä vadilla.

N:o 141. Höystettyä tuoretta Lohta.

Lohi perataan, virutetaan ja palotetaan ja pannaan sitte' suolattuun

veteen kiehumaan. Sitte' keitetään sekasin voita ja raastittua leipää,
pannen hiukan vettä sekaan, senperästä suoloja, sokeria ja
muskotblommaa. Näitten vähän aikaa kiehuttua pannaan lohen
palaset joukkoon, hiljasella valkialla höystööntymään; valmiina
kaadetaan siihen muutama lusikallinen Saksan-viinaa.

N:o 142. Vähän suolattua Lohta.

Lohi halastaan oitis järvestä saatua ja selkä-ruoto otetaan pois; se

pyyhitään sitte' hyvin puhtoseksi puhtaalla liina-rievulla ja hiastetaan
senperästä lihanpuolelta suoloilla ja hiukalla sokerilla, jotka ensin
sekotetaan sekasin; sitte hiastetaan molemminpuolin niin paljolla
pienillä suoloilla, että hän tulee hiukan suolaseksi (riimi-suolatuksi).
Puhtosen pytyn pohjalle' pannaan sitte' muutama vihriäinen tillin
oksa ja lohi niiden päälle', ja lohen päälle' taas tillin oksia. Tässä 12
tuntia oltuansa on se syötävä ruokaöljyllä ja etikalla. Tässä suolassa
säilyy lohi 8 päivää taikka vähän enemmänkin, mutta pitää sitte' joka
päivä käännettämän.

N:o 143. Lohi-Lootia.

Lohesta viileskeltyjä ohkosia pytkyjä liotetaan maidon sekasessa

vedessä puolen vuorokautta, jos lohi on suolattua; sitte' voidellaan
sulatulla voilla niin monta pläkki-lootaa kuin tarvitaan, ja ladotaan
niiden pohjille' kertaaseensa kypseksi keitettyjä ohkosia perunan-
lohkoja ja lohkojen päälle' lohipytkyjä, jotka pitää oleman liina-
rievulla kuiviksi likistetyt; lohen päälle' ladotaan sitte' taas perunoita
ja perunoitten lohta, siksi että loota täytyy. Sitte' sekotetaan sekasin
kortteli taaletta, 4 munan-ruskuaista ja hiukan pieneksi survottua
persiljaa, ja kaadetaan siittä joka lootaan niin paljon, että perunat ja
lohi peittyyvät. Loodat pistetään uuniin kypsymään, ja tuodaan
lämpösinä syötää.

N:o 144. Keitettyä suolasta Lohta.

Päät ja pyrstöt ovat rasvasuudensa vuoksi luonnikkaammat

keittää, kosk' eivät myös muulla lailla sovi syötääkkään. — Suoloista
hyvin liotettuina paloitetaan ne' kohtuullisiin osiin ja keitetään sitte'
vedessä, tillin ja pippuroitten seassa. Jähtyneenä syödään ne'
etikalla ja omalla liemellänsä.

N:o 145. Höystettyä suolasta Lohta.

Liotetusta lohen keskustasta leikataan vilten leveitä ja ohkosia

pytkyjä, jotka pannaan kastrulliin ja vettä pääälle' niin paljon, että
tuleevat peittoon; kastrulli nostetaan sitte' valkialle', ja kuoritaan
kiehuessa maanto pois liemestä; liemen kuorittua nostetaan kastrulli
valkialta, liemi kuurnataan pois ja kylmää vettä kaadetaan siaan,
joka myös pois nuristetaan. Lohen palaset höystetään sitte'
samallaisella kasella kuin tuore' lohikin, N:o 141.

N:o 146. Paistettua Lohen-selkää.

Lohen-selkä liotettuna paloitetaan ja pyhitään puhtosella liina-

rievulla, kastetaan sitte' sulattuun voihin ja tahritaan hyviin
nisujauhoin, jonka perästä paistetaan voissa pannussa. Syödään
sitte' varikoisella kasella. Katso N:o 238.

N:o 147. Sillejä öljyssä ja etikassa.

Suolattuja sillejä pannaan vuorokaudeksi veteen likoomaan, jolla

ajalla vettä muutetaan kahdesti; ne' halastaan sitte' ja perataan
ruodoista puhtaiksi, jonka perästä ne' leikataan vilten pieniin palasiin
ja pannaan muutamaksi tuntia maitoon likoomaan. Maidosta otettuna
ladotaan ne' karotille ja joka latomuskerran väliin pannaan sipulin-
lohkoja ja pienettyjä pippuroita; sitte' kaadetaan ruoka-öljyä ja
etikkaa päälle' ja tuodaan voileivän kanssa syötää. — Öljy ja etikka
sopii myös pois jättä, mutta niiden siaan tehdään sitte' kasta
seuraavista aineista: Kaksi kovaksi keitettyä munan-ruskuaista
hakataan sekasin lusikalliseen pienettyyn sokeriin, hyppyselliseen
suoloin ja senvertaan etikkaan, että tulee parahultasen happamaksi,
johon pannaan sakeaa taaletta lisäksi. Tähän kaseen pannaan
viimmeseksi pieniksi hakattuina ne' kaksi munan-valkuaista.

N:o 148. Silli-Lootia.

 Sillit halastaan ja ruodot otetaan pois, liotetaan sitte' vedessä ja
pyhitään liina-rievulla kuiviksi, jonka perästä ne' kastetaan hyvin
sekotettuin muniin ja paistetaan keltasen-ruskeiksi voissa. — Ne'
pannaan sitte' voilla rasvattuin lootiin perunoitten kanssa,
samallalailla kuin lohikin. Katso N:o 143.

N:o 149. Keitettyjä suolasia Sillejä.

Sitte' kuin sillit ovat vedessä liotetut, perataan ne' ja leikataan

keskeltä poikki; sen perästä pannaan ne' kylmään veteen valkialle'
kiehumaan, ja niin pian kuin päälle' kuohuva vahto on liemestä pois
kuorittu, nostetaan ne' myös valkialta. Näitä syödään kuorittujen
perunoitten kanssa ja seuraavan kasen: Pari sipulia hakataan
pieniksi ja keitetään vedessä siksi että heistä on kaikki voima
lähtenyt, jonka perästä se kuurnataan; sitte' keitetään voita ja
jauhoja sekasin ja pannaan sipulin lientä joukkoon, ja kuin nämät
rupeevat kiehumaan pannaan rahtu sokeria ja etikkaa lisäksi.

N:o 150. Keitettyjä tuoreita Silahkoita.

Tuoreista silahkoista katkastaan perattuina päät ja pyrstöt, ja

virutetaan sitte' puhtaiksi, jonka perästä ne' ladotaan riviriviltä
laakeeseen kastrulliin, pannen sekaan hiukan tilliä, kokonaisia
kryydipippuroita, suoloja ja vähän vettä. Niiden annetaan sitte' tuokio
kiehua, mutta ei hajalle', ja tuodaan kypsinä vadilla pöytään. Liemi
suurustetaan parilla munan-ruskuaisella ja kaadetaan eri astiaan,
silahkoitten kanssa syötäväksi.

N:o 151. Paistettuja tuoreita Silahkoita.

 Silahkat perattuina ja virutettuina, niinkuin tämän edellisessä on
neuvottu, haavotetaan molemminpuolin ja suolataan pienillä suoloilla
pariksi tuntia, jonka perästä ne' pannaan puhtoselle' liina-rievulle'
valoontumaan, ja kastetaan sitte' maidolla sekotettuin muniin, sen
perästä nisujauhoin, ja pannaan voihin taikka hyvään lihan-rasvaan
paistumaan.

N:o 152. Vähän suolattuja Silahkoita.

Tuoreet silahkat perataan ja pestään, otetaan sitte' kylkiruodot

visusti pois, jonka perästä kalat pyhitään liina-rievulla ja hiastetaan
molemmin puolin pienetyillä suoloilla; pannaan sitte' pyttyyn riviriviltä
ja ladotaan joka rivin väliin tillin-oksia. 12 tunnin perästä ovat ne'
syötäviä ruoka-öljyllä ja etikalla.

N:o 153. Höystettyjä Silahkoita.

Tuoreista silahkoista katkastaan perattuina puolen päätä pois,

pannaan sitte' haavoitettuina päällyksyttäsin, rivi-riviltä, voilla
voideltuun kastrulliin, ja sekaan: raastittua leipää, suoloja, hiukan
muskotblommaa, pippuroita, voita ja muutama ohkonen sitruunin-
lohko; päälliseksi kaadetaan sekaan hiukan saksan-viinaa ja sen
verran vettä, että kasi tulee parahultaseksi. Nämät pannaan sitte'
hiljaselle' valkialle' kannen alla höystööntymään, jolla ajalla ne' pari
kertaa pudistetaan kastrullissa sekasin, ja tuodaan valmiina pöytään,
paistettuja silahkoita ympäri ladottuna.

N:o 154. Keitettyjä Kiiskisiä.

 Kiiskiset perataan ja virutetaan puhtaiksi, keitetään sitte' vähän
aikaa vedessä, suolojen ja kokonaisen persiljan seassa. Kypsinä
kuurnataan liemi ja persilja otetaan pois. Kasta keitetään voista,
jauhoista ja pienennetystä persiljasta, johonka pannaan senverran
lientä sekaan, että liemi tulee parahultasen saukkaaksi, jona se
kaadetaan kasi-kuppiin kalojen kanssa syötäväksi.

N:o 155. Keitettyjä Kuorreita.

Kuorreet perataan ja pestään hyvin tyystin, pannaan sitte'

kiehumaan niin paljoon sahtiin, että ovat vallan peitossa. Tässä
kiehuttuansa kaadetaan sahti pois ja toista siaan, josta kuorreitten
haju lähtee. Kuin tässä uudessa liemessä ovat pikimältänsä
kiehuneet, otetaan ne' pois ja pannaan liina-rievulle' valoomaan.
Niitä sopii sitte' höystöttää, kuin ahvenoitakin (119), taikka keittää
suolatussa vedessä ja syödä senappi-kasella, N:o 237.

N:o 156. Paistettuja Kuorreita.

Kuorreet puhtaiksi perattuina virutetaan usiassa vedessä, jonka

perästä ne' suolataan ja annetaan olla tuokio sillänsä; ne' likistellään
sitte' puhtosessa liina-rievussa ja kastetaan muniin, jotka ensin ovat
maidon pisarassa sekasin sekotetut; tahritaan sitte' nisujauhoilla
sekotettuun raastittuun leipään, ja paistetaan voissa taikka hyvässä
lihan-rasvassa.

N:o 157. Tuura-kaloja. (Stockfisk).

Tuura-kalat kastetaan äkkiä veteen, peitotaan sitte' kelpolailla

kirvespohjalla, jonka perästä ne' pannaan vuorokaudeksi järvi-
veteen; tästä pois otettuna nypitään nahka ja ruodot pois, ja lihat
pannaan palasina tinattuun astiaan vedessä hiljaksellen kiehumaan,
siksi että haurastuuvat. Ensimmäisessä kiehumisessa kuoritaan
maanto liemestä hyvin tyystästi, ja pidetään tarkka vaari kalojen
hauraantumisesta, joina ne' oitis pitää otettaman likistettää ruoka-
siivilän läpitte'; sillä muuton kalsiintuuvat ne' taas entisellensä. Tässä
pitää nyt olla saapuilla puuron sakuseksi vedessä lyöpättyjä
riiskryynejä, joihin sekotetaan, oitis valkialta otettuna, nökkälä nuorta
voita siksi että hän sulaa. Tämä puuro kaadetaan kuumana syvään
vatiin ja sama verta kaloista hyvin lämpösinä sekaan, jossa niitä
hyvin ahkeraa sekotetaan, ett'eivät pääse jähtymään. Sitte sotketaan
tämä sekotus hyvin lujaan kuumalla vedellä kasteltuun kaavaan eli
vormuun, josta se kumotaan vadille'. Sill'aikana keitetään kasta
nuoresta voista ja nisu-jauhoista, johonka pannaan kalan-lientä
lisäksi niinmyös suoloja ja pippuroita; näiden kiehumaan ruvetessa
pannaan rippula voita sekaan, joka sekotetaan hyvin sekasin. Tästä
kasesta kaadetaan sitte' yksi osa kalasekotukseen ja loppu
annetaan kasi-kupissa pöytään kalan kanssa syötää.

N:o 158. Höystettyjä Tuura-kaloja.

Sitte kuin kalat ovat niin nuijitut, nypityt ja keitetyt, ja ruoka-siivilän

läpitte' puserretut, kuin tämän edellisessä on neuvottu, käristetään
voita valkialla kastrullissa jauhoissa sekasin, pannen sen verran
maitoa joukkoon, että kasi saadaan parahultaseksi, johonka sitte'
lisätään hiukan suoloja, sokeria ja muskotblommaa; näiden
kiehuessa pannaan kalat sekaan, ja kuin sitte' taas vähän
kiehahtaavat, ovat ne valmiit.

N:o 159. Live-Kaloja.

 Kannu seulottua koivuntuhkaa ja kortteli kalkkia keitetään neljässä
kannussa järvi- taikka joki-vedessä väkeväksi lipiäksi ja kaadetaan
selkenemään toiseen päivään. Sitte' tuiskutetaan ison pytyn pohjalle'
sormen vahvuselta kalkkia ja ladotaan sen päälle' isoja, mutta
mielenperäsiin palasiin hakattuja, kuivia kaloja; sen perästä
kaadetaan selinyt live' sekaan, ja lasketaan kansi, paino päällä,
painamaan ja pitämään kaloja lipiässä, niin että livettä on kalojen
päälläkin. Kalat, tässä 5 taikka 6 päivää oltuansa, virutetaan
raikkaassa järvi-vedessä, ja pannaan sitte' runsaaseen järvi-veteen
vähintänsäkkin viikkokaudeksi likoomaan. Tällä ajalla muutetaan
vettä, ensimmältä joka päivä ja viimmeseltä joka toinen. Pakkasilla,
talvista aikaa, säilyyvät ne' kauvimman ajan pehmosina, jos otetaan
vedestä pois siinä aikansa oltuansa, ja annetaan jäätyä; sillä ylön
kauvan vedessä maattua tuleevat ne' kalseiksi. Vedestä otettuna
pannaan ne' suolattomaan kylmään veteen kiehumaan, ja
kiehuneena kaadetaan ne ruoka-siivilään valoomaan. Näitä syödään
karvoilla pippuroilla ja suoloilla, ja sulattua voita annetaan kaseksi.
— Taikka 8 luodia voita, puolen korttelia kylmää vettä ja
hyppysellinen nisujauhoja keitetään, yhtämittaa sekottaessa,
kaseksi. Vähäsiin kaloihin ei tarvita niin väkevää livettä, kuin tässä
on neuvottu isoille' kaloille' tekemään. — Joka kuivattuja haukia
tahtoo live-kaloiksi, niin tehköön niitä samalla lailla kuin tässä on
neuvottu; mutta niihin ei tarvita myöskän niin väkevää livettä, kuin jo
on neuvottu tekemään. Tuh'assa liotetut kalat eivät tule
sinnepäinkään niin valosiksi kuin lipiässä lionneet.

N:o 160. Keitettyjä Krapuja.

Vettä ja suoloja ja tillejä pannaan kastrulliin kiehumaan. Veden

kiehumaan ruvettua kaadetaan kravut äkkiä elävinä sekaan, mutta ei