Kruunusillat

Väliaikaiset reitit ja muut reittivaihtoehdot

Matkustajaliikenteen on määrä käynnistyä Hakaniementorin kupeeseen rakennettavalle väliaikaiselle päätepysäkille vuoden 2027 alussa.^[5] Alustavan suunnitelman mukaan linja 12 liikennöidään Hakaniemeen ja linja 11 kahtena ensimmäisenä liikennöintivuonna Kalasatama–Pasila-raitiotietä pitkin Pasilaan.^[6][7] Hakaniemen väliaikaisen päätepysäkin kapasiteetti ei kestä molempia Laajasalon linjoja tiheillä vuoroväleillä, ja siksi Haakoninlahden linja ohjattaneen keskustaan vasta päärautatieaseman päätepysäkin valmistuessa.^[6]

Linja 12:ta suunnitellaan jatkettavan päärautatieasemalta Kampin kautta Länsiterminaalille Jätkäsaareen.^[8][9] Tällöin ei tarvitsisi rakentaa päätepysäkkiä Rautatientorille tai Kaivokadulle.

Liittyvät hankkeet

Kruunusillat-hankkeeseen liittyy monia muitakin hankkeita, kuten katutöitä, jotka on kokonaistaloudellisista syistä kannattavaa toteuttaa raitiotien rakentamisen yhteydessä. Esimerkiksi Asematunnelin kannen peruskorjaus Kaivokadulla on urakka, jonka yhteensovittaminen Kruunusiltojen rakennustöiden kanssa vähentäisi ydinkeskustalle aiheutuvia liikenteellisiä- ja muita haittoja.^[6] Muita liittyviä hankkeita ovat muun muassa Hakaniemen sillan uusiminen, Nihdin rantarakenteet, uusi Näkinsilta eli pyöräliikenteen ja jalankulun silta Sörnäisten rantatien yli sekä Hakaniemenrannan esirakentaminen uusia tontteja varten.^[6] Koska Näkinsilta ja uusi Hakaniemensilta rakennetaan samaan aikaan raitiosiltojen kanssa, on Kruunusillat-hankkeen sanottu rakentavan yhteensä viisi uutta siltaa.^[11]

Aikataulu

Kruunusiltojen rakentaminen alkoi lokakuussa 2021.^[2] Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa: ensin Hakaniemestä Laajasaloon ja vasta sen jälkeen Hakaniemestä keskustaan.^[12] Suunnitelman mukaan ensimmäisen vaiheen rakennustyöt valmistuvat vuoden 2026 loppuun mennessä ja matkustajaliikenne käynnistyy Hakaniemen väliaikaiselle päätepysäkille vuoden 2027 alussa.

Toinen vaihe

Länsisataman pikaraitiotien eli jatkoyhteyden päärautatieaseman kautta Jätkäsaareen arvioidaan valmistuvan 2030-luvun alussa.^[15] Vaiheistamisella pyritään varmistamaan, että yhteys Laajasalosta Hakaniemeen valmistuu tavoiteaikataulussa.^[5] Asematunnelin peruskorjaushankkeen aikataulullinen ja sopimustekninen selvittäminen on vielä kesken, ja keskustan alueella on myös muita lähitulevaisuudessa alkavia rakennushankkeita, minkä takia Kruunusiltojen raitiotien jatkaminen päärautatieasemalle on perusteltua toteuttaa vasta toisessa vaiheessa^[6]; rakentaminen halutaan yhteensovittaa esimerkiksi myös Helsingin yliopiston metroaseman suunnitellun pohjoisen sisäänkäynnin kanssa.^[15] Myös Uusi Eliel -hanke eli Elielinaukion uudistaminen on vielä sisällöllisesti epävarma, ja sen lopputulos saattaa vaikuttaa Kaivokadun päätepysäkin suunnitteluun.^[6] Vuonna 2024 avattu Kaisantunneli helpottaa pyörä- ja jalankulkuliikenteen poikittaissuuntaista kulkua Kaivokadun työmaan aikana.^[6]

Jotta Kaivokadun raitiotieliikenne ei ruuhkautuisi, Länsisataman pikaraitiotien rakentamisen yhteydessä Kaivokadun raitiopysäkki on tarkoitus laajentaa neliraiteiseksi; laiturialuetta pidennetään ja pikaraitiotielle rakennetaan oma keskilaiturinsa.^[15]

Sillat

Kaikki hankkeen kolme siltaa on suunniteltu ainoastaan raitiotie-, pyörä- ja kävelyliikenteen käyttöön, eikä niillä sallita auto- tai linja-autoliikennettä.^[18] Tarvittaessa ne sopivat kuitenkin pelastusajoneuvojen käyttöön.^[17][18] Mahdollisuuksien mukaan raitiotiet suunnitellaan nurmiratoina.^[18] Kruunuvuorensilta-vinoköysisilta olisi valmistuttuaan noin 1 200 metriä pitkä, eli siitä tulisi Suomen pisin silta.^[19][20]

Merihaansillasta on tarkoitus myöhemmin haarautua Hanasaareen Hiilisatamansilta, joka ei kuitenkaan kuulu Kruunusillat-hankkeeseen.^[23][24] Hiilisatamansillalle ei myöskään toteuteta raitiotietä, vaan se tulee pyöräliikenteen ja jalankulun käyttöön.^[25]

Matka-ajat

Varikko

Uutta liikennelaitoksen raitiovaunuvarikkoa on suunniteltu Yliskylään. Suomen ensimmäinen hybridivarikko on suunniteltu niin kutsuttuun ratikkakortteliin, jossa varikkotilan päälle rakennettaisiin liiketiloja ja asuntoja.^[26][27] HKL tekee varikosta myöhemmin erillisen hankepäätöksen.^[6] Tarvittaessa Kruunusiltojen liikennöinti onnistuu Kalasatama–Pasila-raitiotien ja kantakaupungin raitiotieverkon kautta myös muilta varikoilta.^[5]

Kustannusarvio

Ensimmäisen vaiheen Laajasalo–Hakaniemi kustannusarvio on noin 326 miljoonaa euroa ja toisen vaiheen Hakaniemi–päärautatieasema karkeasti kymmenen miljoonaa.^[1] Lisäksi kalustohankinnat ovat noin 98 miljoonaa euroa ja uuden raitiovaunuvarikon rakentaminen noin 96 miljoonaa.^[1] ”Yliskylän lenkin” eli tarvittaessa rakennettavien Reposalmentien ja Ilomäentien raitioteiden kustannusarvio on noin 19 miljoonaa euroa.^[6]

Liittyvillä hankkeilla, kuten katutöillä, on varsinaisesta silta- ja raitiotierakentamisesta erillinen kustannusarvionsa, joka on noin 235 miljoonaa euroa.^[19] Rakentamisen, kaluston, varikon ja liittyvien hankkeiden yhteishinnasta on puhuttu lähes 800 miljoonana eurona.^[28][29][30]

Suunnittelutyö ja reittivaihtoehdot

Yhteys Laajasalosta kantakaupunkiin esitettiin ensimmäisen kerran jo vuoden 2002 yleiskaavassa.^[31] Vaihtoehtoihin kuului Kampista Senaatintorin ja Katajanokan kautta kulkeva Laajasalon metro, joka olisi voitu rakentaa joko kaksikilometrisenä siltana tai merenalaisena tunnelina.^[32] Kokonaisuudessaan uusi metrolinja olisi alkanut Pasilan metroasemalta. Haaroittamisvaihtoehdossa olemassaoleva metrorata olisi haaroitettu Herttoniemen metroasemalta Laajasalon suuntaan, mutta vaihtoehto oli teknisesti haastava, ja kolmas metrolinja olisi heikentänyt muiden metrolinjojen palvelutasoa.^[33] Joukkoliikennejärjestelmien vertailussa vuonna 2007 ja Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelussa vuonna 2008 tutkittiin metron, linja-auton ja raitiotien hyötykustannussuhteita, ja selvitysten perusteella esitettiin, että suunnittelua jatkettaisiin ensisijaisesti raitiovaihtoehdon pohjalta.^[6] Selvitysten mukaan metroyhteys olisi ollut huomattavasti kalliimpi ja matkustajakysyntä suhteessa sen kapasiteettiin vähäinen.^[31] Betonielementtitunnelin rakentamisessa todettiin myös olevan riskejä.^[31] Arvioituihin vaihtoehtoihin kuuluivat myös köysirata Hakaniementorille ja bussilautta Katajanokalle.^[34]

Kruunuvuorenselän ylittävästä sillasta järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu.^[31] Sen voitti WSP Finland ehdotuksellaan ”Gemma Regalis”.^[35][36]

Kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2008 jatkovalmistelun pohjaksi reitin Laajasalosta Kruununhakaan.^[6][37] Vuoden 2011 joukkoliikenneselvityksessä Kruunusillat linjattiin Sompasaaresta Tervasaarenkannaksen kautta Liisankadulle, eikä Hakaniemi kuulunut reittiin.^[38] Vuoden 2016 Kruunusillat-yleissuunnitelmassa 465-metrinen silta Tervasaarenkannakselle esitettiin luonnosteltuna vaihtoehtoisena linjauksena, joka olisi jatkunut joko Liisankadun kautta Unioninkadulle tai Pohjoisrannan kautta Aleksanterinkadulle.^[17] Raitiotien mahduttaminen Pohjoisrannalle ja erityisen ruuhkaiselle Meritullintorille olisi kuitenkin vaatinut katujen leventämistä merelle.^[17] Hakaniemi-reitti oli vaihtoehdoista halvin ja hyöty-kustannussuhteeltaan suurin, ja sen eduiksi katsottiin myös sujuva vaihtoyhteys muihin kulkuvälineisiin eli metroon, muille raitioteille, lukuisiin linja-autoihin ja myös mahdollisesti rakennettavalle Pisararadan maanalaiselle rautatieasemalle.^[17]

Valtuuston päätös ja kustannusarvion nousu

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi sillat mahdollistavan asemakaavan marraskuussa 2015 ja hankesuunnitelman elokuussa 2016 äänin 13–2.^[39] Päätöksen hankkeen toteuttamisesta teki kaupunginvaltuusto äänin 63–6 myöhemmin saman kuukauden lopussa.^[20] Tuolloin arvioitu kokonaishinta oli noin 359 miljoonaa euroa, josta 259 miljoonaa varattiin rakentamiseen ja 100 miljoonaa kalusto- ja varikkokustannuksiin.^[40]

Sittemmin rakentamisen kustannusarvio nousi 71 miljoonalla eurolla^[41][42] sekä kalusto- ja varikkokustannukset noin 65 miljoonalla.^[19] Lisäksi liittyvien hankkeiden hinta oli noussut 185 miljoonalla eurolla.^[19] Enimmäis­hinnan korottamisesta tehtiin erillinen päätös, jossa samalla hyväksyttiin myös hankkeen toteuttaminen kahdessa vaiheessa. Kaupunkiympäristö­lautakunta ja HKL hyväksyivät vaiheistamisen ja enimmäis­hinnan korotuksen kesäkuussa 2021 ja kaupunginhallitus 16. elokuuta.^[42][43][44] Lopullisen päätöksen teki kaupunginvaltuusto 25. elokuuta 2021 äänin 71–8.^[41]

Urakoitsijat

Hankkeen rakennustyöt toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä. Kruunuvuorensilta, Finkensilta ja Korkeasaaren maarakennustyöt toteutetaan kokonaisurakkana, josta vastaa Kreaten ja YIT:n muodostama Työyhteenliittymä Kruunusillat.^[35] Urakkakilpailutuksen voittaneen Työyhteenliittymän osuus hankkeen kokonaishinnasta on 123 miljoonaa euroa,^[35] josta YIT:n osuus on noin 61,5 miljoonaa.^[45] Merihaansillasta ja muista rakennustöistä vastaa Kruunusillat-allianssi, johon kuuluvat Helsingin kaupunki, YIT, NRC, Ramboll, Sweco ja Sitowise.^[46]

Rakentaminen

Valmistelevat rakennustyöt alkoivat heinäkuussa 2021 Hakaniemenrannassa ja Siltavuorensalmella.^[42] Varsinainen toteutusvaihe alkoi lokakuussa 2021 Kruunuvuorensillan ja Finkensillan rakentamisella Kruunuvuorenrannan ja Nihdin välille.^[2][47] Korkeasaaren pohjoispuolella tehdään raitiotietä ja pyöräbaanaa varten maantäyttöjä.^[2] Työmaasiltoja rakennettiin syksyllä 2021 kaksi: Nihdistä Korkeasaareen sekä Kruunuvuorenrannasta Nimismies- ja Emäntä-nimisille luodoille.^[2] Korkeasaaren suunnasta Kruunuvuorensillan työsiltaa alettiin rakentaa kohti pylonia eli kannatinpylvästä helmikuussa 2022.^[2] Siltatyömaa aiheutti niin paljon melua Korkeasaaren eläintarhassa, että viisi villisikaa jouduttiin lopettamaan.^[48][49]

Ensimmäiset raitiotiekiskot asennettiin Kruunuvuorenrantaan toukokuussa 2022.^[13] Vuoden 2022 lopussa alettiin rakentaa Kruunuvuorensillan 135 metriä korkeaa pylonia, ja se valmistui tammikuussa 2025.^[50][51] Raitiotien rakentaminen Finkensillalle ja Kruunuvuorensillalle on tarkoitus aloittaa aikaisintaan syksyllä 2025.^[2]