Veikkausliiga
miesten jalkapallon korkein sarjataso Suomessa From Wikipedia, the free encyclopedia
Veikkausliiga on Suomen jalkapallon korkein sarjataso. Veikkausliigassa pelaa 12 joukkuetta. Sarjaan nousemista ja putoamista ohjaa Suomen jalkapallon sarjajärjestelmä. Sarjakaudet pelataan yleensä huhti-marraskuun välisenä aikana. Kukin joukkue pelaa kahdentoista joukkueen kaksinkertaisen runkosarjan, jonka jälkeen kuusi parhaiten sijoittunutta pelaa kaksinkertaisen mestaruussarjan ja jälkimmäiset kuusi joukkuetta yksinkertaisen karsintasarjan. Sarjan voittaja saa paikan UEFA:n Mestarien liigan karsintaan ja toiseksi sekä kolmanneksi sijoittuneet saavat paikan Konferenssiliigaan. Sarjassa viimeiseksi sijoittunut joukkue putoaa Ykkösliigaan ja toiseksi viimeinen karsii paikasta Ykkösliigan nousukarsinnan voittaneen joukkueen kanssa.[1]
| Veikkausliiga | |
|---|---|
|
Meneillään oleva kausi
Veikkausliigan kausi 2025 |
|
 |
|
| Laji | jalkapallo |
| Maa(t) | Suomi |
| Perustettu | 1990 |
| Toimitusjohtaja | Timo Marjamaa |
| Motto | Tunnusta väriä |
| Joukkueita | 12 |
| Hallitseva mestari | KuPS |
| Eniten mestaruuksia | HJK (17) |
| Sarjataso | 1. |
| Alempi taso | Ykkösliiga |
| TV | Ruutu+ (kaikki ottelut), Yle (6-7 ottelua) |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Veikkausliiga muodostettiin vuonna 1990 seurajohtoiseksi pääsarjaksi ja se on tunnettu vuodesta 1992 sen pääsponsorin, Veikkauksen, mukaisesti.[2] Veikkausliiga on seurojen hallinnoima organisaatio, joka hallinnoi miesten jalkapalloilun pääsarjaa ja sen kaupallisia oikeuksia. Suomen Palloliitto vastaa sarjan lisenssijärjestelmästä, erotuomariasioista sekä kurinpitoasioista. Veikkausliigan toimitusjohtajana on marraskuusta 2010 lähtien toiminut Timo Marjamaa ja hallituksen puheenjohtajana marraskuusta 2020 lähtien Kaarlo Kankkunen.[3][4]
Veikkausliiga on kesälajien suosituin palloilusarja ja Suomen toiseksi suosituin palloilusarja jääkiekon SM-liigan jälkeen.[5] Veikkausliigan yleisökeskiarvo on ollut viime vuosina nousussa ja kaudella 2024 yleisökeskiarvo oli noin 3 000 katsojaa ottelua kohden.[6] Veikkausliigan televisiointi-oikeudet ovat Nelonen Medialla ainakin vuoteen 2027 saakka, joka lähettää kaikki ottelut Ruutu-palvelussa. Yle Urheilu näyttää kanavillaan vähintään 6–7 ottelua kaudessa.[7][8]
Veikkausliigassa on pelannut sarjan perustamisen jälkeen 43 jalkapalloseuraa. Sarjan 35. kautena mestaruuden on voittanut useimmiten Helsingin Jalkapalloklubi (17 kertaa). HJK:n lisäksi mestaruuden on voittanut kymmenen seuraa: Haka (5), Tampere United (3), FC Jazz (2), Kuopion Palloseura (2), FC Kuusysi (1), TPV (1), MyPa (1), FC Inter Turku (1), Seinäjoen Jalkapallokerho (1) ja IFK Mariehamn (1). Ainoastaan HJK on pelannut jokaisella Veikkausliiga-kaudella. Veikkausliiga sijoittuu vuosien 2020–2025 UEFA:n maapisterankingissa eurooppalaisten sarjojen keskinäisessä vertailussa sijalle 38.[9]
Historia
- Pääartikkeli: Suomen jalkapallon historia
Sarjan perustaminen (1990–1991)
Seurojen johtaman jalkapallosarjan perustamista pohdittiin ensimmäisen kerran 1970-luvun lopulta lähtien. Sarjan esikuvana toimi menestyksekkääksi osoittautunut jääkiekon SM-liiga. Sarjahanke konkretisoitui 20. maaliskuuta 1989 kun Suomen Palloliiton ja SM-seurat ry:n välillä kirjoitettiin sopimus Jalkapalloliiga ry:n perustamisesta.[10]
Sarja aloitti toimintansa kaudella 1990 nimellä Futisliiga. Uuden sarjan myötä sarjaan tulivat mukaan runkosarjan jälkeen pelattavat pudotuspelit.[10] Sarjan kaksiosaisessa loppuottelusarjassa pelasivat 1980-luvulta tutut kestomenestyjät Helsingin Jalkapalloklubi ja Lahden FC Kuusysi, jotka vuorottelivat mestareina seuraavina vuosina. HJK voitti ensimmäisen liigamestaruuden ja seuraavana vuonna oli puolestaan Kuusysin vuoro. Kauden 1992 päätteeksi voittaja oli jälleen HJK.[11][12]
Muotoutuminen Veikkausliigaksi (1992–2000)
Kauden 1991 jälkeen sarjan pääsponsoriksi tuli Veikkaus, jonka nimi on tästä lähtien ollut osa suomalaisen miesten jalkapallon pääsarjaa. HJK:n rinnalle 1990-luvun merkkitekijöiksi nousivat porilainen FC Jazz ja anjalankoskelainen MyPa. MyPa nousi Veikkausliigaan kaudeksi 1992, jolloin seuraa tähdittivät valmentaja Harri Kampman sekä tulevat suomalaisen jalkapalloilun ikonit Jari Litmanen ja Sami Hyypiä.[11][13]
Brasilialaistähdillä vahvistunut FC Jazz voitti mestaruudet vuosina 1993 ja 1996. Porilaisten mestaruusvuosien väliin mahtui TPV:n yllätysmestaruus vuonna 1994 ja FC Hakan mestaruus vuonna 1995. Kaikkina näinä neljänä vuotena hopeaa otti MyPa. Erityisesti TPV:n voittoa on pidetty sensaatiomaisena ja osoituksena henkisen valmennuksen merkityksestä, sillä seuran pelaajamateriaalia pidettiin varsin tavanomaisena, minkä lisäksi seura oli menettänyt edellisen kauden kaksi suurinta pelaajansa paikalliskilpailijalleen.[11][14] Kausien 1995 ja 1996 päätteeksi hallitseva mestari putosi Ykköseen. Näin kävi sekä TPV:lle ja yllättäen myös Hakalle, vaikka joukkueessa pelasivat sarjan parhaimmistoon kuuluvat Valeri Popovitš ja Oleg Ivanov.[13]
Kaudella 1997 Suomen mestaruuden voittanut HJK selviytyi vuonna 1998 ensimmäisenä suomalaisseurana Mestarien liigaan. HJK pelasi Mestarien liigassa Benficaa, Kaiserslauternia ja PSV Eindhovenia vastaan. Joukkueessa pelasivat muun muassa Valioliigaan myöhemmin siirtyneet Mikael Forssell ja Aki Riihilahti.[15][16][17] Kotimaassa valtikan otti kuitenkin FC Haka. Haka palkkasi valmentajakseen Keith Armstrongin ja nousi kaudeksi 1998 takaisin pääsarjaan voittaen tämän jälkeen kolme mestaruutta putkeen vuosina 1998–2000. Tähän ei yksikään seura aiemmin ollut pystynyt. MyPa puolestaan otti kolme peräkkäistä pronssia vuosina 1999–2001.[11][13]
Eräs 1990-luvun lopun puhutumpia tapauksia oli helsinkiläisen lähiöseuran PK-35:n nousu Pasi Rautiaisen valmentamana neljän kauden aikana Kolmosesta Veikkausliigaan kaudeksi 1998.[18] Syksyllä 1998 liikemies Hjallis Harkimo osti joukkueen, joka nimettiin uudelleen FC Jokereiksi. Samalla Harkimo aloitti Töölön jalkapallostadionin suunnittelun ja rakentamisen. Jokereiden tähtijoukkue putosi kuitenkin pääsarjasta kauden 2001 päätteeksi ja vuonna 2003 seura päätyi HJK:n omistukseen.[13]
Tamperelaisten menestyskausi (2001–2007)
2000-luvun alussa merkittävä kehitysaskel oli Veikkausliigan ja Suomen Palloliiton välisen työnjaon selkiyttäminen vuonna 2001. Uuden sopimuksen mukaisesti seurojen hallinnoima Veikkausliiga sai oikeuden neuvotella itsenäisesti markkinointi- ja televisiointioikeuksista. Palloliiton vastuulle puolestaan jäi sarjajärjestelmän ja seurojen osallistumisoikeuden hallinnointi.[10] 2000-luvun alussa Veikkausliigan merkkitekijäksi nousi Tampereen Ilveksen ja TPV:n fuusiona syntynyt Tampere United.[19] Tamperelaisseura voitti vuosien 2001–2007 välisenä aikana Suomen mestaruudet vuosina 2001, 2006 ja 2007 sekä yhteensä kuusi SM-mitalia.[13]
Tamperelaisten mestaruusvuosien väliin mahtui HJK:n tuplamestaruus Keith Armstrongin valmentamana kausilla 2002 ja 2003. Armstrongin entinen seura Haka palasi mestariksi ja vuonna 2005 MyPa saavutti viimein mestaruuden edellisinä vuosina voittamansa kahdeksan mitalin huipennnukseksi.[11] Kaudella 2005 Veikkausliigan ympärillä kuohui erityisesti AC Allianssin talousvaikeuksien johdosta. Seuran omistajaksi tullut belgialais-kiinalainen liikemiesryhmä osoittautui vedonlyöntihuijareiksi. Seuran valmentaja ja ulkomaalaispelaajat järjestivät tahallisen tappion Hakaa vastaan heinäkuussa 2005. Seuran ympärille kehittynyt vyyhti johti lopulta seuran sulkemiseen pois sarjasta tammikuussa 2006.[13]
Helsinkiläisten kultakausi (2008-2014)
Kauden 2008 päätteeksi Veikkausliigaan saatiin kokonaan uusi mitalikolmikko, kun turkulainen FC Inter voitti mestaruuden, pari vuotta aikaisemmin liigaan noussut espoolainen FC Honka otti hopeaa ja FC Lahti otti pronssia. Erityisesti Hongasta suunniteltiin pääkaupunkiseudulla vastavoimaa HJK:lle sekä pelillisesti että ilmiönä. Vaikka Honka voittikin vielä hopeaa kausilla 2009 ja 2013, alkoi vuonna 2009 kuitenkin HJK:n ennätykselliseksi muodostunut kuuden kultamitalin putki. Vuoden 2011 liigamestaruuden HJK voitti vielä kaikkien aikojen suurimmalla marginaalilla, 24 pisteen erolla.[11][13]
Seurojen talousvaikeudet aiheuttivat kuitenkin jälleen ongelmia pääsarjassa. Vuonna 2011 Wilson Raj Perumalin ympärille kehittyi laaja Veikkausliigaa koskenut sopupelitutkimus. Ottelufiksariksi paljastunut Perumal oli tehnyt satojentuhansien eurojen sijoituksen Tampere Unitediin, minkä lisäksi tutkimus koski myös Rovaniemen Palloseuraa. Keskusrikospoliisin tutkimuksen seurauksena useat RoPS:n afrikkalaispelaajat vangittiin sekä tuomittiin rangaistuksiin ja Tampere United suljettiin pois sarjasta. Talousvaikeuksiin ajautuivat myös FC Honka, joka luopui sarjapiakasta kauden 2014 jälkeen ja MyPA, jonka rahoitus hiipui kun seuraa tukenut Myllykoski-yhtiö myytiin UPM:lle. MyPa:n liigalisenssi evättiin tammikuussa 2015.[13]
Ammattimaisten olosuhteiden aika (2015–)
Kaudella 2015 Suomen mestarien listaan lisättiin uusi nimi. Ensimmäisellä liigakaudellaan 2014 hopealle yltänyt Seinäjoen Jalkapallokerho kirkasti mitalinsa kultaiseksi Simo Valakarin johtamana.[11] SJK:n menestys käynnisti Veikkausliigassa myös uusien stadionhankkeiden kauden. Ensimmäisen uudet stadionit rakentuivat pohjalaismaakuntiin: Seinäjoelle rakentui vuonna 2016 paikallisten yrittäjien voimin uusi jalkapallostadion, jota seurasi samana vuonna Vaasan uusi Hietalahden jalkapallostadion. Stadionsuunnitelmia syntyi pian myös Kokkolassa, Pietarsaaressa, Kuopiossa, Oulussa, Lahdessa ja Espoossa.[20] Seuraavana uusista stadioneista toteutui Tampereen Tammelan stadion, joka avattiin vuonna 2024. Pietarsaaren Project Liv Arena valmistuu kesällä 2025.[21][22]
Seuraavalla kaudella Veikkausliigan mestariksi nousi niin ikään ensikertalainen, sarjassa kaudesta 2005 pelannut ahvenanmaalainen IFK Mariehamn. Maarianhaminalaisten mestaruutta pidettiin suurena altavastaajan tekemänä yllätyksenä, joka huomioitiin laajasti myös maailmalla.[23] Seinäjoen ja Maarianhaminan jälkeen HJK palasi Mika Lehkosuon johtamana mestaruuskantaan tuplamestaruudellaan vuosina 2017–2018. Kaudesta 2017 lähtien kahdeksan perättäistä mitalia ottanut Kuopion Palloseura nousi HJK:n haastajaksi ja voitti mestaruuden vuonna 2019 Jani Honkavaaran johtamana.[24]
Kaudella 2020 Veikkausliigaan vaikutti kansainvälinen koronapandemia, jonka vuoksi sarjakausi aloitettiin poikkeuksellisesti vasta heinäkuussa. 2020-luvun alkupuolta sarjaa on hallinnut HJK, joka voitti neljä mestaruutta putkeen vuosina 2020–2023. HJK:n suurimpana haastajana on ollut KuPS, joka kauden 2020 pronssin jälkeen nousi kolme kertaa peräkkäin hopealle kausilla 2021–2023 ja mestaruuteen vuonna 2024.[24]
Sarjajärjestelmä
Veikkausliigassa on kaudella 2024 12 joukkuetta. Liigassa ottelun voitosta saa kolme pistettä ja tasapelistä yhden pisteen. [25]
Liigan mestari pääsee Mestarien liigan karsintojen toiselle karsintakierrokselle. Toiseksi sijoittunut ja eurolopputurnauksen voittanut joukkue pääsevät Konferenssiliigan karsintojen ensimmäiselle karsintakierrokselle. Liigan viimeiseksi sijoittunut joukkue tippuu Ykkösliigaan ja toiseksi viimeiseksi sijoittunut karsii liigapaikasta Ykkösliigan nousukarsinnan voittanutta joukkuetta vastaan kaksiosaisessa liigakarsinnassa.[25]
Osallistuvilta seuroilta vaaditaan muun muassa taloudellisia edellytyksiä sekä olosuhdeohjelman pykälien täyttämistä liigalisenssin myöntämiseksi.[26]
Mikäli sarjan päätyttyä joukkueet ovat tasoissa, paremmuuden ratkaisee:
- a) Maaliero eli tehtyjen ja päästettyjen maalien erotus.
- b) Tehtyjen maalien lukumäärä.
- c) Kaikkien a) ja b) kohdan soveltamisen jälkeen jäljellä olevien tasapisteisiin päätyneiden joukkueiden keskinäisten ottelujen 1) pisteet, 2) maaliero, 3) tehdyt maalit.
- d) Jos c-kohdan soveltamisen jälkeen kahden tai useamman joukkueen kesken ei sijoitusta voida määritellä, ratkaisee näiden joukkueiden keskinäinen ottelu tai ottelut.
- e) Arpa.[25]
Runkosarja
Joukkueet pelaavat kaksinkertaisen (yksi ottelu jokaista joukkuetta vastaan koti- ja vieraskentällä) runkosarjan. Runkosarja kestää huhtikuusta syyskuuhun.[25]
Mestaruus- ja haastajasarjat
Runkosarjassa kuusi parhaiten sijoittunutta joukkuetta pelaavat yksinkertaisen (yksi ottelu jokaista joukkuetta vastaan koti- tai vieraskentällä) mestaruussarjan. Kuusi heikoiten sijoittunutta joukkuetta taas pelaavat yksinkertaisen haastajasarjan. Mestaruus- ja haastajasarjat pelataan syys-lokakuussa.
Mestaruussarjan ensimmäiseksi sijoittunut joukkue on Veikkausliigan mestari. Haastajasarjan viimeiseksi jäänyt joukkue tippuu Ykkösliigaan.[25]
Hallinto
Liigaa hallinnoi Jalkapalloliiga ry, jonka hallituksen puheenjohtajana on marraskuusta 2020 lähtien toiminut Kaarlo Kankkunen. Hallituksessa istuu yksi jäsen kustakin liigaseurasta.[27] Liigan toimitusjohtaja on Timo Marjamaa. Liigan toimisto sijaitsee Helsingissä Töölön jalkapallostadionin tiloissa.[28] Alempien sarjatasojen toiminnasta vastaa Palloliitto ja sen piirit.
Liigalla on päätäntävalta muun muassa markkinointi- ja televisiointisopimuksistaan. Sarjajärjestelmän hyväksyy Palloliitto liigan esityksestä (sopimus vuodelta 2001).[10] Seurojen liigalisenssien myöntämisestä päättää liigahallituksen ja Palloliiton liittohallituksen yhteinen liigalisenssikomitea.[26]
Palloliitto ja Veikkausliiga allekirjoittivat 24. joulukuuta 2015 kausia 2016–2020 koskevan sopimuksen jalkapallon ylimmän sarjatason (Veikkausliiga) järjestämisestä. Sopimuksen sisältö on Palloliiton ja Veikkausliigan asettamien työryhmien esitysten mukainen.[29]
Liiga on eurooppalaisten jalkapallon ammattilaisliigojen yhteistyöjärjestön European Leaguesin jäsen.[30]
Puheenjohtajat
- Kari Kontuniemi 1989–1991[31]
- Matti Pelttari 1991[31]–1996
- Olli Rehn 1996–1997
- Ari Lahti 1997–2001
- Jussi Sarvikas 2001–2005
- Hannu Rautiainen 2005–2010
- Lasse Lehtinen 2010–2017
- Matti Apunen 2017–2020
- Kaarlo Kankkunen 2020–[32]
Toimitusjohtajat
- Jukka Suominen 1989–1997
- Mika Eskola 1997–2000
- Jan Walden 2000–2010
- Timo Marjamaa 2010–
Logot
Veikkausliigan edellinen logo
Veikkausliigan logo vuoteen 2025 asti.
Veikkausliigan logo vuodesta 2025
Joukkueet kaudella 2025
Kauden 2025 Veikkausliiga-joukkueiden sijainnit
| Joukkue | Kaupunki | Perustettu | Päävalmentaja | Kapteeni |
|---|---|---|---|---|
| AC Oulu | Oulu | 2002 |  Rauno Ojanen |
Niklas Jokelainen |
| FC Haka | Valkeakoski | 1934 |  Andy Smith |
Niklas Friberg |
| FC Inter | Turku | 1990 | Vesa Vasara |
Juuso Hämäläinen |
| FF Jaro | Pietarsaari | 1965 | Niklas Vidjeskog |
Johan Brunell |
| HJK | Helsinki | 1907 | Toni Korkeakunnas |
Daniel O’Shaughnessy |
| IF Gnistan | Helsinki | 1924 | Jussi Leppälahti |
Jukka Raitala |
| IFK Mariehamn | Maarianhamina | 1919 |  Bruno Romão |
Robin Sid |
| Ilves | Tampere | 1931 | Joonas Rantanen |
Otso Virtanen |
| FC KTP | Kotka | 2000 | Juha Malinen |
|
| KuPS | Kuopio | 1923 | Jani Honkavaara |
Petteri Pennanen |
| SJK | Seinäjoki | 2007 | Toni Lehtinen |
Ville Tikkanen |
| VPS | Vaasa | 1924 | Jussi Nuorela |
Jesper Engström |
Stadionit kaudella 2025
| Joukkue | Kaupunki | Kotikenttä | Kapasiteetti | Kuva |
|---|---|---|---|---|
| AC Oulu | Oulu | Raatin stadion | 4 400 |  |
| FC Haka | Valkeakoski | Tehtaan kenttä | 3 516 |  |
| FC Inter | Turku | Veritas Stadion | 9 372 |  |
| FF Jaro | Pietarsaari | Pietarsaaren keskuskenttä | 2 000 |  |
| HJK | Helsinki | Töölön jalkapallostadion | 10 770 |  |
| IF Gnistan | Helsinki | Oulunkylän jalkapallostadion | 2 200 |  |
| IFK Mariehamn | Maarianhamina | Wiklöf Holding Arena | 1 635 |  |
| Ilves | Tampere | Tammelan stadion | 8 000 |  |
| FC KTP | Kotka | Arto Tolsa Areena | 4 780 |  |
| KuPS | Kuopio | Kuopion keskuskenttä | 5 000 |  |
| SJK | Seinäjoki | OmaSp Stadion | 5 817 |  |
| VPS | Vaasa | Hietalahden jalkapallostadion | 6 009 |  |
Entiset joukkueet
- Espoo: FC Honka
- Helsinki: Atlantis, FinnPa, HIFK, Jokerit, PK-35, Ponnistus, Viikingit
- Hämeenlinna: FC Hämeenlinna
- Jyväskylä: JJK
- Kemi: PS Kemi
- Kokkola: KPV
- Kouvola: MYPA
- Kotka: FC KTP
- Kuusankoski: Kumu
- Lahti: Kuusysi, Reipas
- Mikkeli: MP
- Oulu: OTP, FC Oulu
- Pietarsaari: FF Jaro
- Pori: FC Jazz (aik. PPT)
- Rovaniemi: RoPS
- Seinäjoki: TP-Seinäjoki
- Tampere: TPV, TamU
- Tornio: TP-47
- Turku: TPS
- Vantaa: Allianssi, PK-35 Vantaa
Mestaruuspatsas
Liigan mestaruuspatsas on naantalilaisen taiteilijan Timo Iivosen suunnittelema ja toteuttama, ja se on ollut käytössä ensimmäisestä liigakaudesta 1990 lähtien. 15 kilogrammaa painava ja 80 senttimetriä korkea patsas esittää kahta jalkapalloilijaa pallontavoittelutilanteessa. Patsas on hitsattu yhteen noin 300 osasta.[34]
2000-luvun alkuun asti patsas tunnettiin nimellä Futura-patsas yhteistyökumppani Nesteen mukaan, mutta sittemmin patsaasta on käytetty vain nimeä Veikkausliigan mestaruuspatsas.[35] Taiteilija Iivonen työskenteli liigan perustamisen aikoihin Naantalin Neste-huoltoasemalla, mitä kautta patsasprojekti tuli hänen toteutettavakseen.[34]
Talous
Joukkueiden pelaajabudjetit kaudella 2025
Lähde:[36]
Televisio ja radio
Veikkausliigan kotimaan televisio-oikeudet on omistanut vuodesta 2015 Sanoma Media Finland, jonka Ruutu+-palvelussa näytetään kaikki Veikkausliiga-ottelut. Tällä hetkellä voimassa oleva sopimus käsittää kaudet 2023-2027. Helsingin Sanomien tietojen mukaan sopimuksen arvo on kolme miljoonaa euroa.[37] Lisäksi liigan otteluita näytetään Ylen kanavilla, joka näyttää kaudessa 6-7 ottelua Nelonen Median kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.[38]
Veikkausliigan kansainväliset televisio-oikeudet on omistanut vuodesta 2023 lähtien saksalaistaustainen Onefootball-jalkapallomediayhtiö.[39] HS:n tietojen mukaan sopimuksena arvo on kaksi miljoonaa euroa.[40]
Aikaisemmin liigaa on televisioitu ainakin Ylen,[41] Nelosen,[42] Urheilukanavan,[43] Canal+:n,[44] URHOtv:n[44] ja Kutosen[45] kanavilla sekä Veikkauksen VeikkausTV-verkkopalvelussa.[46] Liigan ja Urho-TV:n välinen televisiointisopimus kattoi kaudet 2010–2014 ja oli Yle Urheilun tietojen mukaan arvoltaan noin kuusi miljoonaa euroa.[47] Urho-TV lopetti toimintansa huhtikuussa 2014, ja sillä oli ollut jo aiemmin vaikeuksia täyttää sopimuksen mukaisia maksuja.[48]
Radiossa liigan ottelutapahtumia seurattiin vuoteen 2018 asti Yle Puheen Jalkapallokierroksessa.[49]
Tilastoja
Mestarit
- Pääartikkeli: Luettelo jalkapallon SM-mitalisteista
Kausittain
Joukkueittain
Maalikuninkaat
¹ Kimmo Tarkkio pääsi samaan maalimäärään pudotuspelien jälkeen.
² Jaime Moreno pääsi samaan maalimäärään Ashley Coffeyn kanssa Eurolopputurnauksen jälkeen.
20-vuotistähdistöjoukkue
Liiga ja Veikkaus valitsivat liigan 20-vuotisjuhlavuonna 2009 liigan siihenastisen historian tähdistöjoukkueen. 11 pelaajan lisäksi valittiin valmentaja, joukkueenjohtaja ja erotuomari.[35]
- Maalivahti: Mikko Kavén
- Keskuspuolustaja: Ville Nylund
- Keskuspuolustaja: Harri Ylönen
- Laitapuolustaja: Toni Huttunen
- Laitapuolustaja: Juuso Kangaskorpi
- Keskikenttäpelaaja:
Alexei Eremenko - Keskikenttäpelaaja: Janne Lindberg
- Keskikenttäpelaaja: Antti Pohja
- Keskikenttäpelaaja: Jarkko Wiss
- Hyökkääjä: Valeri Popovitš
- Hyökkääjä:
Rafael - Valmentaja:
Keith Armstrong - Joukkueenjohtaja: Markku Peltoniemi
- Erotuomari: Jouni Hyytiä
Eniten otteluita pelanneet
- Tilanne kauden 2021 jälkeen.[56]
| Pelaaja | Joukkue | Kaudet | Ottelut | |
|---|---|---|---|---|
| 1. | Toni Huttunen | MyPa | 1992–2009 | 441 |
| 2. | Mikko Hauhia | FC Lahti, HJK | 2003–2019 | 416 |
| 3. | Ari Nyman | FC Inter | 2000–2018 | 406 |
| 4. | Valeri Popovitš | TPV, Ilves, FC Haka, HJK | 1993–2009 | 395 |
| 5. | Saku Puhakainen | FC Kuusysi, TPS, MyPa | 1995–2009 | 382 |
| 6. | Tommi Kautonen | Reipas, FC Haka, MyPa, VPS, FC Lahti | 1990–2006 | 376 |
| 7. | Juuso Kangaskorpi | MP, MyPa, VPS, FC Haka | 1993–2008 | 373 |
| 8. | Tuomas Aho | HJK, Mypa, HIFK | 1999–2017 | 371 |
| 9. | Alexei Eremenko | FF Jaro, HJK | 1991–2005 | 360 |
| 10. | Aarno Turpeinen | OTP, FC Oulu, RoPS, HJK | 1990–2004 | 358 |
| Henri Lehtonen | FC Inter | 2000–2017 | 358 | |
| Rafael | HJK, FC Jazz, FC Lahti | 1997–2016 | 358 | |
Eniten maaleja tehneet
- Tilanne kauden 2021 jälkeen.[56]
| Pelaaja | Joukkue | Kaudet | Maalit | |
|---|---|---|---|---|
| 1. | Valeri Popovitš | TPV, Ilves, Haka, HJK | 1993–2009 | 166 |
| 2. | Rafael | HJK, Jazz, Lahti | 1997–2016 | 136 |
| 3. | Saku Puhakainen | Kuusysi, TPS, MyPa | 1995–2009 | 114 |
| 4. | Juho Mäkelä | HJK, SJK, IFK Mariehamn, VPS, HIFK, PS Kemi | 2003–2018 | 111 |
| 5. | Luiz Antônio | Jazz, HJK, MyPa | 1992–2003 | 94 |
| 6. | Antti Pohja | Kuusysi, MyPa, FinnPa, Jokerit, TPV, VPS, TamU, HJK | 1994–2010 | 87 |
| 7. | Timo Furuholm | Jazz, Inter | 2003–2021 | 85 |
| Jari Vanhala | Jaro, HJK, FinnPa, Inter | 1991–1999 | 85 | |
| 9. | Ismo Lius | HJK, Kuusysi, RoPS, MyPa, Lahti | 1991–1999 | 84 |
| 10. |  Demba Savage | Honka, HJK | 2008–2021 | 80 |
| Akseli Pelvas | HJK, IFK Mariehamn, KuPS, SJK | 2007–2020 | 80 | |
Erotuomarit
| Erotuomari | Kaudet | Ottelut | |
|---|---|---|---|
| 1. | Petteri Kari | 1997–2016 | 284 |
| 2. | Antti Munukka | 2007– | 252 |
| 3. | Mattias Gestranius | 2006– | 243 |
| 4. | Jouni Hyytiä | 1996–2012 | 237 |
| 5. | Mikko Vuorela | 1994–2008 | 220 |
| 6. | Dennis Antamo | 2010– | 211 |
| 7. | Jari Järvinen | 2010– | 201 |
| 8. | Tony Asumaa | 1998–2012 | 188 |
| 9. | Ville Nevalainen | 2011– | 182 |
| 10. | Tero Nieminen | 2003–2015 | 169 |
Yleisömäärät[59]
| Kausi | Yleisökeskiarvo | Kausi Yhteensä |
|---|---|---|
| 1990 | 1 322 | 439 530 |
| 1991 | 1 904 | 376 904 |
| 1992 | 1 990 | 393 990 |
| 1993 | 2 491 | 398 602 |
| 1994 | 1 886 | 343 261 |
| 1995 | 2 161 | 393 256 |
| 1996 | 2 289 | 372 240 |
| 1997 | 2 045 | 276 066 |
| 1998 | 2 110 | 284 799 |
| 1999 | 1 943 | 333 186 |
| 2000 | 2 149 | 425 557 |
| 2001 | 2 238 | 443 092 |
| 2002 | 1 973 | 315 760 |
| 2003 | 2 352 | 428 132 |
| 2004 | 2 615 | 476 005 |
| 2005 | 2 695 | 490 546 |
| 2006 | 2 910 | 456 968 |
| 2007 | 2 975 | 538 515 |
| 2008 | 2 631 | 478 917 |
| 2009 | 2 388 | 434 778 |
| 2010 | 2 224 | 403 879 |
| 2011 | 2 160 | 427 746 |
| 2012 | 2 036 | 403 243 |
| 2013 | 2 287 | 452 833 |
| 2014 | 2 045 | 405 037 |
| 2015 | 2 574 | 509 707 |
| 2016 | 2 551 | 505 123 |
| 2017 | 2 478 | 490 714 |
| 2018 | 2 308 | 457 035 |
| 2019 | 2 620 | 424 424 |
| 2020 | 1 581 | 208 756 |
| 2021 | 1 315 | 213 025 |
| 2022 | 1 894 | 306 869 |
| 2023 | 2 705 | 438 310 |
| 2024 | 2 919 | 487 473 |
Maratontaulukko
Tilanne kauden 2022 jälkeen (kausilla 2015-2018 pelattiin vuosittain 198 ottelua, maaleja sarjataulukossa vuonna 2015: 448[60], vuonna 2016: 459, vuonna 2017: 542, vuonna 2018: 490[61] (huom. Kuusysin ottelut eivät löydy tuloslähteestä[62] kotijoukkuenimellä, pitää etsiä vastustajien otteluista). Veikkausliigaotteluita 1990 – 2014 on pelattu yht. 4452 kpl[63] + 4×198 (2015-2018). Otteluiden maalisumma (1990-2014) taulukossa on yhteensä 11952 maalia[63] + 448 + 459 + 542 + 490 (2015-2018). Protestilla ratkenneet ottelut on taulukossa esitetty 3-0/0-3 –tuloksin, ks. taulukon alla luettelo niistä. Pisteet on laskettu 3 p voitosta ja 1 p tasapelistä (myös kaudelta 1990, jolloin oli vielä käytössä 2 p voitosta pistejärjestelmä; se muuttui 3 p:een 1991).
| Seura | Kaudet | O | V | T | H | TM | PM | P | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1. | HJK | 33 | 947 | 529 | 241 | 177 | 1660 | 835 | 1828 |
| 2. | Haka | 25 | 688 | 313 | 156 | 219 | 1029 | 814 | 1095 |
| 3. | FC Inter | 26 | 751 | 291 | 190 | 270 | 1042 | 933 | 1063 |
| 4. | MyPa | 23 | 657 | 293 | 167 | 197 | 949 | 713 | 1046 |
| 5. | TPS | 25 | 704 | 249 | 178 | 277 | 928 | 977 | 925 |
| 6. | KuPS | 24 | 691 | 246 | 170 | 275 | 893 | 986 | 908 |
| 7. | FC Lahti | 23 | 663 | 234 | 186 | 243 | 832 | 870 | 888 |
| 8. | RoPS | 25 | 729 | 229 | 177 | 323 | 828 | 1036 | 864 |
| 9. | VPS | 23 | 669 | 222 | 180 | 267 | 790 | 862 | 846 |
| 10. | Jaro | 22 | 621 | 192 | 162 | 267 | 758 | 901 | 738 |
| 11. | IFK Mariehamn | 18 | 521 | 182 | 139 | 200 | 656 | 728 | 685 |
| 12. | Honka | 14 | 396 | 173 | 116 | 107 | 629 | 458 | 635 |
| 13. | Ilves | 15 | 424 | 154 | 105 | 165 | 547 | 600 | 567 |
| 14. | Jazz (aik. PPT) | 14 | 397 | 145 | 111 | 141 | 573 | 563 | 546 |
| 15. | TamU | 11 | 301 | 146 | 72 | 83 | 435 | 329 | 510 |
| 16. | SJK | 9 | 268 | 111 | 64 | 93 | 332 | 298 | 397 |
| 17. | Kuusysi | 6 | 169 | 79 | 36 | 54 | 258 | 228 | 273 |
| 18. | MP | 7 | 189 | 59 | 46 | 84 | 212 | 266 | 223 |
| 19. | FinnPa | 6 | 162 | 56 | 50 | 56 | 206 | 214 | 218 |
| 20. | HIFK | 7 | 202 | 52 | 61 | 89 | 226 | 303 | 217 |
| 21. | FC KTP (aik. FC KooTeePee) | 8 | 214 | 48 | 47 | 119 | 210 | 364 | 191 |
| 22. | JJK | 6 | 184 | 47 | 44 | 93 | 232 | 333 | 185 |
| 23. | Allianssi | 4 | 107 | 44 | 27 | 36 | 151 | 157 | 159 |
| 24. | Jokerit | 4 | 121 | 41 | 35 | 45 | 151 | 150 | 158 |
| 25. | TPV | 4 | 109 | 34 | 24 | 51 | 140 | 174 | 126 |
| 26. | AC Oulu | 4 | 106 | 30 | 24 | 52 | 126 | 180 | 114 |
| 27. | PS Kemi | 3 | 99 | 24 | 19 | 56 | 96 | 166 | 91 |
| 28. | FC Hämeenlinna | 3 | 74 | 13 | 23 | 38 | 76 | 133 | 62 |
| 29. | FC Oulu | 2 | 59 | 15 | 14 | 30 | 74 | 110 | 59 |
| 30. | PK-35 | 2 | 60 | 15 | 18 | 27 | 68 | 89 | 57 |
| 31. | Kotkan TP | 2 | 62 | 13 | 17 | 32 | 58 | 99 | 56 |
| 32. | OTP | 2 | 55 | 11 | 18 | 26 | 49 | 85 | 51 |
| 33. | KPV | 2 | 49 | 13 | 7 | 29 | 47 | 79 | 46 |
| 34. | Atlantis | 1 | 33 | 12 | 9 | 12 | 45 | 47 | 45 |
| 35. | TP-47 | 2 | 52 | 12 | 8 | 32 | 56 | 91 | 44 |
| 36. | Reipas | 2 | 55 | 9 | 11 | 35 | 52 | 139 | 38 |
| 37. | TP-Seinäjoki | 1 | 27 | 5 | 12 | 10 | 22 | 34 | 27 |
| 38. | Viikingit | 1 | 26 | 5 | 8 | 13 | 25 | 44 | 23 |
| 39. | Ponnistus | 1 | 26 | 6 | 3 | 17 | 19 | 63 | 21 |
| 40. | Kumu | 1 | 22 | 1 | 7 | 14 | 13 | 43 | 10 |
| yht. | sarakesumma | 411 | 11 628 | 4 353 | 2 982 | 4 354 | 15 493 | 15 494 | 16 035 |
Erikoisuudet:
- Jälkikäteen muutetut otteluiden tulokset (taulukkoon laskettu joko 0–3 tai 3–0)
- 29.6.1994 Kuusysi–TPV tulokseksi 0–3 (TPV:n vastalausevoitto, ottelu päättyi 1–0)
- 21.4.2013 ottelu RoPS–FC Lahti tulokseksi 3–0 (RoPS:n vastalausevoitto, ottelu päättyi 1–1).
- 13.4.2014 ottelu MIFK–VPS tulokseksi 0–3 (IFK:lla 13 pelipassitonta pelaajaa, ottelu päättyi 1–0). [64]
- 26.10.2014 HJK–RoPS tulokseksi 3–0 (RoPS:n Mika Mäkitalo pelioikeudeton, ottelu päättyi 0–3) [65]
- 21.8.2022 ottelu AC Oulu–FC Inter tulokseksi 0–3 (FC Interin vastalausevoitto, ottelu päättyi 1–0).
- vuoden 1990 pudotuspelien rp-ratkaisuun päättyneet ottelut on esitetty maalien osalta 90 min tulos, voitto/häviö on rp-ratkaisun mukainen (näin ratkaistuja otteluita on yht. 5, joista HJK ja Kuusysi kumpikin 2, yksi Haka, KuPS, MP, Reipas, RoPS ja TPS).
- Taulukossa ei ole esitetty play-offs-ottelua 9.9.1990 RoPS-MP 3–4rp (0–0, 90 min) (ei lasketa VL-otteluksi, koska ottelu uusittiin).
Sijoitukset kausittain
| Seura | Perustettu | Kaudet | 90 | 91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 | 97 | 98 | 99 | 00 | 01 | 02 | 03 | 04 | 05 | 06 | 07 | 08 | 09 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1. | HJK | 1907 | 35 | 1. | 5. | 1. | 3. | 3. | 3. | 9. | 1. | 4. | 2. | 4. | 2. | 1. | 1. | 6. | 2. | 2. | 7. | 4. | 1. | 1. | 1. | 1. | 1. | 1. | 3. | 2. | 1. | 1. | 5. | 1. | 1. | 1. | 1. | 3. |
| 2. | Inter | 1990 | 28 | – | – | – | – | – | – | 6. | 10. | – | 5. | 7. | 5. | 6. | 7. | 4. | 5. | 10. | 9. | 1. | 5. | 6. | 2. | 2. | 9. | 9. | 4. | 11. | 9. | 7. | 2. | 2. | 4. | 5. | 6. | 7. |
| 3. | Haka | 1934 | 27 | 8. | 3. | 6. | 10. | 6. | 1. | 11. | – | 1. | 1. | 1. | 4. | 3. | 2. | 1. | 4. | 3. | 2. | 8. | 6. | 8. | 10. | 12. | – | – | – | – | – | – | – | 10. | 8. | 4. | 9. | 6. |
| 4. | KuPS | 1923 | 26 | 6. | 10. | 12. | – | 14. | – | – | – | – | – | – | 8. | 9. | 14. | – | 10. | 13. | – | 13. | 12. | 2. | 6. | 10. | 7. | 7. | 9. | 7. | 2. | 3. | 1. | 3. | 2. | 2. | 2. | 1. |
| 5. | TPS | 1922 | 25 | 7. | 9. | 9. | 8. | 8. | 6. | 3. | 4. | 6. | 9. | 11. | – | – | 9. | 5. | 9. | 7. | 3. | 6. | 3. | 3. | 5. | 3. | 8. | 12. | – | – | – | 11. | – | 11. | – | – | – | – |
| 6. | RoPS | 1950 | 25 | 5. | 7. | 7. | 7. | 5. | 9. | 8. | 6. | 8. | 8. | 9. | 12. | – | – | 12. | 13. | – | – | 10. | 14. | – | 12. | – | 11. | 10. | 2. | 6. | 7. | 2. | 10. | 12. | – | – | – | – |
| 7. | VPS | 1924 | 25 | – | – | – | – | – | 10. | 7. | 2. | 2. | 11. | 10 | 6. | 11. | – | – | – | 9. | 10. | 11. | 8. | 10. | 9. | 8. | 3. | 4. | 10. | 4. | 8. | 6. | 12. | – | – | 8. | 3. | 5. |
| 8. | Lahti | 1996 | 25 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 10. | 8. | 9. | 8. | 5. | 7. | 6. | 8. | 8. | 3. | 11. | 14. | – | 5. | 5. | 3. | 5. | 8. | 4. | 8. | 8. | 6. | 7. | 11. | 10. | 11. |
| 9. | MyPa | 1947 | 23 | – | – | 4. | 2. | 2. | 2. | 2. | 5. | 7. | 3. | 3. | 3. | 2. | 4. | 8. | 1. | 6. | 5. | 5. | 9. | 9. | 8. | 6. | 6. | 8.8 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
| 10. | Jaro | 1965 | 22 | – | 4. | 5. | 11. | 7. | 5. | 5. | 8. | 10. | – | – | – | 7. | 8. | 11. | 11. | 12. | 11. | 9. | 10. | 5. | 11. | 11. | 10. | 6. | 12. | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
| 11. | IFK Mariehamn | 1919 | 20 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 12. | 5. | 6. | 12. | 4. | 12. | 7. | 4. | 4. | 5. | 6. | 1. | 5. | 10. | 6. | 9. | 10. | 10. | 11. | 10. |
| 12. | Ilves | 1931 | 17 | 9. | 6. | 8. | 12. | 12. | 7. | 10. | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 8. | 5. | 3. | 5. | 4. | 5. | 5. | 9. | 8. | 2. |
| 13. | Honka | 1957 | 15 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 4. | 4. | 2. | 2. | 4. | 4. | 7. | 2. | 11.7 | – | – | – | 4. | 3. | 4. | 9. | 3. | 5.9 | – |
| 14. | Jazz / PPT | 1934 | 14 | – | 8. | 3. | 1. | 4. | 4. | 1. | 7. | 5. | 6. | 5. | 10. | 12. | 12. | 13. | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
| 15. | TamU | 1998 | 11 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 6. | 1. | 5. | 3. | 3. | 3. | 1. | 1. | 7. | 7. | 7.6 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
| 16. | SJK | 2007 | 11 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 2. | 1. | 3. | 6. | 9. | 9. | 7. | 3. | 6. | 4. | 4. |
| 17. | KooTeePee / KTP | 1999 | 9 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 13.4 | 9. | 8. | 11. | 12. | 14. | – | – | – | – | – | – | 11. | – | – | – | – | – | 12. | – | 12. | – |
| 18. | MP | 1929 | 7 | 3. | 2. | 10. | 9. | 11. | 11. | 12. | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
| 19. | HIFK | 1897 | 7 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 7. | 10. | 11. | – | 7. | 8. | 6. | 12. | – | – |
| 20. | Kuusysi | 1934 | 6 | 2. | 1. | 2. | 4. | 9. | 13. | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
| 21. | FinnPa † | 1965 | 6 | – | – | – | 5. | 10. | 8. | 4. | 3. | 9. | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
| 22. | JJK | 1992 | 6 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 13. | 13. | 3. | 9. | 12. | – | – | – | 12. | – | – | – | – | – | – | – |
| 23. | AC Oulu | 2002 | 6 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 14. | – | – | 11.6 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 11. | 7. | 7. | 9. |
| 24. | TPV | 1930 | 4 | – | – | – | 6. | 1. | 12. | – | – | – | 12. | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
| 25. | Jokerit † | 1999 | 4 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 4. | 2. | 11. | – | 10.4 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
| 26. | Allianssi † | 2002 | 4 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 4. | 6. | 2. | 7.5 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
| 27. | Hämeenlinna | 1991 | 3 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 10. | 11. | 14. | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
| 28. | PS Kemi | 1999 | 3 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 9. | 10. | 12. | – | – | – | – | – | – |
| 29. | Reipas | 1962 | 2 | 4. | 12. | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
| 30. | OTP | 1946 | 2 | 10. | 11.1 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
| 31. | FC Oulu † | 1992 | 2 | – | – | 11. | – | 13. | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
| 32. | Kotkan TP † | 1927 | 2 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 7. | 12. | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
| 33. | TP-47 | 1947 | 2 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 10. | 14. | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
| 34. | KPV | 1930 | 2 | 11. | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 11. | – | – | – | – | – |
| 35. | Kumu | 1964 | 1 | 12. | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
| 36. | Ponnistus | 1887 | 1 | – | – | – | – | – | 14. | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
| 37. | TP-Seinäjoki | 1955 | 1 | – | – | – | – | – | – | – | 9. | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
| 38. | PK-35 | 1935 | 1 | – | – | – | – | – | – | – | – | 3.2 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
| 39. | Atlantis | 1995 | 1 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 7.3 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
| 40. | Viikingit | 1965 | 1 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 13. | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
| 41. | PK-35 Vantaa † | 2009 | 1 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 12. | – | – | – | – | – | – | – | – |
| 42. | EIF | 1905 | 1 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 12. |
| 43. | Gnistan | 1924 | 1 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 8. |
Huomautukset
† Ovat edesmenneitä jalkapalloseuroja, tieto perustuu wikipedian ko. seura-artikkelissa esitettyyn.
1 OTP ja OLS yhdistivät edustusjoukkueensa ja perustivat FC Oulun, jolle OTP:n sarjapaikka siirrettiin.
2 Hjallis Harkimo osti PK-35:n edustusjoukkueen ja perusti Jokerit, jolle PK-35:n sarjapaikka siirrettiin.
3 Atlantis teki konkurssiin, ja sen sarjapaikka siirrettiin uudelle seuralle Allianssille.
4 Jokerit lopetti toimintansa, ja sen sarjapaikan sai putoajajoukkue KooTeePee.
5 Allianssin liigalisenssihakemus hylättiin, ja seura lopetti toimintansa.
6 TamU suljettiin liigasta talousepäselvyyksien vuoksi, ja seura lopetti toimintansa. AC Oulun liigalisenssihakemus hylättiin, ja seura jatkoi toimintaansa Ykkösessä.
7 Honka oli säilyttänyt liigapaikkansa kentällä, mutta menetti sen valtataistelun takia kabineteissa. 22.12.2014 vapautunut liigapaikka myönnettiin KTP:lle.
8 MYPA:lla ei nähty olevan taloudellisia edellytyksiä selviytyä Veikkausliigakaudesta 2015, ja lisenssi jätettiin myöntämättä. 9.1.2015 ilmoitettiin, että liigapaikka annetaan Ilvekselle.
9
Honka jäi ilman liigalisenssiä kaudelle 2024 taloudellisista syistä. Liigapaikan sai liigakarsinnassa hävinnyt Gnistan.
Katso myös
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.