veitsi

芬蘭語

詞源

源自原始芬蘭語 *veicci，源自原始芬蘭-烏戈爾語 *wäŋćɜ；與匈牙利語 vés (“鑿”)同源。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈʋei̯tsi/, [ˈʋe̞i̯ts̠i]
• 韻部：-eitsi
• 斷字^(幫助)：veit‧si

名詞

veitsi

1. 小刀

變格

veitsi 的屈折 (Kotus 類型 30/veitsi，無元音變換)
主格		veitsi	veitset
屬格		veitsen	veitsien
部分格		veistä	veitsiä
入格		veitseen	veitsiin
		單數	複數
主格		veitsi	veitset
賓格	主	veitsi	veitset
	屬	veitsen
屬格		veitsen	veitsien veisten 罕用
部分格		veistä	veitsiä
內格		veitsessä	veitsissä
出格		veitsestä	veitsistä
入格		veitseen	veitsiin
接格		veitsellä	veitsillä
離格		veitseltä	veitsiltä
向格		veitselle	veitsille
樣格		veitsenä	veitsinä
轉移格		veitseksi	veitsiksi
欠格		veitsettä	veitsittä
手段格		—	veitsin
共格		請參閱下方的所有格形式。

veitsi 的所有格形式 (Kotus 類型 30/veitsi，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 veitseni veitseni 賓格 主 veitseni veitseni 屬 veitseni 屬格 veitseni veitsieni veisteni 罕用 部分格 veistäni veitsiäni 內格 veitsessäni veitsissäni 出格 veitsestäni veitsistäni 入格 veitseeni veitsiini 接格 veitselläni veitsilläni 離格 veitseltäni veitsiltäni 向格 veitselleni veitsilleni 樣格 veitsenäni veitsinäni 轉移格 veitsekseni veitsikseni 欠格 veitsettäni veitsittäni 手段格 — — 共格 — veitsineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 veitsesi veitsesi 賓格 主 veitsesi veitsesi 屬 veitsesi 屬格 veitsesi veitsiesi veistesi 罕用 部分格 veistäsi veitsiäsi 內格 veitsessäsi veitsissäsi 出格 veitsestäsi veitsistäsi 入格 veitseesi veitsiisi 接格 veitselläsi veitsilläsi 離格 veitseltäsi veitsiltäsi 向格 veitsellesi veitsillesi 樣格 veitsenäsi veitsinäsi 轉移格 veitseksesi veitsiksesi 欠格 veitsettäsi veitsittäsi 手段格 — — 共格 — veitsinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 veitsemme veitsemme 賓格 主 veitsemme veitsemme 屬 veitsemme 屬格 veitsemme veitsiemme veistemme 罕用 部分格 veistämme veitsiämme 內格 veitsessämme veitsissämme 出格 veitsestämme veitsistämme 入格 veitseemme veitsiimme 接格 veitsellämme veitsillämme 離格 veitseltämme veitsiltämme 向格 veitsellemme veitsillemme 樣格 veitsenämme veitsinämme 轉移格 veitseksemme veitsiksemme 欠格 veitsettämme veitsittämme 手段格 — — 共格 — veitsinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 veitsenne veitsenne 賓格 主 veitsenne veitsenne 屬 veitsenne 屬格 veitsenne veitsienne veistenne 罕用 部分格 veistänne veitsiänne 內格 veitsessänne veitsissänne 出格 veitsestänne veitsistänne 入格 veitseenne veitsiinne 接格 veitsellänne veitsillänne 離格 veitseltänne veitsiltänne 向格 veitsellenne veitsillenne 樣格 veitsenänne veitsinänne 轉移格 veitseksenne veitsiksenne 欠格 veitsettänne veitsittänne 手段格 — — 共格 — veitsinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 veitsensä veitsensä 賓格 主 veitsensä veitsensä 屬 veitsensä 屬格 veitsensä veitsiensä veistensä 罕用 部分格 veistään veistänsä veitsiään veitsiänsä 內格 veitsessään veitsessänsä veitsissään veitsissänsä 出格 veitsestään veitsestänsä veitsistään veitsistänsä 入格 veitseensä veitsiinsä 接格 veitsellään veitsellänsä veitsillään veitsillänsä 離格 veitseltään veitseltänsä veitsiltään veitsiltänsä 向格 veitselleen veitsellensä veitsilleen veitsillensä 樣格 veitsenään veitsenänsä veitsinään veitsinänsä 轉移格 veitsekseen veitseksensä veitsikseen veitsiksensä 欠格 veitsettään veitsettänsä veitsittään veitsittänsä 手段格 — — 共格 — veitsineen veitsinensä

派生詞

• 動詞：veistää
• 俗語：vääntää veistä haavassa

複合詞

• fileerausveitsi
• fileointiveitsi
• hedelmäveitsi
• juuresveitsi
• juustoveitsi
• kalaveitsi
• keittiöveitsi
• kittiveitsi
• kuorimaveitsi
• kääntöveitsi
• lasiveitsi

• leikkausveitsi
• leikkuuveitsi
• leipäveitsi
• lihaveitsi
• linkkuveitsi
• mattoveitsi
• pahviveitsi
• paistiveitsi
• palettiveitsi
• paperiveitsi
• partaveitsi

• perunankuorimaveitsi
• perunankuorimisveitsi
• puuveitsi
• rapuveitsi
• sveitsinveitsi
• tapettiveitsi
• taskuveitsi
• timanttiveitsi
• veitsenheittäjä
• veitsenkärki
• veitsenpisto

• veitsenpää
• veitsenteroitin
• veitsenteroittaja
• veitsenterä
• veitsenterävä
• veitsikytkin
• veitsitukki
• vihannesveitsi
• viidakkoveitsi
• voiveitsi

參見

• peitsi

異序詞

• setvii, siivet, veisit, viesti, viiste

英格里亞語

詞源

源自原始芬蘭語 *veicci，源自原始芬蘭-烏戈爾語 *wäŋćɜ。與芬蘭語 veitsi、卡累利阿語 veičči等同源。

發音

• (下勞卡，索伊科拉) 國際音標^(幫助): /ˈʋei̯t͡si/
• 斷字：veit‧si

名詞

veitsi (屬格 veitsen，部分格 veistä)

1. 小刀

參考資料

• V. I. Junus (1936年) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1]，Leningrad：Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 28 頁
• Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja，Helsinki：Suomalais-Ugrilainen Seura，第 651 頁